Lue keskustelun säännöt.
Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
21.12.2022 |
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun kannattaisi lukea jokaisen mummon, kummin, tädin, enon, ukin jne. ja kopioida se ensi jouluksi, kuinka paljon heidän ostamassa lahjat saa vanhemmille pahaa mieltä, jopa raivoa, komeroiden täyttymistä ja maailman tuhoamista.
Jos lasten lahjat aiheuttavat noin suuren tunnemyrskyt, joululahjat voi yhtähyvin jättää ostamatta, kun saajalle ne eivät anna kuitenkaan iloa ja yllätyksiä ja nekin rahat vaikka Ukrainaan tai kehitysmaihin lasten koulutukseen, kun Suomessa jokaisella on jo kaikkea ja vanhemmat voivat ihan itse toteuttaa lastensa toiveet, ei siihen mummoja ja ulkopuolisia tarvita, jonkun Schleich-hevosen ostoon.
Joululahjojen tarkoitus tai yleensä lahjojen, tuskin on tarkoitus tuottaa perheeseen pahaa mieltä, pettymyksiä ja kyyneleitä, onhan joulu jeesuksen syntymäjuhla, joka pitäisi olla ilon ja kiitollisuuden juhla ja ne lahjat toisarvoiset.
Jep. Jos on täysin mahdotonta ostaa sellaista mikä olisi toivottua, niin älä osta ainakaan tavaraa. Eihän tämä oikeasti ole normaaleille ihmisille mikään ongelma, kysäistä lahjatoiveita ja ostaa lahjoja sen perusteella, mutta nähtävästi joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Jos ne toiveet on spesifejä ja tiettyä merkkiä, aika harva mummo tai pappa niitä onnistuu oikein haalimaan. Ja ihan ovat varmasti normaali-ihmisiä. Mikään ole ärsyttävämpää kuin suhtautua joululahjoihin kuten häälahjalistaan. Jos lapsi ei osaa leikkiä kuin yhdellä asialla, sit sanoo vaikka että mä voin hankkia sun nimissä tän, laita vaikka raha tilille.
Normaali-ihmisillä on suu ja kännykkä ja voi vaikka kertoa vanhemmille, että nyt ei osata just tätä toivetta ostaa, oisko jotain vinkkiä tai helpompaa/halvempaa juttua vinkata. Mutta eiii kommunikointi on ilmeisesti täysin pois suljettua.
No on, kun lapsen toiveen mainitseminen on tilaamista ja aidon antamisen ilon saa vain itseä miellyttävän lahjan antamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa, että minkä ikäinen on mummo?
Voisin kuvitella tuollaista käytöstä kahdeksankymppiseltä, sillä vanhat ihmiset ovat itsepäisiä. Jos kyseessä on viis-kuuskymppinen mummo, voisi joustaa, jotta kaikki, miniää myöten, olisivat tyytyväisiä. Voihan mummo ostaa sekä pyydetyn lahjan, että yllätyslahjan.
Pyydetyn lahjan? Eli siksikö mummu ostaa "väärän" lahjan kun lahja on tilattu, että sinä, mummu, ostat tämän.
Nerokasta mummulta!
Onpa aikaansaamatonta porukkaa, jos ei saa tuota asiaa hoidetuksi. Kieltäydytte ottamasta vastaan lahjoja muilta. Vanhemmat osaavat ostaa, jos osaavat. Muut eivät. Rahalahja toki sopii lähisukulaisille annettavaksi. Alennusmyynneissä rahan arvo voi tuplaantua heti joulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Joo ap:n tilanne ei kuulosta kovin pahalta, jos vain yksi mummo ostelee jotain vähän sinne päin. Tässä ketjussa (ja monissa muissa) on paljon pahempiakin esimerkkejä näistä tavaranlahjoittaja-päsmäröijämummoista, niitä voi lueskella ja todeta että ei väärän kuosin pyjama nyt kovin paha juttu ole... Ja tosiaan ne joille ei ole mitään käyttöä voi laittaa eteenpäin. Harmihan se on jos mummo pettyy kun lahjat ei miellytäkään, mutta mummo on aikuinen ihminen ja hänen on syytä opetella sietämään pettymyksiä. Kiittämään on hyvä lapset opettaa, mutta ei tarvitse esittää riemastunutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Miksi niillä mummoilla sitten halutaan maksattaa niitä kalliita toivelahjoja? Ostakaa ne itse!
