Lue keskustelun säännöt.
Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
21.12.2022 |
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
No, karu totuus taitaa olla, että mummolla ei ole elatusvelvollisuutta lapsenlapsiaan kohtaan. Onhan se toki kiva, jos sukulaiset voivat ja osaavat auttaa, mutta minkäs teet, jos apuja ei saa? Ap:n kannattaa opetella tulemaan toimeen sillä, mitä hän itse tienaa, eikä ladata liikaa odotuksia sukulaisilta saataviin joululahjoihin.
Ja mitä tulee käytöstapoihin, niin niitähän voi opetella kaiken ikäisenä. Ei ole siis myöhäistä, varsinkaan lasten kohdalla, jotka usein ovat meitä aikuisia joustavampia ja nopeampia oppimaan.
Olen samaa mieltä. Ei kannata liikaa ladata toiveita mummun lahjoihin. AP kun itse ostaa mieleiset lahjat lapsilleen, niin kaikki on tyytyväisiä. Mummolle voi olla stressaavaa joka Joulu olla lahja-automaattina. Suku käsi ojossa odottaa lahjoja. Ei mummolla varmaan ole liikaa rahaa kaikkien lahjoihin.
Tässä keskustelussa on valloillaan käsitys mummosta sellaisena 80-vuotiaana, köyhänä höppänänä, vaikka tilannehan ei välttämättä ole lainkaan sellainen.
Meillä tuo lahjatoiveita kuuntelematon isoäiti on 60-vuotias, rahasta ei todellakaan ole pulaa, lapsenlapsia huikeat 2kpl ja on vielä täysin kiinni yhteiskunnassa eli ymmärryksessä ei ole vikaa. Hän vain haluaa ostaa lahjoja, jotka miellyttävät häntä, vaikka vastaanottaja ei niitä haluaisi. Tämä ongelma on ollut jo ennen lapsenlapsia ja on yritetty keskustella, mutta ei kun ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monelle mummolle se on rahakysymys ostaa lahjaksi näitä merkkituotteita, kun lastenlapsia on vielä useampi.
Maksetut naisten keskieläke on n. 1300€/kk josta jää 1000€ käteen, siitä pitää maksaa asuminen, jouluruuat ja lahjat.
Esim. Schleich-hevoset ja muut maksavat 50€ -100€, jos lastenlapsia 5. se tekee jo 250-500€, joka on jo 25-50% kuukauden tuloista.
Itse asiassa Sleich lelut on edullisia. Hevoset maksaa 10-25 eur kpl. Ja tuossa 25 eur maksavassa on jo mukana muutakin kuin se hevonen. Toki tallit ym. voi maksaakin paljon, mutta tuskin niitä mummolta toivotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
No, karu totuus taitaa olla, että mummolla ei ole elatusvelvollisuutta lapsenlapsiaan kohtaan. Onhan se toki kiva, jos sukulaiset voivat ja osaavat auttaa, mutta minkäs teet, jos apuja ei saa? Ap:n kannattaa opetella tulemaan toimeen sillä, mitä hän itse tienaa, eikä ladata liikaa odotuksia sukulaisilta saataviin joululahjoihin.
Ja mitä tulee käytöstapoihin, niin niitähän voi opetella kaiken ikäisenä. Ei ole siis myöhäistä, varsinkaan lasten kohdalla, jotka usein ovat meitä aikuisia joustavampia ja nopeampia oppimaan.
Olen samaa mieltä. Ei kannata liikaa ladata toiveita mummun lahjoihin. AP kun itse ostaa mieleiset lahjat lapsilleen, niin kaikki on tyytyväisiä. Mummolle voi olla stressaavaa joka Joulu olla lahja-automaattina. Suku käsi ojossa odottaa lahjoja. Ei mummolla varmaan ole liikaa rahaa kaikkien lahjoihin.
Kauheasti oletuksia. Kaikki isovanhemmat ole vanhoja, vaivaisia ja köyhiä.
