Empaatit ja henkisen polun kulkijat, miten löydätte ystäviä...

Minua ei naurata. Jutut tällä palstalla menevät aina vain käsittämättömimmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei naurata. Jutut tällä palstalla menevät aina vain käsittämättömimmiksi.

Mitä tarkoitat?

Miksiköhän tähän keskusteluun viittava aloitukseni hengellisten ja wellness-ihmisten pahoinvoinnista poistettiin? En ehtinyt edes lukea vastauksia, tuskin ne tätä ketjua kaameampia olivat...

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän tähän keskusteluun viittava aloitukseni hengellisten ja wellness-ihmisten pahoinvoinnista poistettiin? En ehtinyt edes lukea vastauksia, tuskin ne tätä ketjua kaameampia olivat...

Aihe on tabu. Enkelihoito-/fitness-/elämäntaitovalmennuspiireissä rehottavasta pahoinvoinnista ei saisi ääneen puhua. Niissä piireissä ei ole tilaa inhimillisyydelle vaan kaikki on "valoa ja rakkautta" vaikka pää kainalossa. Nämä porukat vetävät puoleensa sekä persoonallisuushäiriöisiä ja henkisesti lapsen tasolle jääneitä että elämässään kovia kokeneita, hyvin herkillä olevia ihmisiä. Yhdistelmä on pahimmillaan tuhoisa. Ne oman ihmisyytensä hyväksyvät, omaan henkiseen kehitykseensä keskittyvät tupataan usein savustamaan näistä yhteisöistä pois, koska eivät ole tarpeeksi "valaistuneita". Toisin sanoen eivät esitä olevansa parempia ihmisiä ja paasaa omia näkemyksiään siitä, mikä on oikea tapa elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin totta! On vaan niin rankkaa olla se ainoa hengellisesti valistunut. Vain minä ymmärrän arvoja ja suuria totuuksia kristallieni kanssa, muut vaan puhuvat miten heidän elämässään menee parisuhteissa ja töissä ja muuta turhaa kuten vaatetusta ja ruokaa miettivät. Jotain huomiota ne hakee, vaikka pitäisi kuunnella minua, kun minulla on ne syvemmät totuudet :(

Näin juuri! Toiset vaan on hengellisesti pidemmällä kuin toiset! Mäkin olen kehittänyt itseäni henkisesti ja rasitun just noista sun mainitsemista asioista. Kauhee, kun ihmiset ei nää, miten erilainen ja henkinen ja herkkä ja hengellisesti toisia edellä mä oon!

No näinpä! Tuolla alempanakin joku pikkusieluinen materialisti haukkuu sinua, kun näkee miten paljon ylempänä olet. Me olemme tämän maailman sokraatikkoja ja myrkkykatkeroa vain tarjotaan :(

Miten muut saisi ymmärtämään miten erityisen hienoja ja paremmalla tavalla edistyneitä ollaan? Kun onhan se päivänselvää, mutta muut ovat kateellisia kun eivät ole voittaneet egoaan kuten me.

Spiritual bypassing, sitä sulla on, eikä mitään egon voittamista. Muutenhan sulle olisi aivan samantekevää mitä olet verrattuna muihin.

Ap, tarvitsetko ystäviä?

Itse olen hyväksynyt sen, että tuskin tulen löytämään täydellistä sielunsiskoa.

On mulla ystäviä ja kavereita, mutta omat ajatukset ovat muuttuneet niin, että viihdyn hyvin yksin. Kiva on välillä nähdä, mutta en nauti sosialisoinnista samoin kun ennen.

Oman sisaruksen kanssa tullaan loistavasti juttuun, joskus on väliä puoli vuotta, ettei olla tekemisissä, mut sit taas ruoditaan yhdessä kaikkea maan ja taivaan väliltä, kuten aina ennenkin.

Miehen kanssa lähinnä pidetään seuraa toisillemme, ja jaetaan arkea, mutta ei mekään toistemme ajatuksia lueta.

Mun henkisen matkan alussa olisin kovasti kaivannut juttuseuraa samanhenkisistä, mutta nyttemmin olen hyväksynyt, että mä oon tällainen, ja muut ovat laisiaan.

