Lue keskustelun säännöt.
Mummo kuvittelee ostavansa lapsille mieluisimmat lahjat - jouluna taas pettymys luvassa
21.12.2022 |
Lapsiemme mummo yrittää monella tavalla suorittaa isovanhemmuutta ja haluaa olla "paras mummo". Mummo ei kysy lapsilta/vanhemmilta lahjatoiveita tai vinkkejä lahjan suhteen. Mummo ei ota lahjavinkkiä siitä, millaisista asioista lapset kertovat pitävänsä. Jos Leo puhuu jatkuvasti dinosauruksista ja rakastaa kaikkea niihin liittyvää, niin mummo antaa lahjaksi laivoista kertovan kirjan, vaikka pieni dinosauruslelu olisi ollut Leon toive. Jos Eevi rakastaa kaikkea Ryhmä Hau -aiheista, niin mummo tuo lahjaksi Peppi Pitkätossu pyjaman, vaikka Ryhmä Hau -aiheinen penaali olisi ilahduttanut enemmän. Mummo ajattelee tuntevansa lapsenlapsensa parhaiten ja tietävänsä, mitä he haluavat. Kun jouluna (ja synttäreinä sama homma) avataan lahjat, niin mummo korostaa kuinka juuri hänen antamansa lahjat ovat niin hienoja. "Katsopas, Leo, miten upea kirja!" "Voi, miten ihana pyjama, Eevi!". Mummo myös kuvailee jälkikäteen, kuinka hänen ostamansa lahjat olivat lapsille niin mieluisia ja sopivat lapsille niin hyvin. "Kun Leo niin ahkerasti lukee sitä laivakirjaa ja Eevillä on melkein joka yö Peppi-pyjama päällä", vaikka oikeasti näin ei olisikaan. Nihkeintä tietysti on, kun lapset silminnähden ilahtuvat mummon lahjan sijaan jostain sellaisesta, mitä ovat aidosti toivoneet. Lapset hihkuvat toivelahjansa parissa ja se mummon lahja ei samalla tavalla innostakaan.
Olen yrittänyt puhua aiheesta hienotunteisesti mummon kanssa. Kertonut, että Leo tykkäisi jostain dinosauruksiin liittyvästä lahjasta ja Eevin suosikki on Ryhmä Hau. Saatan jopa kertoa, että kaupassa X oli muuten tuollainen lelu aiheeseen liittyen, jota Leo/Eevi on ihaillut. Mummo sanoo, että hänpä sitten ostaa tuon lahjan lapselle. Lahjapaketista paljastuu kuitenkin lopulta ihan muuta ja jos mummolta yrittää kysyä asiasta, niin mummo sanoo halunneensa hankkia jotain muuta. Miksi se mummo ei sitten sano, että jättää lapsen lahjatoiveen huomiotta? Mummo ei myöskään suostu etukäteen kertomaan meille vanhemmille, mitä antaa lapsille lahjaksi. Toisaalta, tuskinpa sattuisi kahta samaa lahjaa pukinkonttiin, kun mummoa ei lasten toiveet kiinnosta. Noh, joulua ja mummon pettymystä odotellessa.
Kommentit (1055)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
Miksi sitten ei osta niitä lahjoja, joita on toivottu? Miksi on pakko tehdä päinvastoin ja sitten vielä pettyä? Ihan käsittämätön logiikka kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Niin. Minähän kirjoitin että lakanoita on tarpeeksi. Onko sulla lukihäiriö?
Siksi en ole ottanut noitakin pyörimään liinavaatekaappiin. Miksi olisi pitänyt?
Käytin myös lapsilla lastenkuosiset ensisijaisesti pois. Niitä kun ei ainakaan sinne omaan kotiin haluta.