Samaa mieltä. Vanhemmat ostavat kalliit lahjat. Muille voi laittaa edullisimmat toiveet ja fiksummat sanovat ettei tarvitse mitään ja on varaa ostaa kaikki itse.
Nykyään ostetaan sitä mukaa kun vanhat vehkeet hajoo tai tulee uudempia malleja niin että keneltähän juuri jouluna jotain puuttuu.
Oli järkyttävää kun kaupassa mummolla oli pitkä lahja lista kädessä hänen surkutellessa ettei hänen pieni eläke riitä tämmöisiin toiveisiin eikä riittäisi enää lääkkeisiin rahaa. Kyllä ajattelin että kuinka häpeällisen ajattelemattomia ja ahneita lapsiperheitä voi ollakkaan.
Voi kuule. Nimenomaan meillä me vanhemmat ostamme ne kalliimmat lahjat ja mummoille ja kummeille esitetään ne edullisimmat ja helpoimmat toiveet, KUN KYSYVÄT. Ja voin kertoa, että näin toimii lähes jokainen tuntemani vanhempi. Jostain syystä meillä esimerkiksi mummo ostaa toivelahjan, mutta saattaa laittaa IHAN OMASTA HALUSTAAN vaikka 50€ kylkiäisiksi.
Väitän että vähemmistö toimii noin ja miksi kilahdat 🤣 Se osoittaa ettet ole ihan rehellinen. Elikkä "omasta halusta" tulee enemmän. Toveidenkin esittämiseen voi sanoa ettei tarvita mitään. Entäs jos kerrankin ei vaadi yhtään mitään.
Miksi omilla lapsilla velvoitetaan toisten kustantavan niille yhtään mitään. Arvaappa paljonko vanhemmillani on mennyt rahaa yhden lapsen lapsiin ja lapsenlapsiin joita on yhteensä älytön määrä joka kuukausi saaden ostaa synttärilahjoja ja jouluna ne edullisimmatkin lahjat joista niin isolle määrälle kertyy joka vuosi mittava summa sekä muut rippi-ja valmistujaiset, ristiäiset ja hää juhlat päälle.
Koko ajan saa olla rahapussi ammollaan ja lahja summien määrä aina kasvaa vuodesta toiseen sen sakin lisääntymisen lisäksi. Lisääntyvät kuin kanit.
Vanhemmillani ei ole varaa matkustella eikä itsenä hemmoitteluun ollenkaan.
Js sinä olet se katkera vanhapiika, joka on kateellinen sisaruksilleen ja näiden lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun kannattaisi lukea jokaisen mummon, kummin, tädin, enon, ukin jne. ja kopioida se ensi jouluksi, kuinka paljon heidän ostamassa lahjat saa vanhemmille pahaa mieltä, jopa raivoa, komeroiden täyttymistä ja maailman tuhoamista.
Jos lasten lahjat aiheuttavat noin suuren tunnemyrskyt, joululahjat voi yhtähyvin jättää ostamatta, kun saajalle ne eivät anna kuitenkaan iloa ja yllätyksiä ja nekin rahat vaikka Ukrainaan tai kehitysmaihin lasten koulutukseen, kun Suomessa jokaisella on jo kaikkea ja vanhemmat voivat ihan itse toteuttaa lastensa toiveet, ei siihen mummoja ja ulkopuolisia tarvita, jonkun Schleich-hevosen ostoon.
Joululahjojen tarkoitus tai yleensä lahjojen, tuskin on tarkoitus tuottaa perheeseen pahaa mieltä, pettymyksiä ja kyyneleitä, onhan joulu jeesuksen syntymäjuhla, joka pitäisi olla ilon ja kiitollisuuden juhla ja ne lahjat toisarvoiset.
