Miksi miehestä usein kuoriutuu ihan erilainen isä kuin etukäteen voisi luulla?
Eräs ystäväni sai lapsen, tyttöystävä tuli vahingossa raskaaksi. Ennen omaa lasta hän ei tykännyt lapsista, ei osannut laittaa ruokaa ja jääkaapissa oli lähinnä valo. Elämäntyyli oli aika itsekäs, hän omistautui uralle ja ei todellakaan haaveillut perheestä, alkonin maistui ihan liikaa. No lapsen synnyttyä hän onkin mitä mahtavin lapsensa kanssa todella paljon aikaa viettävä isä, joka hoitaa lasta paljon ja kantaa vastuunsa.
Itse perustin perheen miehen kanssa, joka oli pitkään haaveillut lapsista. Siivosi, laittoi joka päivä itse ruokaa, ei juossut baareissa, työnsä hoiti vastuullisesti mutta ei tehnyt ylitöitä, auttoi minua kun sairastuin jne. No, nykyään on naimisissa työnsä kanssa, lasta ei hoida yhtään ellen pakota ja silloinkin vain minimin ja välillä mietin kiinnostaako häntä oma lapsensa edes.
Kysymys otsikossa.
Kommentit (183)
En tiedä miksi mutta niin kävi meilläkin. Mies oli se joka enemmän halusi lasta, vaikutti kaikin puolin kunnon mieheltä ja isämateriaalilta. Oli ollut koti-ihminen jo sinkkunakin, ei juonut alkoholia tms.
Alkoi jo minun raskausaikana kuitenkin osoittaa kärsimättömyyttä oireitani ja kroppani muutoksia kohtaan. Lapsen synnyttyä oli muutaman viikon ihana, sitten häntä alkoi ahdistaa. Pakeni ensin ylitöihin, sitten alkoi istua myös baareissa koska ei kuulemma kestänyt vauvan itkua eikä lihavaksi vasikkaansa imettäväksi lehmäksi muuttunutta vaimoa. Vauvan ollessa 5 kk ilmoitti, että lähtee pysyvästi. Oli jo joku 19-vuotias baaripimu katsottuna tilalle. Hyvä eroonpääsy oli, tunnelma olikin kireä aina kun mies oli kotona. Mutta en edes jälkeenpäin pysty tiedostamaan mitään merkkejä, joista olisi etukäteen voinut aavistaa että miehestä ei välttämättä ole isäksi.
Veikkaampa, että AP:n ensiksi mainitsema mies oli ns. hulivilityyppi vailla vastuuta mistään ja tunsi rajattomuutta. Nyt hänelle tuli syy muuttua, olla vastuullinen lapselleen ja itselleen ja muillekin. Monet miehet muuttuu, kun on pakko muuttua ja sitten se muutos onkin pysyvä...positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaampa, että AP:n ensiksi mainitsema mies oli ns. hulivilityyppi vailla vastuuta mistään ja tunsi rajattomuutta. Nyt hänelle tuli syy muuttua, olla vastuullinen lapselleen ja itselleen ja muillekin. Monet miehet muuttuu, kun on pakko muuttua ja sitten se muutos onkin pysyvä...positiivisesti.
Hyvä noin. Vielä kiinnostaisi miksi minun ja kirjoittaja nro kakkosen mies muuttui hyvästä huonoksi tultuaan isäksi,
Ap
Voisiko olla että osa miehistä haluaa lapsen perheellisen miehen statuksen vuoksi. Sitten ei kuitenkaan olla perehdytty mitä se tarkoittaa käytännössä, varsinkin jos ei ole kokemusta ja lapsuuden perheessä äiti on aina hoitanut lapset.
Olisi mielenkiintoista tietää millaiset lapsuuden perheet noilla apn kuvaamilla miehillä on? Miehet toistavat usein lapsuuden perheen tapoja.
Miehet ovat usein huonoja käsittelemään lapsuuden traumoja ym. He vain painavat asiat pois mielestään. Kun sitten lapsi syntyy tai kasvaa tiettyyn ikään niin lapsi triggeröi nämä vanhat ongelmat esiin ja mies päätyy käyttäytymään huonosti tai hylkäämään perheensä.
Lisäksi osa miehistä rupeaa näkemään vaimonsa äitinä kun raskaus etenee/vauva syntyy. Tavallaan nämä miehet taantuvat lapsen asemaan ja odottavat että äiti laittaa ruuat, pyykkää, siivoaa jne. Ja he saavat elää taas uutta lapsuutta ilman vastuita. Tämä ei yleensä ilahduta naista jonka mies taantuu silloin kun nainen tarvitsisi paljon tukea uudessa elämän tilanteessa ja kotitöiden ym määrä räjähtää verrattuna kahden aikuisen kotityömäärään.
