Miksi miehestä usein kuoriutuu ihan erilainen isä kuin etukäteen voisi luulla?

Vierailija kirjoitti:

Moni haluaa lapsia koska haluaa vaimosta uuden äidin itselleen.

Ja naiset porsivat koska haluavat miehen rahat.

Ei uutta auringon alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi mutta niin kävi meilläkin. Mies oli se joka enemmän halusi lasta, vaikutti kaikin puolin kunnon mieheltä ja isämateriaalilta. Oli ollut koti-ihminen jo sinkkunakin, ei juonut alkoholia tms.

Alkoi jo minun raskausaikana kuitenkin osoittaa kärsimättömyyttä oireitani ja kroppani muutoksia kohtaan. Lapsen synnyttyä oli muutaman viikon ihana, sitten häntä alkoi ahdistaa. Pakeni ensin ylitöihin, sitten alkoi istua myös baareissa koska ei kuulemma kestänyt vauvan itkua eikä lihavaksi vasikkaansa imettäväksi lehmäksi muuttunutta vaimoa. Vauvan ollessa 5 kk ilmoitti, että lähtee pysyvästi. Oli jo joku 19-vuotias baaripimu katsottuna tilalle. Hyvä eroonpääsy oli, tunnelma olikin kireä aina kun mies oli kotona. Mutta en edes jälkeenpäin pysty tiedostamaan mitään merkkejä, joista olisi etukäteen voinut aavistaa että miehestä ei välttämättä ole isäksi.

Ikävästi tehty, mutta ei se raskaaksi tulo tarkoita sitä, ettäkö omaa painoa pitäisi nostaa kymmeniä kiloja rasvan muodossa. En oikein ymmärrä miksi monet turpoaa kymmeniä kiloja ja syyttää siitä raskauttaan. Tunnen monia jotka olivat raskauden aikana sekä sen jälkeen melkein yhtä hoikkia kuin ennen raskautta, sitten taas monia jotka mässäsivät ja löhösivät vain velttona sohvalla, ihmekään kun lihoivat.

Se on joku itsepetos juttu että äitiys nostaa painoa. Että se olisi ihan luonnollista lihoa raskauden aikana ja jäädä lihavaksi, että äidit nyt vain ovat sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen miestenhaukkumisketju. Vaan odotas kun tälläinen ketju tehdään naisista, niin se katoaa alle minuutissa.

Tää nyt on vain valitettavan yleinen ilmiö, että ns. kunnollisenakin pidetyt miehet hoitavat todella huonosti pikkulapsiajan. Monissa lapsiperheissä tulee avioero tuon vuoksi. Ilmiö on sen verran yleinen, että yhteiskunnallista keskustelua aiheesta tulee käydä, että asiat voisivat muuttua.

Se, että syytellään naisia, että mitäs otit tuollaisen, ei kerta kaikkiaan auta, koska se valittu mies on tosiaan voinut olla hyvinkin huolehtivaisen ja vastuuntuntoisen oloinen ennen lapsia. Joillakin käy hyvä tuuri ja miehestä tulee hyvä isä, mutta se on ihan tuuripeliä.

Ei kyse ole mistään juopoista sekopäistä, vaan esim. korkeakoulutettu, vastuullisessa työssä oleva ja lähipiiriään aktiivisesti autteleva mies voi aivan hyvin heittäytyä todella itsekkääksi lapsiarjessa, kaikki jää puolison yksin hoidettavaksi ja siitä kumpuava katkeruus tuhoaa suhteen.

Kaksi asiaa:

1. valitettavan yleinen ilmiö? No kuule ei ole.

2. Leikitään että olisi: miksi miehillä olisi velvollisuus muuttua naisten polkiessa jalkaa? Yhteiskunnallista keskustelua? Miesviha tällä palstalla ei ole yhteiskunnallista keskustelua.