Jep. Jos on täysin mahdotonta ostaa sellaista mikä olisi toivottua, niin älä osta ainakaan tavaraa. Eihän tämä oikeasti ole normaaleille ihmisille mikään ongelma, kysäistä lahjatoiveita ja ostaa lahjoja sen perusteella, mutta nähtävästi joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Jos ne toiveet on spesifejä ja tiettyä merkkiä, aika harva mummo tai pappa niitä onnistuu oikein haalimaan. Ja ihan ovat varmasti normaali-ihmisiä. Mikään ole ärsyttävämpää kuin suhtautua joululahjoihin kuten häälahjalistaan. Jos lapsi ei osaa leikkiä kuin yhdellä asialla, sit sanoo vaikka että mä voin hankkia sun nimissä tän, laita vaikka raha tilille.
Normaali-ihmisillä on suu ja kännykkä ja voi vaikka kertoa vanhemmille, että nyt ei osata just tätä toivetta ostaa, oisko jotain vinkkiä tai helpompaa/halvempaa juttua vinkata. Mutta eiii kommunikointi on ilmeisesti täysin pois suljettua.
Jostain syystä se kysyminen tuntuu olevan vaikeaa. Voidaan kyllä kysyä joltain toiselta henkilöltä kaupassa, että mitä kokoa neljävuotias käyttää tai mikä on nelivuotiaan jalan koko. On tullut aika paljon liian pieniä vaatteita lahjaksi, kun on ostettu jonkun muun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
No eihän ap missään viitannut siihen että häntä harmittaisi joutua ostamaan kaikki itse, tai että kyse olisi mistään kalliista lahjatoiveista. Se on täysin omaa tulkintaasi. Mummon pettymyksestä sen sijaan mainittiin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Olen välillä miettinyt, miksi omien lasten yksi isovanhemmista kysyy aina lahjatoiveet, mutta ei koskaan osta kuitenkaan mitä toivotaan.
Kun lapset on kaikki jo koulussa, isovanhempi kysyy että mikäs lahjakortti olisi kiva? Sitten yksi lapsi vastaa Play-kaupan, toinen Steam ja kolmas että Normaliin. Jouluna sitten yksi ihmettelee K-Ryhmän, toinen Hennesin lahjakorttia ja kolmas Trampolinparkin :D
Parasta on perheenä saada 4kpl Finnkinon sarjalippuja saatesanoilla "viette lapset tuon teidän isän elokuviin". Minä, miniä istuskelen siinä vieressä, enkä saanut paketin pakettia. Vävyt sai.
Kiitollinen olin totta kai, kuten kunnon ihmisen kuuluu.
No en oikeasti.
Varmaankin appivanhempasi tiesivät, että ostivatpa he mitä tahansa, niin se ei kermaperseminiää tyydyttäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Miksi niillä mummoilla sitten halutaan maksattaa niitä kalliita toivelahjoja? Ostakaa ne itse!
Samaa mieltä. Vanhemmat ostavat kalliit lahjat. Muille voi laittaa edullisimmat toiveet ja fiksummat sanovat ettei tarvitse mitään ja on varaa ostaa kaikki itse.
Nykyään ostetaan sitä mukaa kun vanhat vehkeet hajoo tai tulee uudempia malleja niin että keneltähän juuri jouluna jotain puuttuu.
Oli järkyttävää kun kaupassa mummolla oli pitkä lahja lista kädessä hänen surkutellessa ettei hänen pieni eläke riitä tämmöisiin toiveisiin eikä riittäisi enää lääkkeisiin rahaa. Kyllä ajattelin että kuinka häpeällisen ajattelemattomia ja ahneita lapsiperheitä voi ollakkaan.
Voi kuule. Nimenomaan meillä me vanhemmat ostamme ne kalliimmat lahjat ja mummoille ja kummeille esitetään ne edullisimmat ja helpoimmat toiveet, KUN KYSYVÄT. Ja voin kertoa, että näin toimii lähes jokainen tuntemani vanhempi. Jostain syystä meillä esimerkiksi mummo ostaa toivelahjan, mutta saattaa laittaa IHAN OMASTA HALUSTAAN vaikka 50€ kylkiäisiksi.
Väitän että vähemmistö toimii noin ja miksi kilahdat 🤣 Se osoittaa ettet ole ihan rehellinen. Elikkä "omasta halusta" tulee enemmän. Toveidenkin esittämiseen voi sanoa ettei tarvita mitään. Entäs jos kerrankin ei vaadi yhtään mitään.