Minusta apn ongelma on paljon tyypillisempi hyvätuloisten isovanhempien joukossa. Kun ei osata kertoa tarpeeksi "hienoja" lahjatoiveita, mummut ostelevat prinsessamekkoja ja koruja pallopumppua toivoneelle sporttimimmille ja ison legosetin pehmolelua toivoneelle pojalle.
Miksi mummo ei voi kysyä vanhemmilta, mitä lapsi haluaa(tarvitsee, tai antaa lahjan rahana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun kannattaisi lukea jokaisen mummon, kummin, tädin, enon, ukin jne. ja kopioida se ensi jouluksi, kuinka paljon heidän ostamassa lahjat saa vanhemmille pahaa mieltä, jopa raivoa, komeroiden täyttymistä ja maailman tuhoamista.
Jos lasten lahjat aiheuttavat noin suuren tunnemyrskyt, joululahjat voi yhtähyvin jättää ostamatta, kun saajalle ne eivät anna kuitenkaan iloa ja yllätyksiä ja nekin rahat vaikka Ukrainaan tai kehitysmaihin lasten koulutukseen, kun Suomessa jokaisella on jo kaikkea ja vanhemmat voivat ihan itse toteuttaa lastensa toiveet, ei siihen mummoja ja ulkopuolisia tarvita, jonkun Schleich-hevosen ostoon.
Joululahjojen tarkoitus tai yleensä lahjojen, tuskin on tarkoitus tuottaa perheeseen pahaa mieltä, pettymyksiä ja kyyneleitä, onhan joulu jeesuksen syntymäjuhla, joka pitäisi olla ilon ja kiitollisuuden juhla ja ne lahjat toisarvoiset.
Jep. Jos on täysin mahdotonta ostaa sellaista mikä olisi toivottua, niin älä osta ainakaan tavaraa. Eihän tämä oikeasti ole normaaleille ihmisille mikään ongelma, kysäistä lahjatoiveita ja ostaa lahjoja sen perusteella, mutta nähtävästi joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Jos ne toiveet on spesifejä ja tiettyä merkkiä, aika harva mummo tai pappa niitä onnistuu oikein haalimaan. Ja ihan ovat varmasti normaali-ihmisiä. Mikään ole ärsyttävämpää kuin suhtautua joululahjoihin kuten häälahjalistaan. Jos lapsi ei osaa leikkiä kuin yhdellä asialla, sit sanoo vaikka että mä voin hankkia sun nimissä tän, laita vaikka raha tilille.
Normaali-ihmisillä on suu ja kännykkä ja voi vaikka kertoa vanhemmille, että nyt ei osata just tätä toivetta ostaa, oisko jotain vinkkiä tai helpompaa/halvempaa juttua vinkata. Mutta eiii kommunikointi on ilmeisesti täysin pois suljettua.
Miksi heidän pitäisi miellyttää miellyttämisestä päästyään? Kaikki ei stressaa viikkotolkulla ja pyöri sun halujen mukaan vaan hankkii lahjan, jonka uskoo olevan kiva. Etkö yhtään luota muiden kykyyn ajatella itse? Miksi sulta pitää kysyä kaikesta?
Ei tarvitse kysyä tietenkään. Mutta ei minun, tai lastenkaan, tarvitse myöskään ilahtua jos lahjaksi tulee jotain mille ei ole käyttöä.
Mikä asia on sellainen mille ei tule käyttöä? Ap kuvaa että lapsi saa laivakirjan vaikka toivoi dinosaurusta, ei voi lukea? Lapsi tykkää Ryhmä Hausta ja saa Peppi Pitkätossua, ei voi käyttää?
Kuka on sanonut että niitä ei käytetä? Kyllä mun lapset yleensä kelpuuttaa "väärällä kuosilla" olevat sukat ja pyjamat. Mutta jos on toivottu ryhmä hauta, niin miksi lapsen toivetta ei kunnioiteta, vaan pitää saada ostaa Peppiä, kun "äitisi tykkäsi Pepistä lapsena" tai "ei löytynyt". Olettaen, että vaate edes menee päälle. Kerran sain selityksen "kun pienempi vaate oli niin söpö" Mitä mä sillä teen, kun se on mun lapselle liian pieni?