Sovitaan että se on tuuripeliä. Nyt sulla on taas kaksi vaihtoehtoa:

1. ÄLÄ PORSI

2. Hanki siemen Cryosilta ja porsi ihan itsekses. Ei tarvitse ulísta paskoista miehistä.

Onneksi vastapainoksi on myös niitä, jotka hoitavat tonttinsa juuri siten kuin ovat lapsia suunnitellessa luvanneet ja ovat täysin tasavertaisia vanhempia äidin kanssa. Tiedän olevani onnekas kun lapsillani on isä jota ei tarvitse ohjeistaa olemaan lastensa kanssa vaan joka ymmärtää olevansa vastuussa perheestä ja kodista ihan ilman muistuttelua. Samasta syystä uskalsin tehdä hänen kanssaan useamman lapsen, jos homma olisi mennyt yhtään eri tavalla, olisi lapsiluku jäänyt yhteen kolmen sijasta.

Pelkkää biologiaa. Äidin perustehtävä on rakkaus, isän turvallisuus. Sukupuolten eroja ei voi syrjäyttää ja pakottaa mies muottiin johon ei kirveelläkään sovi. Esiliina päällä pullaa paistava isä vauva kainalossa on koominen. Tasa-arvo on vaan teoriaa, miehet ja naiset on niin älyttömän erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää biologiaa. Äidin perustehtävä on rakkaus, isän turvallisuus. Sukupuolten eroja ei voi syrjäyttää ja pakottaa mies muottiin johon ei kirveelläkään sovi. Esiliina päällä pullaa paistava isä vauva kainalossa on koominen. Tasa-arvo on vaan teoriaa, miehet ja naiset on niin älyttömän erilaisia.

Mitä turvallista on isässä joka lähtee ja jättää äidin ja lapsen pärjäämään yksin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen miestenhaukkumisketju. Vaan odotas kun tälläinen ketju tehdään naisista, niin se katoaa alle minuutissa.

Tää nyt on vain valitettavan yleinen ilmiö, että ns. kunnollisenakin pidetyt miehet hoitavat todella huonosti pikkulapsiajan. Monissa lapsiperheissä tulee avioero tuon vuoksi. Ilmiö on sen verran yleinen, että yhteiskunnallista keskustelua aiheesta tulee käydä, että asiat voisivat muuttua.

Se, että syytellään naisia, että mitäs otit tuollaisen, ei kerta kaikkiaan auta, koska se valittu mies on tosiaan voinut olla hyvinkin huolehtivaisen ja vastuuntuntoisen oloinen ennen lapsia. Joillakin käy hyvä tuuri ja miehestä tulee hyvä isä, mutta se on ihan tuuripeliä.

Ei kyse ole mistään juopoista sekopäistä, vaan esim. korkeakoulutettu, vastuullisessa työssä oleva ja lähipiiriään aktiivisesti autteleva mies voi aivan hyvin heittäytyä todella itsekkääksi lapsiarjessa, kaikki jää puolison yksin hoidettavaksi ja siitä kumpuava katkeruus tuhoaa suhteen.

Kaksi asiaa:

1. valitettavan yleinen ilmiö? No kuule ei ole.

2. Leikitään että olisi: miksi miehillä olisi velvollisuus muuttua naisten polkiessa jalkaa? Yhteiskunnallista keskustelua? Miesviha tällä palstalla ei ole yhteiskunnallista keskustelua.

Sovitaan että se on tuuripeliä. Nyt sulla on taas kaksi vaihtoehtoa:

1. ÄLÄ PORSI

2. Hanki siemen Cryosilta ja porsi ihan itsekses. Ei tarvitse ulísta paskoista miehistä.

Toit hyvin esiin omalla asenteellasi sen miksi monen perheen pikkulapsiarki menee vinoon. Eli moni mies on sinun laillasi uskomattoman herkkähipiäinen. Heti jos saa mitään kritiikkiä niin ryhdytään marttyyriksi ja lyödään hanskat tiskiin. Se on joko tämä vähä jonka annan tai sitten ei mitään. Ei minkäänlaista kykyä insereflektioon ja oman käytöksen muuttamiseen. Mutta sitähän se lapsiperhearki nimenomaan vaatii. Että otetaan se isän tai äidin rooli jossa ne omat halut ja tarpeet laitetaan sivuun ja laitetaan sen lapsen tarpeet etusijalle. Siinä on pakko muuttua. Ei siksi että "nainen polkee jalkaa" vaan ihan siksi että se isän rooli vaatii sitä että kyetään muuttumaan.