Ja he nukkui todella pitkään sekä kotona että mökillä samassa huoneessa joten oli siistimmän näköistå että ne lakanat oli samanlaiset ja huoneen väreihin sopivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Lapsesi ovat teini-ikäisiä ja sä olet ollut 10 vuotta huolissasi siitä sopiiko ne pariskunnalle? Ihan hyvä pelastusyritys, mutta myönnä nyt vaan että sä et ole käyttänyt yhtäkään pussilakanaa vuosien aikana. Arvatenkin, koska ne on mummolta (anopilta) ja ei sovi sun silmään.
Niin. Tuollahan lukee ihan selkeästi että meillä on 20 ylimääräistä pussilakanaa.
Ei ole käytetty, ei, koska niitä on muutenkin.
Nuo on edelleen paketeissaan odottamassa sitten sitä että lapset muuttaa omilleen. Olisi huomattavasti fiksummat ottaa mukaan jos olisivat settejä.
Todennäköisesti tässä käy niin että minä noiden kanssa asun palvelutalossa vanhuuteni ja lapset ottaa nämä joita on setit.
No nih, ihan itse aiheutettu ongelma. Et ole onnistunut 10 vuoteen ottamaan käyttöön pussilakanoita vaan jemmannut niitä ja se on sit anopin vika?
Kun meillä on pussilakanoita vaikka miten paljon ennestään!
Ja kyse on mieheni anopista, ei minun.
Aa, virkistävän erilaista, vaikea äiti-tytär-suhde. Pääasia pysyy samana, äitisi on narsisti.
Kyllä kai teillä on ennestään lakanoita ihan tarpeeksi kun ette ole edes lapsille ottaneet käyttöön muita kuin muihin sopivia pussilakoina! Se 4-5-vuotiashan ei voi nukkua mummon ostamissa lakanoissa kun äidillä ja isällä on paremmat.
Summasummaarum, melkoista nipottamista.
Sinä se et sitten ymmärrä edes rautalangasta vääntämällä. Mihin hemmettiin kukaan tarvitsee kymmeniä pussilakanoita, ei mihinkään. Ekat saadut onkin ehkä otettu käyttöön, tai on ostettu jo lakanat lapsille tai jotain, ja sitten kun 10v ajan joka joulu tulee muutamat lisää niin ei niille kertakaikkiaan ole mitään käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä ei ole kysymys vain materiasta, jo se että mummo rakkaudessaan haluaa antaa jotain on maailman isoimpia lahjoja! opeta lapsille tämä. Kaikilla ei ola mummeja tia rakkauttaan.
Mitähän mun lasten mummussa menettäisi, tämä kun levittää ympärilleen pahaa mieltä ja kykenee rakastamaan vain itseään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ap:n niin ottaa stressiä tuosta tilanteesta? Mummo taitaa elää vähän omassa maailmassaan, jos keksii tarinoita lasten reaktioista eikä näe totuutta. Mutta ei tuo mitenkään vaarallinen tilanne ole. Itse antaisin mennä mummon puheiden yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset kannattaa opettaa kiittämään mummoa lahjoista, se kuuluu käytöstapoihin. Ihan normaali tilanne elämässä, että osa lahjoista on epämieluisia, siihenkin on lasten hyvä oppia.
Miksi lapsilla pitää olla käytöstavat mutta mummolla ei?
Olishan se toki hienoa, jos mummollakin olisi käytöstavat. Mutta ap:n ensisijainen tehtävä on kasvattaa lapsensa niin, että heillä on paitsi käytöstavat, myös kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kyky tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa eri tilanteisiin. Ap voi toki ottaa asian ystävällisesti puheeksi mummon kanssa (ja ilmeisesti on ottanutkin, mutta mummo ei ole ollut vastaanottavainen?), mutta sen enempää ei edes kannata yrittää. Ap ei kuitenkaan loppuviimein voi kontrolloida mummon ratkaisuja, käytöstä tai tunne-elämää - eiväthän nämä edes ole ap:n vastuulla vaan mummon itsensä. Olisi eri asia, jos mummo tekisi jotain lapsille oikeasti vahingollista, siihen ap:n pitäisi toki puuttua napakasti. Mutta kun kyseessä on näin harmiton asia kuin epämieluisa lahja, niin ap:n kannattaa suosiolla valita taistelunsa ja opettaa sama asenne lapsillekin.