Miksi omilla lapsilla velvoitetaan toisten kustantavan niille yhtään mitään. Arvaappa paljonko vanhemmillani on mennyt rahaa yhden lapsen lapsiin ja lapsenlapsiin joita on yhteensä älytön määrä joka kuukausi saaden ostaa synttärilahjoja ja jouluna ne edullisimmatkin lahjat joista niin isolle määrälle kertyy joka vuosi mittava summa sekä muut rippi-ja valmistujaiset, ristiäiset ja hää juhlat päälle.
Koko ajan saa olla rahapussi ammollaan ja lahja summien määrä aina kasvaa vuodesta toiseen sen sakin lisääntymisen lisäksi. Lisääntyvät kuin kanit.
Vanhemmillani ei ole varaa matkustella eikä itsenä hemmoitteluun ollenkaan.
Kilahdan? En minä kilahtanut. Painotin vaan tiettyjä asioita, jotka ei näytä millään menevän perille tietyille ihmisille. Ja kyllä olen sitä mieltä, että suurimmaksi osaksi vanhemmat hommaa ne isoimmat/kalliimmat jutut. Ja tunnen paljon lapsiperheitä ja mekin sellaisia olemme. Meillä on onneksi ihanat mummut ja papat eikä ole mitään ongelmia ollut koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun olin varaton yh. Ystäväni lapselle kysyin sitten lahjatoivetta ja hän pamautti, että muumimuki ja lautas-setti. Ne olivat hurjan kalliita silloin, eikä minulla ollut edes omalla lapselle rahaa niitä ostaa. Ostin siis setin lahjaksi ja ei kulunut kauaa, kun setti oli rikottu taaperon heittäessä sen lattialle. En tämän jälkeen kysynyt mitään lahjatoiveita enkä vienyt lahjoja.
Tämä. Mun tyttärelle 20v kävi juuri noin ja nyt on töissä ja saa palkkaa n. 1200€/kk, josta maksaa vuokran, ruuan ja muut.
On kummitäti ja oli kysynyt vanhemmilta kummilapsensa lahjatoiveita ja viestinä oli tullut 89€ maksava lelu. Kysyi meiltä vanhemmilta mitä pitäisi tehdä, kun ei ole rahaa ja voiko meiltä rahaa saada lahjaan. Joiltakin vanhemmilta on mennyt suhteellisuuden taju näiden lastensa joululahjatoiveitensa kanssa.
Itse opetin lapsille, jos joku kysyy lahjatoiveita ja se ostetaan kaupasta, valitaan kolme eri vaihtoehtoa ja hintahaarukka 10-30€ lahja, josta voi antaja itse valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Miksi lapsilla pitää olla käytöstavat mutta mummolla ei?
Olishan se toki hienoa, jos mummollakin olisi käytöstavat. Mutta ap:n ensisijainen tehtävä on kasvattaa lapsensa niin, että heillä on paitsi käytöstavat, myös kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kyky tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa eri tilanteisiin. Ap voi toki ottaa asian ystävällisesti puheeksi mummon kanssa (ja ilmeisesti on ottanutkin, mutta mummo ei ole ollut vastaanottavainen?), mutta sen enempää ei edes kannata yrittää. Ap ei kuitenkaan loppuviimein voi kontrolloida mummon ratkaisuja, käytöstä tai tunne-elämää - eiväthän nämä edes ole ap:n vastuulla vaan mummon itsensä. Olisi eri asia, jos mummo tekisi jotain lapsille oikeasti vahingollista, siihen ap:n pitäisi toki puuttua napakasti. Mutta kun kyseessä on näin harmiton asia kuin epämieluisa lahja, niin ap:n kannattaa suosiolla valita taistelunsa ja opettaa sama asenne lapsillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun kannattaisi lukea jokaisen mummon, kummin, tädin, enon, ukin jne. ja kopioida se ensi jouluksi, kuinka paljon heidän ostamassa lahjat saa vanhemmille pahaa mieltä, jopa raivoa, komeroiden täyttymistä ja maailman tuhoamista.