Ja ennen kuin sanot että tämä on taas sitä miesvihaa niin voin kertoa että olen itse mies ja todella ihmettelen sitä kiukuttelvaa pikkupoikaa joka niin monesta miehestä kuoriutuu kun vähän pintaa raaputtaa. Ei todellakaan kaikista mutta liian monesta.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää biologiaa. Äidin perustehtävä on rakkaus, isän turvallisuus. Sukupuolten eroja ei voi syrjäyttää ja pakottaa mies muottiin johon ei kirveelläkään sovi. Esiliina päällä pullaa paistava isä vauva kainalossa on koominen. Tasa-arvo on vaan teoriaa, miehet ja naiset on niin älyttömän erilaisia.

Jos näin on, niin naiset pois työelämästä ja miehet elättävät perheensä jatkossa. Ai miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli nähnyt todella perinteistä menoa tai ei edes mitään perinteistä, vaan ihan uskomatonta touhua: anoppi passasi apen ihan pystyyn, appi ei tiennyt edes, mitä keittiön kaapeissa oli. Hän ei osallistunut lastensa elämään mitenkään, vaan vietti illat telkkarin ääressä. Ei vienyt lapsia kertaakan nukkumaan, ei leikkinyt lastensa kanssa ikinä, ei käynyt vanhempainilloissa, kuusijuhlissa, ei missään. Anoppi kuri perunat sekä miehensä että poikansa lautasille, mieheni ei osallistunut yhteenkään kotityöhön asuessaan kotona, ei vienyt edes roskia koskaan. Näin passattuna mies kasvoi.

Suhteemme alusta saakka hän osallistui erittäin aktiivisesti kotitöihin, teki kaikkea, opetteli huushollaamaan ja laittamaan ruokaa. Silti vähän pelkäsin, miten käy, kun hankimme lapsen. Mutta turhaan pelkäsin. Hänestä tuli mitä omistautunein isä, hoiti vauvoina, luki iltasatuja, leikki, kävi vanhempainilloissa. Lapsemme rakastavat häntä ja isä on heidän sankarinsa.

Että jotenkin sitten vain se anoppi ja appi osasivat siitä miehestäsi kasvattaa kunnon kansalaisen, joka ottaa vastuuta omasta perheestään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteinen miestenhaukkumisketju. Vaan odotas kun tälläinen ketju tehdään naisista, niin se katoaa alle minuutissa.

Tää nyt on vain valitettavan yleinen ilmiö, että ns. kunnollisenakin pidetyt miehet hoitavat todella huonosti pikkulapsiajan. Monissa lapsiperheissä tulee avioero tuon vuoksi. Ilmiö on sen verran yleinen, että yhteiskunnallista keskustelua aiheesta tulee käydä, että asiat voisivat muuttua.

Se, että syytellään naisia, että mitäs otit tuollaisen, ei kerta kaikkiaan auta, koska se valittu mies on tosiaan voinut olla hyvinkin huolehtivaisen ja vastuuntuntoisen oloinen ennen lapsia. Joillakin käy hyvä tuuri ja miehestä tulee hyvä isä, mutta se on ihan tuuripeliä.

Ei kyse ole mistään juopoista sekopäistä, vaan esim. korkeakoulutettu, vastuullisessa työssä oleva ja lähipiiriään aktiivisesti autteleva mies voi aivan hyvin heittäytyä todella itsekkääksi lapsiarjessa, kaikki jää puolison yksin hoidettavaksi ja siitä kumpuava katkeruus tuhoaa suhteen.

Kaksi asiaa:

1. valitettavan yleinen ilmiö? No kuule ei ole.