Se kaipaus lähti mun omasta itsekkyydestä. Parasta on keskustella itsensä kanssa ja rakastaa maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, tarvitsetko ystäviä?

Itse olen hyväksynyt sen, että tuskin tulen löytämään täydellistä sielunsiskoa.

On mulla ystäviä ja kavereita, mutta omat ajatukset ovat muuttuneet niin, että viihdyn hyvin yksin. Kiva on välillä nähdä, mutta en nauti sosialisoinnista samoin kun ennen.

Oman sisaruksen kanssa tullaan loistavasti juttuun, joskus on väliä puoli vuotta, ettei olla tekemisissä, mut sit taas ruoditaan yhdessä kaikkea maan ja taivaan väliltä, kuten aina ennenkin.

Miehen kanssa lähinnä pidetään seuraa toisillemme, ja jaetaan arkea, mutta ei mekään toistemme ajatuksia lueta.

Mun henkisen matkan alussa olisin kovasti kaivannut juttuseuraa samanhenkisistä, mutta nyttemmin olen hyväksynyt, että mä oon tällainen, ja muut ovat laisiaan.

Se kaipaus lähti mun omasta itsekkyydestä. Parasta on keskustella itsensä kanssa ja rakastaa maailmaa.

Juuri näin minullekin on käynyt.

Lisäksi aloin tiedostaa, mitä omat odotukset muita kohtaan olivat ja aloin täyttää itse niitä tarpeita. Usein odotukset on epärealistisia. Ja sama minun suuntaan, usein tuli odotuksia joita joku oli kantanut koko elämän ajan sisällään ja heijasti minuun. Ei kiitos

Vain terapeuteista ja muista ammattilaisista. Ja heidän kanssaan jutellessa minä tiedän maksaneeni heille rahalla palvelusta. En jää kiitollisuuden velkaan eikä tule emotionaalisia koukkuja kuten kaikkien muiden kanssa on tullut.

Minäkin luulin hetken aikaa olevani "empaatti". Sitten tajusin, että olen vain traumatisoitunut. Englanniksi käytetään termiä hypervigilant, joka tarkoittaa ylivaruillaan olemista. Lapsuudessa ihminen oppii keskittymään ja tunnistamaan epävakaiden/tunnekylmien/sairaiden/läheisriippuvaisten/jne aikuisten tunteita. Tällöin omat tunteet jää tuntematta (ja oma persoona muodostumatta) ja muiden ihmisten kanssa ollessa automaattisesti tiedostamattaan keskittyy muiden tunteisiin ja tuntee ne jopa omassa kehossaan. Siitä seuraa suunnatonta tiedostamatonta ja tiedostettua pahoinvointia. Dissosioituneena (tunnottomana) ei edes tiedä, että jotain oleellista omasta elämästä puuttuu - omien tunteiden tunnistaminen.

TikTokissa on esimerkiksi monia terapeuttien ja psykologien videoita aiheesta #hypervigilant

Ainoa vaihtoehto hyvään elämään on lähteä etsimään tietoa ja mahdollisesti aloittaa terapia. Nöyränä saakin huomata, että ne "tavalliset tiedostomattomat ihmiset" onkin monin verroin aikuisempia kuin itse on ollut. Oma rajattomuus ja yliempaattisuus tulee nähdyksi uudessa valossa. Opit kunnioittamaan omaa itseäsi ja kaikkia ihmisiä. Opit vetämään rajoja. Henkisen polun kulkijana tiedät varmasti, että kaikkia asioita pitää pystyä kyseenalaistamaan. Jos haluat lisää terveitä, monenlaisia ihmissuhteita elämääsi, niin ainoa keino on tällaisessa tapauksessa kääntyä sisäänpäin ja alkaa paranemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin luulin hetken aikaa olevani "empaatti". Sitten tajusin, että olen vain traumatisoitunut. Englanniksi käytetään termiä hypervigilant, joka tarkoittaa ylivaruillaan olemista. Lapsuudessa ihminen oppii keskittymään ja tunnistamaan epävakaiden/tunnekylmien/sairaiden/läheisriippuvaisten/jne aikuisten tunteita. Tällöin omat tunteet jää tuntematta (ja oma persoona muodostumatta) ja muiden ihmisten kanssa ollessa automaattisesti tiedostamattaan keskittyy muiden tunteisiin ja tuntee ne jopa omassa kehossaan. Siitä seuraa suunnatonta tiedostamatonta ja tiedostettua pahoinvointia. Dissosioituneena (tunnottomana) ei edes tiedä, että jotain oleellista omasta elämästä puuttuu - omien tunteiden tunnistaminen.