Jos lasten lahjat aiheuttavat noin suuren tunnemyrskyt, joululahjat voi yhtähyvin jättää ostamatta, kun saajalle ne eivät anna kuitenkaan iloa ja yllätyksiä ja nekin rahat vaikka Ukrainaan tai kehitysmaihin lasten koulutukseen, kun Suomessa jokaisella on jo kaikkea ja vanhemmat voivat ihan itse toteuttaa lastensa toiveet, ei siihen mummoja ja ulkopuolisia tarvita, jonkun Schleich-hevosen ostoon.
Joululahjojen tarkoitus tai yleensä lahjojen, tuskin on tarkoitus tuottaa perheeseen pahaa mieltä, pettymyksiä ja kyyneleitä, onhan joulu jeesuksen syntymäjuhla, joka pitäisi olla ilon ja kiitollisuuden juhla ja ne lahjat toisarvoiset.
Jep. Jos on täysin mahdotonta ostaa sellaista mikä olisi toivottua, niin älä osta ainakaan tavaraa. Eihän tämä oikeasti ole normaaleille ihmisille mikään ongelma, kysäistä lahjatoiveita ja ostaa lahjoja sen perusteella, mutta nähtävästi joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Jos ne toiveet on spesifejä ja tiettyä merkkiä, aika harva mummo tai pappa niitä onnistuu oikein haalimaan. Ja ihan ovat varmasti normaali-ihmisiä. Mikään ole ärsyttävämpää kuin suhtautua joululahjoihin kuten häälahjalistaan. Jos lapsi ei osaa leikkiä kuin yhdellä asialla, sit sanoo vaikka että mä voin hankkia sun nimissä tän, laita vaikka raha tilille.
Miksi lapsella ei saisi olla lempileluja? Meillä on jäänyt käyttämättä leluja, varmaan osaksi siksi, kun niitä oli yksinkertaisesti liikaa.
Mun äiti ottaa tooveet tosissaan. Jos ei tiedä onko oikea pokemon tms, hän ottaa kaupassa tuotteesta kuvan ja kysyy whatsappissa, että onko kyseessä oikea lelu. Mä tykkään, mummu ostaa mitä lapsi toivoo -> kaikki tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lasten käy jos ei aina saa mitä haluaa eikä muut ihmiset aina ole mieliksi? Yrittää sitten samalla tavalla kontrolloida muita kuin ap ja nappaa mielialalääkkeitä? Jokos jo on välit poikki suvun kanssa?
Pelastaako se kertavuotinen kyykyttäminen lapsen?
Miksi väärää jouluajan tuhoaisi psyykkeen lopullisesti? Jotain rajaa. Toivelahjan voit ostaa itse vaikka joulun jälkeisestä alesta. Tai koska tahansa.
Niin mutta kun se maksaa. Kivempi maksattaa mummolla tai anopilla.
Jestas, kun täällä on yksinkertaisia jankkaajia.
Miksi niillä mummoilla sitten halutaan maksattaa niitä kalliita toivelahjoja? Ostakaa ne itse!
Samaa mieltä. Vanhemmat ostavat kalliit lahjat. Muille voi laittaa edullisimmat toiveet ja fiksummat sanovat ettei tarvitse mitään ja on varaa ostaa kaikki itse.
Nykyään ostetaan sitä mukaa kun vanhat vehkeet hajoo tai tulee uudempia malleja niin että keneltähän juuri jouluna jotain puuttuu.
Oli järkyttävää kun kaupassa mummolla oli pitkä lahja lista kädessä hänen surkutellessa ettei hänen pieni eläke riitä tämmöisiin toiveisiin eikä riittäisi enää lääkkeisiin rahaa. Kyllä ajattelin että kuinka häpeällisen ajattelemattomia ja ahneita lapsiperheitä voi ollakkaan.
Voi kuule. Nimenomaan meillä me vanhemmat ostamme ne kalliimmat lahjat ja mummoille ja kummeille esitetään ne edullisimmat ja helpoimmat toiveet, KUN KYSYVÄT. Ja voin kertoa, että näin toimii lähes jokainen tuntemani vanhempi. Jostain syystä meillä esimerkiksi mummo ostaa toivelahjan, mutta saattaa laittaa IHAN OMASTA HALUSTAAN vaikka 50€ kylkiäisiksi.