Täälläkin mies luistaa vastuustaan ja välttelee minua ja vauvaa. Saattaa sanoa ihan suoraan kun pyydän edes kerran päivässä vaihtamaan vaippaa, että kuule nyt en jaksa. En olisi ikinä uskonut miestä näin pakoilevaksi isäksi, hänellä on lapsia entuudestaan ja ne on hoitanut todella hyvin omilla viikoillaan. Luulin että ihan yhtälailla olisi kiinnostunut tämän yhteisen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä. Paskat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaampa, että AP:n ensiksi mainitsema mies oli ns. hulivilityyppi vailla vastuuta mistään ja tunsi rajattomuutta. Nyt hänelle tuli syy muuttua, olla vastuullinen lapselleen ja itselleen ja muillekin. Monet miehet muuttuu, kun on pakko muuttua ja sitten se muutos onkin pysyvä...positiivisesti.
Hyvä noin. Vielä kiinnostaisi miksi minun ja kirjoittaja nro kakkosen mies muuttui hyvästä huonoksi tultuaan isäksi,
Ap
Voisiko kysymys olla siitä, että miesten haaveet perheeseen ja isyyteen liittyen ovat usein jotain abstraktia, suoraan sanoen hattaraista. Että ihana äiti hoivaa lapsiaan ja miestään ja aurinko paistaa.
Naiset ovat enemmän kartalla, he tietävät vähintäänkin teoriassa, että vanhemmuus alkuvaiheessa on jälkivuotoa, rintatulehduksia ja unettomia öitä, ja että se palkitsevuus syntyy vasta siitä että oppii panemaan lapsen itsensä edelle myös aamukolmelta.
Oma mieheni ei ollut koskaan haaveillut lapsista ja oli muutenkin pessimisti ei pety -linjalla liikkeellä. Ja loistava isä hänestä kasvoi.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää millaiset lapsuuden perheet noilla apn kuvaamilla miehillä on? Miehet toistavat usein lapsuuden perheen tapoja.
Miehet ovat usein huonoja käsittelemään lapsuuden traumoja ym. He vain painavat asiat pois mielestään. Kun sitten lapsi syntyy tai kasvaa tiettyyn ikään niin lapsi triggeröi nämä vanhat ongelmat esiin ja mies päätyy käyttäytymään huonosti tai hylkäämään perheensä.
Lisäksi osa miehistä rupeaa näkemään vaimonsa äitinä kun raskaus etenee/vauva syntyy. Tavallaan nämä miehet taantuvat lapsen asemaan ja odottavat että äiti laittaa ruuat, pyykkää, siivoaa jne. Ja he saavat elää taas uutta lapsuutta ilman vastuita. Tämä ei yleensä ilahduta naista jonka mies taantuu silloin kun nainen tarvitsisi paljon tukea uudessa elämän tilanteessa ja kotitöiden ym määrä räjähtää verrattuna kahden aikuisen kotityömäärään.
Miten tällaisia voi sitten ennalta miehestä tietää? Vaikka kuinka tutustuisi miehen vanhempiin, niin eihän miehen ollessa vaikka kolmekymppinen hänen pikkulapsiajan kuviot ole hänen vanhemmistaan enää nähtävissä. Etenkin kun suurimman osan vanhemmat on eronneetkin.
Minunkin mieheni muuttui huonompaan suuntaan lapsen synnyttyä. Ja tätähän ei usko ne, jotka eivät ole vastaavaa kokeneet. Hän oli ennen lasta niin omistautunut puoliso, aina minun puolellani, sellainen leppoisa, rauhallinen ja vastuuntuntoinen. Ajattelin että meistä tulee niin hyvä tiimi lapsen kasvattajina. No, lapsi tuli. Puolisosta kuoriutui kiukkuinen, kiroileva, uhmaikäinen lisälapsi minulle. Liittoutui vahvasti äitinsä kanssa minua vastaan lapsen asioissa. Taustatietona se, että äidillään on aika vaikeita mt-ongelmia ja ennen lasta tapasimme häntä miehen halusta vain pari kertaa vuodessa. Ihmettelen tässä edelleen, minne se minun mieheni meni?
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää millaiset lapsuuden perheet noilla apn kuvaamilla miehillä on? Miehet toistavat usein lapsuuden perheen tapoja.