En nyt pidä erityisen harmittomana, kun niitä epämieluisia lahjoja tulee joka joulu ja syntymäpäivä.
Vikaostoksia voi tulla kenelle tahansa. Mutta ei nyt ihan joka kerta kuitenkaan, jos yhtään osaa ajatella sitä lahjan saajaa.
Ok, me sitten arvotetaan näitä asioita eri tavalla. Mutta mitä ratkaisua sinä sitten ehdotat? Ap on ilmeisesti sanonut asiasta mummolle, mutta mummo ei ole ottanut onkeensa. Mikä neuvoksi?
Minun ehdotukseni on, että ap antaa mummon olla ja keskittyy opettamaan lapsilleen, miten tilanteessa voi toimia sivistyneesti (kiittää lahjasta, mutta iloa ei tarvitse teeskennellä). Tämä siis perustuu siihen ajatukseen, että epämieluistat lahjat ovat aika harmiton asia. Mutta sinä ajattelet toisin, joten olisi kiva kuulla, onko sulla myös muita ratkaisuja.
Meillä meni useampi vuosi, kirjaimellisesti ei annettu mummun tuoda kynnyksen yli kuin kaksi lahjaa / lapsi.
Lapset kiittävät lahjoista pukkia.
Valmennettu lapsia aiihen, että kaikista paketeista ei välttämättä tule kauhean kivoja lahjoja, ja ehdottomasti se, että lahjan saa antaa eteenpäin, jos se ei ole itselle mieluinen. Mummun mielestä olisi pitänyt säästää jopa puhkikuluneet sukat, kun lahja tulee säilyttää ikuisesti.
Mä koen mummun lahjat vallankäyttönä. Hänellä on taipumusta tuollaiseen muutenkin.
Ok, kuulostaa ihan hyvältä. Tuollainen vallankäyttö ei tosiaan ole harmiton ilmiö, vaikka itse lahjat olisivatkin. Hyvä, että opetatte lapsille, etteivät mene mummun vallankäyttöön mukaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa vaan mummolta vastaan, mitä hän antaa ja lopettakaa naukuminen.
Juuri näin, lapsellista toimintaa vanhemmalta. Joku lahjoista pillittäminen kuuluu nimenomaan lapsille, aikuisten pitäisi olla moisen yläpuolella.
Sekä minun äitini että miehen äiti on antanut meille samoin tein takaisin lahjoja, joita olemme ostaneet heille vuosien varrella. Lahja avataan, mutta sitten se ojennetaan meille takaisin saatesanoilla "me ei tuollaista tarvita". Lahjat eivät ole olleet mitään krääsää vaan esimerkiksi päiväunia ottavalle, vilua valittavalle laadukas torkkupeitto. Kerran vein äidilleni kimpun tulppaaneja, mutta ne kainalossa sain lähteä kotiin, kun joku oli tuonut kukkia edellisenä päivänä. Ei uskoisi moista käytöstä pula-ajan kokeneilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä ei ole kysymys vain materiasta, jo se että mummo rakkaudessaan haluaa antaa jotain on maailman isoimpia lahjoja! opeta lapsille tämä. Kaikilla ei ola mummeja tia rakkauttaan.
Ei tuo ole rakkautta.
Kyllä se on, lapset oppivat sen sitten joskus. Anna mummon rakastaa omalla tavallaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse en mene tähän toivomuslistalahjarumbaan ollenkaan mukaan. Ostan mitä haluan ja katson tarpeelliseksi.
Moukat esittää toivomuslistoja täysjärkisille.
Jostain kumman syystä niitä toiveita aina kysellään ja jopa monen monta kertaa! Jos vastaan, että en oikein tiedä, ei oikein mitään tule nyt mieleen, niin alkaa mieletön jankkaaminen, että kyllä nyt jotain, koska muuten ei osata ostaa :D ja tämä siis ihan hyvässä hengessä ilman mitään negatiivista sävyä kenenkään kanssa! Ei esitetä mitään listoja yhtään kenellekään ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä ei ole kysymys vain materiasta, jo se että mummo rakkaudessaan haluaa antaa jotain on maailman isoimpia lahjoja! opeta lapsille tämä. Kaikilla ei ola mummeja tia rakkauttaan.