TikTokissa on esimerkiksi monia terapeuttien ja psykologien videoita aiheesta #hypervigilant

Ainoa vaihtoehto hyvään elämään on lähteä etsimään tietoa ja mahdollisesti aloittaa terapia. Nöyränä saakin huomata, että ne "tavalliset tiedostomattomat ihmiset" onkin monin verroin aikuisempia kuin itse on ollut. Oma rajattomuus ja yliempaattisuus tulee nähdyksi uudessa valossa. Opit kunnioittamaan omaa itseäsi ja kaikkia ihmisiä. Opit vetämään rajoja. Henkisen polun kulkijana tiedät varmasti, että kaikkia asioita pitää pystyä kyseenalaistamaan. Jos haluat lisää terveitä, monenlaisia ihmissuhteita elämääsi, niin ainoa keino on tällaisessa tapauksessa kääntyä sisäänpäin ja alkaa paranemaan. 

Minulla sama havainto ja kun aloin parantua, oma entinen "itse" näyttäytyi pelkkänä miellyttäjänä, joka vain reagoi muiden taholta tulleisiin ärsykkeisiin. Muut vetivät naruistani.

OT.

Mä tunnen jokusen ihmisen, jotka kutsuvat itseään empaatikoiksi. Heitä kaikkia yhdistää sellainen piirre, että he ovat jotenkin kylmiä ja kohtelevat läheisiään huonosti sekä syyllistävät muita vastoinkäymisistään.

Mutta tekevät hoitotyötä vieraiden ihmisten kanssa, ja se kuulemma vie kaikki mehut, ettei jaksa omaa perhettään. He kokevat myös olevansa henkisempiä ja tiedostavampia kuin muut.

Ei se kyllä siltä vaikuta, mutta kaipa he itse tietävät? Tunnistavatko henkistyneet ihmiset ylivertaisuusharhan omassa itsessään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin luulin hetken aikaa olevani "empaatti". Sitten tajusin, että olen vain traumatisoitunut. Englanniksi käytetään termiä hypervigilant, joka tarkoittaa ylivaruillaan olemista. Lapsuudessa ihminen oppii keskittymään ja tunnistamaan epävakaiden/tunnekylmien/sairaiden/läheisriippuvaisten/jne aikuisten tunteita. Tällöin omat tunteet jää tuntematta (ja oma persoona muodostumatta) ja muiden ihmisten kanssa ollessa automaattisesti tiedostamattaan keskittyy muiden tunteisiin ja tuntee ne jopa omassa kehossaan. Siitä seuraa suunnatonta tiedostamatonta ja tiedostettua pahoinvointia. Dissosioituneena (tunnottomana) ei edes tiedä, että jotain oleellista omasta elämästä puuttuu - omien tunteiden tunnistaminen.

TikTokissa on esimerkiksi monia terapeuttien ja psykologien videoita aiheesta #hypervigilant

Ainoa vaihtoehto hyvään elämään on lähteä etsimään tietoa ja mahdollisesti aloittaa terapia. Nöyränä saakin huomata, että ne "tavalliset tiedostomattomat ihmiset" onkin monin verroin aikuisempia kuin itse on ollut. Oma rajattomuus ja yliempaattisuus tulee nähdyksi uudessa valossa. Opit kunnioittamaan omaa itseäsi ja kaikkia ihmisiä. Opit vetämään rajoja. Henkisen polun kulkijana tiedät varmasti, että kaikkia asioita pitää pystyä kyseenalaistamaan. Jos haluat lisää terveitä, monenlaisia ihmissuhteita elämääsi, niin ainoa keino on tällaisessa tapauksessa kääntyä sisäänpäin ja alkaa paranemaan. 