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummo ei voi kysyä vanhemmilta, mitä lapsi haluaa(tarvitsee, tai antaa lahjan rahana?
Sitäkin on tässä ketjussa ehdotettu. Alla koottuja vastauksia:
- Tiettyä lahjaa ei saa toivoa
- Mummo ei ole raha-automaatti
- Lapselle tekee vain hyvää, jos lahja on pettymys
- Vanhemmat eivät voi tietää parhaiten, mitä lapsi haluaa
- Mummon pitää saada itse päättää ja lahjasta pitää olla kiitollinen vaikka se olisi koirankakkaa
- Vanhemmat toivovat huonoja lahjoja
- Vanhemmat ovat muuten vain syvältä
Jäiköhän jotain pois? No, siitä vaan valitsemaan paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa vaan mummolta vastaan, mitä hän antaa ja lopettakaa naukuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun kannattaisi lukea jokaisen mummon, kummin, tädin, enon, ukin jne. ja kopioida se ensi jouluksi, kuinka paljon heidän ostamassa lahjat saa vanhemmille pahaa mieltä, jopa raivoa, komeroiden täyttymistä ja maailman tuhoamista.
Jos lasten lahjat aiheuttavat noin suuren tunnemyrskyt, joululahjat voi yhtähyvin jättää ostamatta, kun saajalle ne eivät anna kuitenkaan iloa ja yllätyksiä ja nekin rahat vaikka Ukrainaan tai kehitysmaihin lasten koulutukseen, kun Suomessa jokaisella on jo kaikkea ja vanhemmat voivat ihan itse toteuttaa lastensa toiveet, ei siihen mummoja ja ulkopuolisia tarvita, jonkun Schleich-hevosen ostoon.
Joululahjojen tarkoitus tai yleensä lahjojen, tuskin on tarkoitus tuottaa perheeseen pahaa mieltä, pettymyksiä ja kyyneleitä, onhan joulu jeesuksen syntymäjuhla, joka pitäisi olla ilon ja kiitollisuuden juhla ja ne lahjat toisarvoiset.
Jep. Jos on täysin mahdotonta ostaa sellaista mikä olisi toivottua, niin älä osta ainakaan tavaraa. Eihän tämä oikeasti ole normaaleille ihmisille mikään ongelma, kysäistä lahjatoiveita ja ostaa lahjoja sen perusteella, mutta nähtävästi joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Jos ne toiveet on spesifejä ja tiettyä merkkiä, aika harva mummo tai pappa niitä onnistuu oikein haalimaan. Ja ihan ovat varmasti normaali-ihmisiä. Mikään ole ärsyttävämpää kuin suhtautua joululahjoihin kuten häälahjalistaan. Jos lapsi ei osaa leikkiä kuin yhdellä asialla, sit sanoo vaikka että mä voin hankkia sun nimissä tän, laita vaikka raha tilille.
Normaali-ihmisillä on suu ja kännykkä ja voi vaikka kertoa vanhemmille, että nyt ei osata just tätä toivetta ostaa, oisko jotain vinkkiä tai helpompaa/halvempaa juttua vinkata. Mutta eiii kommunikointi on ilmeisesti täysin pois suljettua.
Miksi heidän pitäisi miellyttää miellyttämisestä päästyään? Kaikki ei stressaa viikkotolkulla ja pyöri sun halujen mukaan vaan hankkii lahjan, jonka uskoo olevan kiva. Etkö yhtään luota muiden kykyyn ajatella itse? Miksi sulta pitää kysyä kaikesta?
Ei tarvitse kysyä tietenkään. Mutta ei minun, tai lastenkaan, tarvitse myöskään ilahtua jos lahjaksi tulee jotain mille ei ole käyttöä.
Mikä asia on sellainen mille ei tule käyttöä? Ap kuvaa että lapsi saa laivakirjan vaikka toivoi dinosaurusta, ei voi lukea? Lapsi tykkää Ryhmä Hausta ja saa Peppi Pitkätossua, ei voi käyttää?