Miehet ovat usein huonoja käsittelemään lapsuuden traumoja ym. He vain painavat asiat pois mielestään. Kun sitten lapsi syntyy tai kasvaa tiettyyn ikään niin lapsi triggeröi nämä vanhat ongelmat esiin ja mies päätyy käyttäytymään huonosti tai hylkäämään perheensä.
Lisäksi osa miehistä rupeaa näkemään vaimonsa äitinä kun raskaus etenee/vauva syntyy. Tavallaan nämä miehet taantuvat lapsen asemaan ja odottavat että äiti laittaa ruuat, pyykkää, siivoaa jne. Ja he saavat elää taas uutta lapsuutta ilman vastuita. Tämä ei yleensä ilahduta naista jonka mies taantuu silloin kun nainen tarvitsisi paljon tukea uudessa elämän tilanteessa ja kotitöiden ym määrä räjähtää verrattuna kahden aikuisen kotityömäärään.
Minun tapauksessa miehellä oli vaikea lapsuudenperhe. Isä tuurijuoppo ja juoppokausina väkivaltainen ja ilkeä, ja äiti kroonisesti masentunut. Mies kertoi että usein hän ja siskonsa lapsena itkivät nälkäänsä ja äiti vaan itki mukana, että äiti ei nyt vaan jaksa. Hänen sisarella aikuisena ollut vaikeita mielenterveysongelmia, joiden takia eläkkeellä. Varmaan tosiaan se lapsen saanti jotenkin palautti nuo lapsuuden ongelmat pintaan.
- 2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää millaiset lapsuuden perheet noilla apn kuvaamilla miehillä on? Miehet toistavat usein lapsuuden perheen tapoja.
Miehet ovat usein huonoja käsittelemään lapsuuden traumoja ym. He vain painavat asiat pois mielestään. Kun sitten lapsi syntyy tai kasvaa tiettyyn ikään niin lapsi triggeröi nämä vanhat ongelmat esiin ja mies päätyy käyttäytymään huonosti tai hylkäämään perheensä.
Lisäksi osa miehistä rupeaa näkemään vaimonsa äitinä kun raskaus etenee/vauva syntyy. Tavallaan nämä miehet taantuvat lapsen asemaan ja odottavat että äiti laittaa ruuat, pyykkää, siivoaa jne. Ja he saavat elää taas uutta lapsuutta ilman vastuita. Tämä ei yleensä ilahduta naista jonka mies taantuu silloin kun nainen tarvitsisi paljon tukea uudessa elämän tilanteessa ja kotitöiden ym määrä räjähtää verrattuna kahden aikuisen kotityömäärään.
Miten tällaisia voi sitten ennalta miehestä tietää? Vaikka kuinka tutustuisi miehen vanhempiin, niin eihän miehen ollessa vaikka kolmekymppinen hänen pikkulapsiajan kuviot ole hänen vanhemmistaan enää nähtävissä. Etenkin kun suurimman osan vanhemmat on eronneetkin.
No ei mistään. Kun ei ne itsekään ennalta arvaa. Ei voi anopiltakaan kysyä, kun anopin mielestä oma poika on tietenkin kaikessa täydellinen.
Osa miehistä luulee, että nainen haluaa hoitaa sen lapsen ja kodin. Luulee näin, vaikka ennen mitään raskautta asiasta puhutaan ja nainen sanoo mobta kertaa aivan selvästi, että suostun lapseen vain, jos lupaat ja vannot että hoidat puolet. Silti osa miehistä kuvittelee, että naisen mieli muuttuu kun lapsi syntyy. Ja mies sitten elää tämän kuvitelmansa mukaan eli katoaa lapsiarjesta kuin pie ru saharasta.
Kaikille katsojille ja kommentoijille kaikkea hyvää. Yleisenä kommenttina sanon että kaikki tuppaa järjestymään maagisesti.
Ja sitten naista syyllistetään, että miksi valitsit noin huonon isän lapsellesi, vaikka nainen ihan oikeasti luuli, että hyvä mies pysyisi hyvänä. Mutta ei.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten naista syyllistetään, että miksi valitsit noin huonon isän lapsellesi, vaikka nainen ihan oikeasti luuli, että hyvä mies pysyisi hyvänä. Mutta ei.
Naisen vika lopulta kaikki, niin se menee. Miksi mies kantaisi vastuuta teoistaan, jos voi sysätä vastuun naiselle?
Koska yllärit on niin kivoja.