Minulla sama havainto ja kun aloin parantua, oma entinen "itse" näyttäytyi pelkkänä miellyttäjänä, joka vain reagoi muiden taholta tulleisiin ärsykkeisiin. Muut vetivät naruistani.

Jep. Mutta tän tajusi vasta jälkikäteen. En tunnistanut tätä ollenkaan itsestäni, ajattelin tosissani olevani "tietoinen parantaja", jonka tietoisuus on korkeampi kuin suurimman osan ihmisistä. Onneksi en sanonut sitä ääneen, ainakaa suoraan. Käytöksestä sen tosin näki ja sanavalinnoista. En ajattelut olevani parempi ihminen, vain tietoisempi "vanha sielu".

Vierailija kirjoitti:

Hengelliset ihmiset voi lokeroida samaan kategoriaan kuin uskovais hihhulit.

Lokerointi ja niputtaminen yksinkertaistaa asioita, ja saa  maailman tuntumaan helpommin käsitettävänä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Tosi vaikeaa olla treffeillä kun vaistaus kysymykseen kuka olet, alkaa sanoilla akaateeminen ja nainen. Hassua, en huomannutkaan että olet nainen, luulin deittailevani miestä. Mitä akateemisuuteen tulee, niin miten parisuhteessa auttaa se tieto, jos kyse on ansioista, niin jos ihminen kertoo ansionsa heti kärkeen, arvot ovat kaukana minun arvoistani.

Mitä sinä sitten vastaat kysymykseen kuka olet?

Minusta tämä oman itsen määrittely on aina ollut vaikeaa, ja henkisellä polulla myös epäolennaista. Voihan itseään määritellä vaikka kuinka, mutta lopulta yhteensopivuuden helposti ratkaisevat ihan muut asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.

Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.

Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.

On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.

Olet siis vahva että narsistit aistivat sen ja siksi päädyt heidän uhrikseen. Olet liian kehittynyt saadaksesi mitään iloa muista ihmisistä,pelkkää pahaa oloa tulee ovista ja ikkunoista. Silti etsit yhtä kehittynyttä seuraa. Miten olisi kivi?

Aika ilkeää tekstiä.

En valinnut olla tällainen, enkä valinnut tuntea muiden ilkeitä ajatuksia.

Enkä etsi enää mitään.

Kivikään ei valinnut olla sellainen ja voi opettaa sinulle tyyneyttä, sisäistä rauhaa. Kivi ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne on, eikä anna helpolla periksi.

Sivusta. Kuules paska. Mikä opettaja itse luulet olevasi, katso vaan kiveä kotonasi ja pysy tyynenä vaikka maailman tapppiin asti. Vai oletko narsisti ja kiiruhdat heti kurittamaan ihmistä, joka näkee teikälaisten paskan läpi.

Jätäs kurittaminen ja ojentaminen sikseen ja vastaanota mitä toinen sanoo. Et ole nokkela ollenkaan. Minuun sun on turha tuhlata ajatuksiasi, keskity vain katsomaan kiveä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En löydä ystäviä, enkä muutenkaan seuraa, kun vaistoan kaikki ikävät ajatukset, vaikka ne olisivat ihan inhimillisiä tunteita. Ne saavat silti minut vetäytymään.

Narsistit alkaa vihata ensinäkemältä, joten ei tarvita työpaikalla kuin yksi sellainen, ja se alkaa mustata mainettani.

Narsistit vaistoaa ihmisissä heikkoudet, mutta ne vaistoaa myös ketä ei voi huijata.

On tämä yhtä helevettiä, kun tarkemmin ajattelee.

Olet siis vahva että narsistit aistivat sen ja siksi päädyt heidän uhrikseen. Olet liian kehittynyt saadaksesi mitään iloa muista ihmisistä,pelkkää pahaa oloa tulee ovista ja ikkunoista. Silti etsit yhtä kehittynyttä seuraa. Miten olisi kivi?