2. Leikitään että olisi: miksi miehillä olisi velvollisuus muuttua naisten polkiessa jalkaa? Yhteiskunnallista keskustelua? Miesviha tällä palstalla ei ole yhteiskunnallista keskustelua.

Sovitaan että se on tuuripeliä. Nyt sulla on taas kaksi vaihtoehtoa:

1. ÄLÄ PORSI

2. Hanki siemen Cryosilta ja porsi ihan itsekses. Ei tarvitse ulísta paskoista miehistä.

Jo avioerotilastot on hurjaa luettavaa (ja uskoisin tämän lapsiarjen epäsuhdan olevan yksi yleisimpiä syitä, miksi naiset haluavat eron). Lisäksi moni lapsi syntyy ihan suunnitellusti avioliiton ulkopuolella avosuhteissa eläville ja heidän erotilastojaan ei käsittääkseni ole edes tehty.

Usein se onkin mies, joka suostuttelee naisen lapsentekoon, mutta sitten kun se lapsi on, mies lupauksistaan huolimatta ei olekaan valmis ottamaan 50% vastuusta.

Ja kyllä, yhä useampi nainen päätyy tekemään lapsen yksin tai ei halua lapsia ollenkaan. Tämä on ongelma miehille, jotka jäävät yksin ja syrjäytyvät. Syrjäytyminen taas käy meidän kaikkien kukkarolle. Miesten syrjäytyminen huomattavasti naisten syrjäytymistä yleisempää.

Enkä minä tietenkään lapsiani kadu, vaikka erosinkin heidän isästään. Siis en tietenkään, vaan olen todella iloinen, että mulla on perhe. Lasten puolesta vaan sääli, että ainakin osittainen hylkäämisen kokemus heille tuon viikonloppuisänsä vuoksi tulee. Isukki nyt vaan priorisoi omat työnsä ja harrastuksensa lasten edelle. Ja kyse siis korkeakoulutetusta ja näennäisen kunnollisesta miehestä.

Ja tämä on kai Suomen suurin keskustelupalsta, josta ammennetaan aiheita lehdistöön ja lauluihinkin. Ei tämä merkityksetön foorumi ole.

Oma mieheni halusi lapsen ja oli vastuuntuntoinen ennen lapsen syntymää.

Lapsen synnyttyä ei jotenkin kestänyt tilannetta, osallistui siis vauvan hoitoon, mutta oli tosi uupunut ja henkisesti rikki. Mies alkoi vetäytyä ja oli huonolla tuulella. Meillä kummallakin vanhemmalla oli synnytyksen jälkeistä masennusta vauvan vaikean tilanteen vuoksi.

Otin aikalisän lapsen ollessa kuukauden ja lähdimme vauvan kanssa viikoksi mummolaan, jossa isovanhemmat auttoivat. Takaisin tullessa sanoin miehelle, että nyt on pakko ottaa vastuuta yhdessä tästä vauvasta. Tuossa vaikeassa vaiheessa ei auttanut muu kuin pakottaminen. Loppu hyvin, hiljalleen vauvan kanssa alkoi sujua ja miehestä on kasvanut todella osallistuva isä, vaikka alku oli vaikea.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkää biologiaa. Äidin perustehtävä on rakkaus, isän turvallisuus. Sukupuolten eroja ei voi syrjäyttää ja pakottaa mies muottiin johon ei kirveelläkään sovi. Esiliina päällä pullaa paistava isä vauva kainalossa on koominen. Tasa-arvo on vaan teoriaa, miehet ja naiset on niin älyttömän erilaisia.

Sun käsitys lapsiarjesta on aika erikoinen. Mä olen äiti, enkä mä ole koskaan paistanut pullaa esiliina päällä (ei ole lasten isäkään). En edes omista esiliinaa. Olen kovapalkkainen päällikkö työssäni.