Ei tuo ole rakkautta.
Kyllä se on, lapset oppivat sen sitten joskus. Anna mummon rakastaa omalla tavallaan vaan.
Ei se ole rakkautta. Se on mummon omien tarpeiden tyydyttämistä. Eli hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Mielestäni mummo saa kyllä pettyä. Mutta mummon pitäisi olla ymmärtää pettynyt itsensä suhteen, eikä luulla vian olevan lasten reaktioissa. Ehkä kannattaa sanoa lapsille, että aikuisetkin on välillä joissain asioissa hölmöjä ja mummolla on nyt tässä asiassa vielä opittavaa. Ei sitten lapset turhaan ota paineita. Voitte sitten porukalla seurata hyvätahtoisesti vierestä, oppiiko mummo koskaan läksyään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea käsittää, miksi mummo ei osta sitä toivottua asiaa:
1. Jos mummo ostaisi toivotun lelun, niin näkisi lapsen olevan lahjasta haltioissaan. Lapsi saattaisi jopa sanoa, että tämä on paras lahja ikinä. Tämähän on se reaktio, jonka mummo haluaisi.
2. Jos mummo ostaa jotain, mitä itse haluaa hankkia lapsen toiveen sijaan, ei lapsen reaktio ole ykköskohdan kaltainen. Ei aikuinenkaan ole haltioissaan, jos on kuvitellut saavansa lahjaksi koon 39 mustat kengät ja hänelle tuodaankin koon 37 punaiset kengät lahjaksi. Miksi siis mummo odottaa, että lapsi olisi haltioissaan saadessaan jotain ihan muuta kuin toivomaansa?
Tuskinpa hän haluaa lapsen olevan haltioissaan vaan ihan vaan normaalisti kommunikoiva. Mulla on yksi tuttava, joka valittaa siitä miksi hänen äitinsä aina ylentää itsensä ja tarvitsee kehuja ihan liikaa. Kerran sit hänen synttäreillään näin miten hän murahteli kiitokset ja siirsi lahjat avauksen jälkeen sivuun. Hänen äitinsä kyseli mitä tykkäsit ja yritti katsella lahjoja innostuen ja tämä tyyppi vain murjotti. Enpä ihmettele että äitinsä yrittää saada edes jonkilaisen reaktion irti.
Vierailija kirjoitti:
Itse en mene tähän toivomuslistalahjarumbaan ollenkaan mukaan. Ostan mitä haluan ja katson tarpeelliseksi.
Moukat esittää toivomuslistoja täysjärkisille.
Just. Mä en ikimaailmassa ostaisi sukulaislapsille tai etenkään -teineille lahjaa kysymättä toiveita. Typerää ja itsekästä.
Täällä kovasti kohkataan kuinka vanhemmat maksattaa kalliit lahjat sukulaisilla, mutta mä en ole koskaan saanut kalliita lahjatoiveita vanhemmilta enkä edes teineiltä itseltään. Joskus olen osallistunut rahallisesti johonkin kalliimpaan hankintaan, mutta aina on ihan itse saanut valita millä summalla osallistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun teineillä on ainakin 20 ylimääräistä pussilakanaa per nuppi. Ne on kaikki erilaisia ja eriparisia kun haluttiin että me vanhemmat ei ainakaan niitä käytetä.
Ainakin 10 vuotta olen jankuttanut että älä tuo enempää pussilakanoita. Jos ihan pakko on ostaa liinavaatteita niin aluslakanoita tai ylimääräisiä sävyihin sopivia tyynyliinoja.
He saa pussilakanat.