Aika ilkeää tekstiä.

En valinnut olla tällainen, enkä valinnut tuntea muiden ilkeitä ajatuksia.

Enkä etsi enää mitään.

Kivikään ei valinnut olla sellainen ja voi opettaa sinulle tyyneyttä, sisäistä rauhaa. Kivi ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne on, eikä anna helpolla periksi.

Sivusta. Kuules paska. Mikä opettaja itse luulet olevasi, katso vaan kiveä kotonasi ja pysy tyynenä vaikka maailman tapppiin asti. Vai oletko narsisti ja kiiruhdat heti kurittamaan ihmistä, joka näkee teikälaisten paskan läpi.

Jätäs kurittaminen ja ojentaminen sikseen ja vastaanota mitä toinen sanoo. Et ole nokkela ollenkaan. Minuun sun on turha tuhlata ajatuksiasi, keskity vain katsomaan kiveä.

Kiviäkin kiinnostaa

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Tosi vaikeaa olla treffeillä kun vaistaus kysymykseen kuka olet, alkaa sanoilla akaateeminen ja nainen. Hassua, en huomannutkaan että olet nainen, luulin deittailevani miestä. Mitä akateemisuuteen tulee, niin miten parisuhteessa auttaa se tieto, jos kyse on ansioista, niin jos ihminen kertoo ansionsa heti kärkeen, arvot ovat kaukana minun arvoistani.

No kysy jotain konkreettisempaa kuin jotain maailmojasyleilevää "kuka olet". Tai anna valmiit, sopivat vastaukset vastapuolelle etukäteen niin ei tarvitse nillittää niistä vääristä.

Vierailija kirjoitti:

Ap.

Olet saanut aloitukseesi ilkeileviä ja lyttääviä viestejä palstan naisvihaisilta jatkuvasti negatiivisilta trollimiehiltä = inceleiltä. He ovat haukkumassa herkempiä ja syvällisempiä mielisairaiksi, he ovat itse katkeria mielipuolia. 

On tehty tutkimus kroonisista trolleista, jotka siis vuosikausia harrastavat "trollaamista" eli toisten ihmisten kiusaamista, pahan olon aiheuttamista ja purkamista ympäristöönsä, pitävät sitä viihteenä. Tutkimuksen tulos oli, että elämäntapa trolleilla on dark triadin piirteitä. He siis ovat jo täten mielisairaita, pahaa energiaa.  

"The dark triad personality traits are three closely related yet independent personality traits that all have a somewhat malevolent connotation. The three traits are machiavellianism (a manipulative attitude), narcissism (excessive self-love), and psychopathy (lack of empathy). "

Selvitän lisää. "Empatia" on heille kirosana, koska he ovat tunnevammaisia taikka tyystin tunnekylmiä, kts dark triad piirteet. Narsismi, psykopatia piirteitä. 

Siksi ihminen jolla on empatiaa taikka on hyvinkin herkkä, on heidän täysi vastakohtansa ja se on heille myrkkyä. He pyrkivät manipuloimaan jälleen asian niin päin, että empaatikoksi itsensä uskaltautumaan sanova julistetaankin heidän taholtaan (kontrolli, vaikuttaminen, pahantahtoisuus, manipulointi) psykopaatiksi. Projisointi. 

Kuten todistettua, he ovat sairaita dark triad, psykopatia mainittu muassa. 

Kerron tämän, jotta sinä ja muut empaatikot ette tuntisi olevannee hyökkäyksen taikka mitätöinnin ja lyttäämisen alla, jotta he eivät onnistuisi aiheuttamaan huonoa oloa ja epävarmuutta teille. 

Paska mitä aiheuttavat ja aiheuttaneet menee heille takaisin, monenkertaisena. He jäävät kiinni jossain vaiheessa elämien polulla. Minä en siitä tiedä mutta sanon "huuhaata", energian energiaa maailmassa jossa energiat ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tämä kirjoitus tiivistää hyvin sen, että ihan samaa p...kaa tekin olette kuin haukkumanne ihmiset. Ollaan muka niin hyviä ja positiivisia mutta ihan samat ihmisyyden perisynnit sielä loistavat läpi

Lue nyt hyvä ihminen oma tekstisi ajatuksella läpi. Aivan kuin jonkun lahkolaisen paatosta.