Väitän että vähemmistö toimii noin ja miksi kilahdat 🤣 Se osoittaa ettet ole ihan rehellinen. Elikkä "omasta halusta" tulee enemmän. Toveidenkin esittämiseen voi sanoa ettei tarvita mitään. Entäs jos kerrankin ei vaadi yhtään mitään.
Miksi omilla lapsilla velvoitetaan toisten kustantavan niille yhtään mitään. Arvaappa paljonko vanhemmillani on mennyt rahaa yhden lapsen lapsiin ja lapsenlapsiin joita on yhteensä älytön määrä joka kuukausi saaden ostaa synttärilahjoja ja jouluna ne edullisimmatkin lahjat joista niin isolle määrälle kertyy joka vuosi mittava summa sekä muut rippi-ja valmistujaiset, ristiäiset ja hää juhlat päälle.
Koko ajan saa olla rahapussi ammollaan ja lahja summien määrä aina kasvaa vuodesta toiseen sen sakin lisääntymisen lisäksi. Lisääntyvät kuin kanit.
Vanhemmillani ei ole varaa matkustella eikä itsenä hemmoitteluun ollenkaan.
Oletko sinä saanut koskaan omilta isovanhemmiltasi lahjoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Ei ap ota stressiä mummon tunteista vaan siitä että hän joutuu ostamaan itse lapselleen kaiken. Myöhäistä on apn lasten opetella käytöstapoja tossa vaiheessa kun äitinsäkin valittaa jo etukäteen.
No eihän ap missään viitannut siihen että häntä harmittaisi joutua ostamaan kaikki itse, tai että kyse olisi mistään kalliista lahjatoiveista. Se on täysin omaa tulkintaasi. Mummon pettymyksestä sen sijaan mainittiin kyllä.
Se oma pettymys paistaa läpi kaikista muista kohdista.
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis kertaakaan ei kahviastiastolle ole tullut käyttöä. Lähipiiri koostuu myös lapsettomista pariskunnista ja sinkuista, joten enimmillään vieraita on 2 kerrallaan kylässä.
No sillä kahviastiaston antajalla kun ei ollut kristallipalloa josta olisi nähnyt tuleeko susta erakko vai isojen kutsujen emäntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän keskustelun kannattaisi lukea jokaisen mummon, kummin, tädin, enon, ukin jne. ja kopioida se ensi jouluksi, kuinka paljon heidän ostamassa lahjat saa vanhemmille pahaa mieltä, jopa raivoa, komeroiden täyttymistä ja maailman tuhoamista.
Jos lasten lahjat aiheuttavat noin suuren tunnemyrskyt, joululahjat voi yhtähyvin jättää ostamatta, kun saajalle ne eivät anna kuitenkaan iloa ja yllätyksiä ja nekin rahat vaikka Ukrainaan tai kehitysmaihin lasten koulutukseen, kun Suomessa jokaisella on jo kaikkea ja vanhemmat voivat ihan itse toteuttaa lastensa toiveet, ei siihen mummoja ja ulkopuolisia tarvita, jonkun Schleich-hevosen ostoon.
Joululahjojen tarkoitus tai yleensä lahjojen, tuskin on tarkoitus tuottaa perheeseen pahaa mieltä, pettymyksiä ja kyyneleitä, onhan joulu jeesuksen syntymäjuhla, joka pitäisi olla ilon ja kiitollisuuden juhla ja ne lahjat toisarvoiset.
Jep. Jos on täysin mahdotonta ostaa sellaista mikä olisi toivottua, niin älä osta ainakaan tavaraa. Eihän tämä oikeasti ole normaaleille ihmisille mikään ongelma, kysäistä lahjatoiveita ja ostaa lahjoja sen perusteella, mutta nähtävästi joillekin ylitsepääsemätön ongelma.