Lahjoita eteenpäin, vie vaikka pelastusarmeijalle avaamattomat pakkaukset. Ihme uhriutumista
Miksi minun kotini on jokin lajittelupiste? Ja ei niiyä voi koska siitä sitä vasta uhriudtaankin!!!
Ette siis 10 vuoden aikana ole onnistuneet käyttämään yhtäkään pussilakanaa? Sairasta
Kyllähän hyvälaatuiset pussilakanat kestää paljon kauemmin kuin 10 vuotta ja niitä tarvitsee ehkä 2-3 per asukas. Loput on ylimääräistä.
Kestää jopa liian hyvin. Häälahjaksi saadut lakanat on edelleen käytössä, vaikka avioliitto päättyi 15 vuoden jälkeen.
Niin, minä yritin sanoa, että antaa samaa kuosia edes niin, että niistä saa sitten vaikka pariskunnalle lakanat, mutta ei, kun niiden pitää olla erilaiset.
Mun anoppi muuten käyttää parisänkyyn erilaisia lakanoita. Kuulemma on porvarillista, jos haluaa sänkyyn samanlaiset lakanat. Ja vielä mun tapauksessa vaaleat lakanat!
No, toisaalta, anopin mielestä olen osannut tehdä oikein esikoiseni, joka on isänsä klooni. Kuopus ei kelpaa, kun on enempi mun suvun näköinen. Tämä näkyy lahjoissa. Toiselle ostetaan joku max 5 € juttu alekorista (ale-lappuja useita) ja toiselle parin sadan lahjat ja rahaa tilille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
Mutta minkä hemmetin takia se mummo haluaa järjestää itselleen pettymyksen jouluksi? Tää on se mysteeri tässä. Ap:n omasta pettymyksestä ei ole mainintaa, toki itsekin olisin vähän pettynyt jos äitini käyttäytyisi noin.
AP aloitti taas hyvissä ajoin tämän mummo marmatuksen. Hyvää Joulua kaikille siitä huolimatta! Ostakaa jokainen sitä mitä tykkäätte.
Vierailija kirjoitti:
Nostan hattua, jos joku jaksaa lukea tuon sepustuksen.
onneksi kaikki eivät ole trumpeja
Ap sinun on nyt mietittävä ettet pahastu ensinnäkään lasten puolesta ne ovta heidän omai tunteita. Pettymystä voit sitten käsitella opettaen kestämään sellaisia. Lahjan idea on antamisessa lahjaa ei koskaan kontrolloida mitenkään. Lahjassa ei odoteta mitään, kun se tulee omaiselta. Lahja on rakkaudenosoitus ja viesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ostavat ne tärkeimmät lahjat. Kyllä on nirsoja lapsia, jos jostain pitkätossuyöpaijastakin pettyy tai jostain laivakirjasta.
MUMMO pettyy kun lapset ei ilahdu hänen lahjoista tarpeeksi. Lukekaa aloitus ennen kommentointia kiitos.
Eikö hän saa niin tehdä? Miksi sitten ap saa perttä kun lapset ei saa oikeita lahjoja?
No ei saa, jos on ensin itse kysynyt toiveita ja kuitenkin ostanut jotain muuta.
Mielestäni mummo saa kyllä pettyä. Mutta mummon pitäisi olla ymmärtää pettynyt itsensä suhteen, eikä luulla vian olevan lasten reaktioissa. Ehkä kannattaa sanoa lapsille, että aikuisetkin on välillä joissain asioissa hölmöjä ja mummolla on nyt tässä asiassa vielä opittavaa. Ei sitten lapset turhaan ota paineita. Voitte sitten porukalla seurata hyvätahtoisesti vierestä, oppiiko mummo koskaan läksyään. :)
Tämän palstan perusteella mummo luultavasti ajattelee että vika on ap:ssa kun tämä ei ole ymmärtänyt kasvattaa lapsia tykkäämään samoista jutuista kuin mummo.
Miksi ei? Laivat ja Peppi Pitkätossu eivät nyt kuitenkaan ole mitään kokaiinikoukkuun vieviä asioita.