Kuka on sanonut että niitä ei käytetä? Kyllä mun lapset yleensä kelpuuttaa "väärällä kuosilla" olevat sukat ja pyjamat. Mutta jos on toivottu ryhmä hauta, niin miksi lapsen toivetta ei kunnioiteta, vaan pitää saada ostaa Peppiä, kun "äitisi tykkäsi Pepistä lapsena" tai "ei löytynyt". Olettaen, että vaate edes menee päälle. Kerran sain selityksen "kun pienempi vaate oli niin söpö" Mitä mä sillä teen, kun se on mun lapselle liian pieni?
Eli ongelma on sun, ei lasten. MOT
Ja tuo koko-turautus on täysin keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa vaan mummolta vastaan, mitä hän antaa ja lopettakaa naukuminen.
Juuri näin, lapsellista toimintaa vanhemmalta. Joku lahjoista pillittäminen kuuluu nimenomaan lapsille, aikuisten pitäisi olla moisen yläpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä keskustelua kun lukee, niin onneksi ei ole omia lapsia. En myöskään osta sisarusten lapsille jouluna mitään muuta kuin sp500-indeksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
No eihän ap missään viitannut siihen että häntä harmittaisi joutua ostamaan kaikki itse, tai että kyse olisi mistään kalliista lahjatoiveista. Se on täysin omaa tulkintaasi. Mummon pettymyksestä sen sijaan mainittiin kyllä.
Se oma pettymys paistaa läpi kaikista muista kohdista.
Eli on täysin omaa tulkintaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
No eihän ap missään viitannut siihen että häntä harmittaisi joutua ostamaan kaikki itse, tai että kyse olisi mistään kalliista lahjatoiveista. Se on täysin omaa tulkintaasi. Mummon pettymyksestä sen sijaan mainittiin kyllä.
Se oma pettymys paistaa läpi kaikista muista kohdista.
Eli on täysin omaa tulkintaasi.
Ei tarvitse tulkita kun ap valittaa vääristä lahjoista jo otsikossa 😅
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kontrollifriikki kasvattaa kontrollifriikkejä. Eipä yllätä, jos niille pariskuntalakanoille ei tule koskaan tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mummo ei voi kysyä vanhemmilta, mitä lapsi haluaa(tarvitsee, tai antaa lahjan rahana?
Sitäkin on tässä ketjussa ehdotettu. Alla koottuja vastauksia:
- Tiettyä lahjaa ei saa toivoa
- Mummo ei ole raha-automaatti
- Lapselle tekee vain hyvää, jos lahja on pettymys
- Vanhemmat eivät voi tietää parhaiten, mitä lapsi haluaa
- Mummon pitää saada itse päättää ja lahjasta pitää olla kiitollinen vaikka se olisi koirankakkaa
- Vanhemmat toivovat huonoja lahjoja
- Vanhemmat ovat muuten vain syvältäJäiköhän jotain pois? No, siitä vaan valitsemaan paras.
Jäi pois "ei vaan kiinnosta nähdä sellaista vaivaa, että yrittäisi ostaa mieluisen, miksi pitäisi kiinnostaa"
Mun on vaikea käsittää, miksi mummo ei osta sitä toivottua asiaa:
1. Jos mummo ostaisi toivotun lelun, niin näkisi lapsen olevan lahjasta haltioissaan. Lapsi saattaisi jopa sanoa, että tämä on paras lahja ikinä. Tämähän on se reaktio, jonka mummo haluaisi.
2. Jos mummo ostaa jotain, mitä itse haluaa hankkia lapsen toiveen sijaan, ei lapsen reaktio ole ykköskohdan kaltainen. Ei aikuinenkaan ole haltioissaan, jos on kuvitellut saavansa lahjaksi koon 39 mustat kengät ja hänelle tuodaankin koon 37 punaiset kengät lahjaksi. Miksi siis mummo odottaa, että lapsi olisi haltioissaan saadessaan jotain ihan muuta kuin toivomaansa?
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.