Lasten kanssa arki on esim. vaaterallia, pyykkiä, urheiluvarusteita, harrastusvientejä ja yhteistä harrastamista, oppimisen tukemista, kaverisynttärilahjan hankintaa jne. Pienempänä tietysti vaippoja ja syöttämistä, keittiön siivousta, valvomista.

Kyllä nuo hommat miehellekin ihan yhtä hyvin sopii. Kyllä se sinkkumies omatkin pyykkinsä pesee, harrastusvälineensä ja vaatteensa hommaa, ruokaa laittaa, läheisten lahjat hankkii, kämppänsä siivoaa jne. Mutta kun on nainen ja lapsi, niin ei onnistu, ei millään muiden kuin omien asioidensa hoitaminen (kaikilta ei enää edes sekään).

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli nähnyt todella perinteistä menoa tai ei edes mitään perinteistä, vaan ihan uskomatonta touhua: anoppi passasi apen ihan pystyyn, appi ei tiennyt edes, mitä keittiön kaapeissa oli. Hän ei osallistunut lastensa elämään mitenkään, vaan vietti illat telkkarin ääressä. Ei vienyt lapsia kertaakan nukkumaan, ei leikkinyt lastensa kanssa ikinä, ei käynyt vanhempainilloissa, kuusijuhlissa, ei missään. Anoppi kuri perunat sekä miehensä että poikansa lautasille, mieheni ei osallistunut yhteenkään kotityöhön asuessaan kotona, ei vienyt edes roskia koskaan. Näin passattuna mies kasvoi.

Suhteemme alusta saakka hän osallistui erittäin aktiivisesti kotitöihin, teki kaikkea, opetteli huushollaamaan ja laittamaan ruokaa. Silti vähän pelkäsin, miten käy, kun hankimme lapsen. Mutta turhaan pelkäsin. Hänestä tuli mitä omistautunein isä, hoiti vauvoina, luki iltasatuja, leikki, kävi vanhempainilloissa. Lapsemme rakastavat häntä ja isä on heidän sankarinsa.

Kiitos tästä kommentista. Omalla miehelläni on hyvin samantyyppinen tausta: anoppi oli kotiäiti, ja appi taas teki hyvin pitkää työpäivää elättääkseen perheen. Anoppi passasi aivan kaikkia ja oikein ylpeilee sillä, ettei antanut miehensä hoitaa lapsia, koska tämä ei osannut (niin, miksiköhän). Olen pitkään miettinyt, että uskaltaako tuollaisesta taustasta tulevan miehen kanssa tehdä lapsia. Mies kuitenkin osallistuu oikein omatoimisesti kotitöihin, joten olen päättänyt olla optimisti.

Omaa miestäni rassasi vauvan synnyttyä se, että vauvan hoitaminen ei tuntunut palkistevalta. Sanoin, että ihan luonnollinen tunne ja kannattaa odottaa, että vauva alkaa vuorovaikutteisemmaksi, se tekee paljon. Miehen suhtautuminen vauvaan ja hänen hoitoonsa muuttui heti, kun vauva alkoi hymyillä, nauraa ja ottaa kontaktia sanallisesti. Mies on tasavertainen vanhempi, siinä missä minäkin ja selvästi nauttii taaperon kanssa touhuamisesta nykyisin. Uskon, että ajan kanssa tilanne vielä paranee entisestään, kun mies voi lapsen kanssa opetella pyöräilyä ja muuta mukavaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä turvallista on isässä joka lähtee ja jättää äidin ja lapsen pärjäämään yksin?

Ei kaikki suoriudu perustehtävästään. Mitä rakkautta on kun äiti jättää vauvan kotiin ja lähtee baariin?

Oman avioliittoni kohdalla merkit olivat selvemmät kuin monella muulla, mutta rakkaus on sokea. Ex-miehen vanhemmat erosivat riitaisasti, mies kärsi nuorena mielenterveyden ongelmista ja parisuhteemme alkuaikoina olisi jo pitänyt tajuta, että hänen alkoholinkäyttönsä on ongelmallista. Olimme molemmat kovin nuoria, rakastuneena ajattelin, että aikuistuminen ja rakkaan tuki korjaa vielä ongelmat. 