Jos ne toiveet on spesifejä ja tiettyä merkkiä, aika harva mummo tai pappa niitä onnistuu oikein haalimaan. Ja ihan ovat varmasti normaali-ihmisiä. Mikään ole ärsyttävämpää kuin suhtautua joululahjoihin kuten häälahjalistaan. Jos lapsi ei osaa leikkiä kuin yhdellä asialla, sit sanoo vaikka että mä voin hankkia sun nimissä tän, laita vaikka raha tilille.
Normaali-ihmisillä on suu ja kännykkä ja voi vaikka kertoa vanhemmille, että nyt ei osata just tätä toivetta ostaa, oisko jotain vinkkiä tai helpompaa/halvempaa juttua vinkata. Mutta eiii kommunikointi on ilmeisesti täysin pois suljettua.
Miksi heidän pitäisi miellyttää miellyttämisestä päästyään? Kaikki ei stressaa viikkotolkulla ja pyöri sun halujen mukaan vaan hankkii lahjan, jonka uskoo olevan kiva. Etkö yhtään luota muiden kykyyn ajatella itse? Miksi sulta pitää kysyä kaikesta?
Ei tarvitse kysyä tietenkään. Mutta ei minun, tai lastenkaan, tarvitse myöskään ilahtua jos lahjaksi tulee jotain mille ei ole käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis kertaakaan ei kahviastiastolle ole tullut käyttöä. Lähipiiri koostuu myös lapsettomista pariskunnista ja sinkuista, joten enimmillään vieraita on 2 kerrallaan kylässä.
No sillä kahviastiaston antajalla kun ei ollut kristallipalloa josta olisi nähnyt tuleeko susta erakko vai isojen kutsujen emäntä.
Joten miksi se piti antaa kun ei tiennyt thtään onko siitä hyötyä vai haittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Miksi lapsilla pitää olla käytöstavat mutta mummolla ei?
Olishan se toki hienoa, jos mummollakin olisi käytöstavat. Mutta ap:n ensisijainen tehtävä on kasvattaa lapsensa niin, että heillä on paitsi käytöstavat, myös kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kyky tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa eri tilanteisiin. Ap voi toki ottaa asian ystävällisesti puheeksi mummon kanssa (ja ilmeisesti on ottanutkin, mutta mummo ei ole ollut vastaanottavainen?), mutta sen enempää ei edes kannata yrittää. Ap ei kuitenkaan loppuviimein voi kontrolloida mummon ratkaisuja, käytöstä tai tunne-elämää - eiväthän nämä edes ole ap:n vastuulla vaan mummon itsensä. Olisi eri asia, jos mummo tekisi jotain lapsille oikeasti vahingollista, siihen ap:n pitäisi toki puuttua napakasti. Mutta kun kyseessä on näin harmiton asia kuin epämieluisa lahja, niin ap:n kannattaa suosiolla valita taistelunsa ja opettaa sama asenne lapsillekin.
En nyt pidä erityisen harmittomana, kun niitä epämieluisia lahjoja tulee joka joulu ja syntymäpäivä.
Vikaostoksia voi tulla kenelle tahansa. Mutta ei nyt ihan joka kerta kuitenkaan, jos yhtään osaa ajatella sitä lahjan saajaa.
Väitän että vähemmistö toimii noin ja miksi kilahdat 🤣 Se osoittaa ettet ole ihan rehellinen. Elikkä "omasta halusta" tulee enemmän. Toveidenkin esittämiseen voi sanoa ettei tarvita mitään. Entäs jos kerrankin ei vaadi yhtään mitään.
Miksi omilla lapsilla velvoitetaan toisten kustantavan niille yhtään mitään. Arvaappa paljonko vanhemmillani on mennyt rahaa yhden lapsen lapsiin ja lapsenlapsiin joita on yhteensä älytön määrä joka kuukausi saaden ostaa synttärilahjoja ja jouluna ne edullisimmatkin lahjat joista niin isolle määrälle kertyy joka vuosi mittava summa sekä muut rippi-ja valmistujaiset, ristiäiset ja hää juhlat päälle.
Koko ajan saa olla rahapussi ammollaan ja lahja summien määrä aina kasvaa vuodesta toiseen sen sakin lisääntymisen lisäksi. Lisääntyvät kuin kanit.
Vanhemmillani ei ole varaa matkustella eikä itsenä hemmoitteluun ollenkaan.