^ Kaivat esiin alkusivujen postauksen, koska sait ilkeämieliseen viestiisi edellisellä sivulla samaa takaisin. Odotitko että sinun ilkeilyyn vastataan täällä kivasti kuten "ylempinä" olevat ihmiset? 

Odotit väärin. Siksi sinun kannattaakin miettiä, mitä laitat. Tämä ei perustu mihinkään suuriin ihmeellisiin wiisauksiin, vaan ihan perushommaa. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. 

Nyt tulee suurempaa kiertoa. Menee nyt ylempään leveliin. (Ei en koe olevani mitään, joten ei kannata yrittää).  Vaikka mielestäsi menee samaan. Mutta ei...

Lähetät ilkeää - odotat ilkeyden sallivaa "hyvyyttä" - saat paskaa - mietit pari kertaa jatkossa. Lopputulos parempaa.

Lähetät ilkeää- odotat sallivaa "hyvyyden" alustaa - saat sallimista ja silittelyä - olet mielissäsi, jatkat jatkossa onhan se kivaa, kun voi kivasti ilkeillä ja on kivaa. Lopputulos huonompaa. 

Vierailija kirjoitti:

OT.

Mä tunnen jokusen ihmisen, jotka kutsuvat itseään empaatikoiksi. Heitä kaikkia yhdistää sellainen piirre, että he ovat jotenkin kylmiä ja kohtelevat läheisiään huonosti sekä syyllistävät muita vastoinkäymisistään.

Mutta tekevät hoitotyötä vieraiden ihmisten kanssa, ja se kuulemma vie kaikki mehut, ettei jaksa omaa perhettään. He kokevat myös olevansa henkisempiä ja tiedostavampia kuin muut.

Ei se kyllä siltä vaikuta, mutta kaipa he itse tietävät? Tunnistavatko henkistyneet ihmiset ylivertaisuusharhan omassa itsessään?

Tuskin tunnistavat. Itseään empaatikoiksi kutsuvien kohdalla pätee usein eräs vanha kansanviisaus: siitä puhe, mistä puute. Jos he ovat mielestään niin tiedostavia, niin siinä tapauksessa heidän olisi pitänyt tiedostaa se, että eivät jaksa sekä ihmisläheistä hoitotyötä että perhe-elämää yhtäaikaisesti. Joskus vaikuttaa siltä, että varsinkin naispuolisilla itseään empaatikoiksi nimittävillä on tarve tulla nähdyksi hyvänä ja muiden parhaaksi uhrautuvana ihmisenä. Tähän imagoon tietysti kuuluu sopivan auttamiskeskeinen työ sekä perheen perustaminen niin kuin "oikeiden" naisten kuuluu tehdä. Kulissit eivät ikävä kyllä kanna pitkälle, jos sanat ja teot ovat ristiriidassa.

Tällä viittaan heihin, jotka pitävät kovaa meteliä omasta empaattisuudestaan ja herkkyydestään mutta todellisuudessa kohtelevat muita ihmisiä tökerösti ja ylimielisesti. On olemassa myös aidosti empaattisia ihmisiä, jotka ovat joko vaihtoehtoisemmalla tai perinteisellä ihmissuhdealalla töissä ja ovat oikeasti hyviä siinä, mitä tekevät. Tunnen pari tällaista ihmistä ja heille yhteistä on se, että osaavat ensinnäkin vetää rajat itsensä ja muiden välille ja toiseksi keskittyvät ensisijaisesti omaan kasvuunsa, eivätkä muiden päällepäsmäröintiin ja "ojentamiseen". Ehkä juuri siksi he vaikuttavat päälle päin niin ns. tavallisilta ihmisiltä nimenomaan sanan positiivisessa merkityksessä, kun kaikki imelä ja epäaito lässytys ja muiden aliarviointi loistaa poissaolollaan.