Tokihan mies myös aikuistui ennen lasten tuloa. Hän opiskeli ja sai hyvän työn, me ostimme kodin ja elämä tasaantui nuoruuden juhlimisestä aikuisempaan arkeen. Jälkikäteen on selvää, että minä jäin jumiin huolehtijan rooliin ja vaikka mies kantoikin vastuuta tietyistä asioista, jotka taas ovat minulle vaikeita, iso osa kodin arjen, kodin ulkopuolisten suhteiden ja parisuhteen sujuvuudesta jäi minulle. 

Osa vastuuta jää minulle, olen kasvanut perheessä, jossa ei oikein ollut sallittua kertoa tunteista. Tai ainakaan en oppinut sanoittamaan ja ilmaisemaan tunteitani niin, että olisimme toisiamme ymmärtäneet. Minä koin pyytäväni apua huonounisen vauvan kanssa, mies luuli minun keskustelevan kevyesti aiheesta. 

Jälkikäteen mies on myös myöntänyt olleensa itsekäs. Oma mukavuus meni edelle niissä tilanteissa, joissa minä ja lapset olisimme häntä tarvinneet. 

Nainen ajattelee, että lapsi saa hulivilin-, häntäheikin-, alkoholistin tai ym miehen muuttumaan.

Joissain tapauksissa kyse on siitä, että mies kyllästyy kuuntelemaan naiselta palautetta siitä kuinka väärin mies hoitaa siivouksen ym jolloin mies antaa naisen pitää tunkkinsa.

Meillä meni jotenkin hassusti niin, että mies on hyvin kiintynyt lapseen, leikkii ja hoivaa häntä hyvin ja oma-aloitteisesti... mutta. :( Hän ei jotenkaan ole enää ollenkaan kiinnostunut minusta, vaimostaan. Ei halua viettää aikaa kanssani, ei halua mitään läheisyyttä, vauvavuonna nukkui enemmän vierashuoneessa kuin vieressäni. Usein on vetäytynyt ja tokaisee kiukkuisena, että haluaa olla rauhassa, jos vaikka edes halaan häntä. Tuntuu tosi pahalta. Tuntuu välillä siltä, että olin hänelle vain väline saada lapsi, mutta siihen se jääkin sitten. Lapsi saa sitten kyllä ihan kyllikseen rakkautta ja huomiota.

Luulin aina, ettei oma poikani haluaisi lasta ja ettei hänestä edes olisi isäksi (uramies), mutta niin hän vain yllätti ja on mitä paras isä lapselleen, rakastava, kärsivällinen, leikkii aina lapsen kanssa jne.

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni jotenkin hassusti niin, että mies on hyvin kiintynyt lapseen, leikkii ja hoivaa häntä hyvin ja oma-aloitteisesti... mutta. :( Hän ei jotenkaan ole enää ollenkaan kiinnostunut minusta, vaimostaan. Ei halua viettää aikaa kanssani, ei halua mitään läheisyyttä, vauvavuonna nukkui enemmän vierashuoneessa kuin vieressäni. Usein on vetäytynyt ja tokaisee kiukkuisena, että haluaa olla rauhassa, jos vaikka edes halaan häntä. Tuntuu tosi pahalta. Tuntuu välillä siltä, että olin hänelle vain väline saada lapsi, mutta siihen se jääkin sitten. Lapsi saa sitten kyllä ihan kyllikseen rakkautta ja huomiota.

Voisi sanoa että kokemuksesi on aika tuttu monelle miehelle mutta ei se näköjään sukupuolta katso. Joillekin ihmisille vain tuntuu olevan jotenkin hankalaa olla kuin yhdessä roolissa kerrallaan. Jos ollaan vanhempia niin sitä ollaan sitten 24/7 eikä se puolison rooli enää oikein sieltä löydy. Harmi sinällään koska tuo usein ihan turhaan kaataa monta liittoa.