Lue keskustelun säännöt.
Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?
Sillä kun en ole elänyt itse kyseistä aikaa, niin olen miettinyt että kuinka hyvin elokuvat ja sarjar kuvastaa tätä aikakautta? Kuten esim. Back to the Future, MacGyver ja Stranger Things? Tai tämä Netflixin uusin elokuva White Noise:
Kommentit (777)
Suomijuntit kuvittelevat, että on oman ahkeruuden ansiota se, että ollaan hyväosaisia. Jos vähänkään analyyttisesti osaisi kasaria ajatella, niin ehkä vähän eri sävy ois viesteissä.
Tällä junttipalstalla tuskin semmoista tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musiikkia omalta kasariltani:
Juice, Popeda, Sleepy Sleepers, Eppu Normaali, Pelle Miljoona, Hassisen Kone, Sielun Veljet, Iron Maiden, Judas Priest, Kiss, Wasp, Zero Nine, Tarot, Metallica, Stone, Peer Günt
Peer Güntiltä taisin saada 1. merkittävän kuulovaurion.
Kyllä ihan tavalliset duunariperheet, joissa toinen/molemmat vanhemmista olivat vakityössä, ostivat omistusasuntoja 80-luvulla. Myös meidän perhe. Siksi niitä kerrostalolähiöitä niin ahkeraan rakennettiin. Oli täystyöllisyys rakennusalalla. Aravarakentamista ja ihmisillä aravalainoja. Tämä rahoitus/rakennus -kuplan puhkeaminen(+neuvostoliiton romahtaminen), aiheutti valtavan laman 90-luvulle tultaessa.
Vierailija kirjoitti:
Hämy kirjoitti:
Olen nk. x-sykypolvea eli syntynyt 70-luvun lopulla ja vietänyt nuoruuteni kasarilla johon omaan nuoruuteen kuuluivat frisbeen heitto, pallopelit, leijan lennätys, uimassa käynnit joka kesä ja "poika-tukka" sekä ehdottomat kasari sarjat: Macgyver, Ritari-ässä, Kari Salmelaisen aivan loistava napakymppi-formaatti, aito alkuperäinen kymppitonni Riitta Väisäsen vetämänä ja pikku-kakkonen peukaloisen retkineen, unohtamatta Karpolla on asiaa, tottakai.
Voin sanoa, että ei se kasariaika ollut ihan semmoista meillä täällä Suomessa kuin miten länsimaiset Hollywood -formaatit sen esittävät telkassa.
Paljon hyvää ja parempaa oli kasariaika ennen internettiä ja suurimmalta osin älyttömien käyttäjien älypuhelimia. Siinä vaiheessa kun internet vapautui kuluttajien käyttöön vapaasti ilman mitään sensuuria ja sivujen rajoituksia, ihmiset muuttuivat oudoiksi. Syntyi moraalittomuutta, epävakautta ja riitaisuutta. Oli sitä varmasti pienissä määrin jo 80-luvullakin mutta ei siinä mittakaavassa kuin mitä se on tänäpäivänä ja tällainen maailmankatsomus "brändi" on todella surullista.
Suomessa meno oli paljon maanläheisempää ja oli Suomalaisen kulttuurin vallitsevat arvot, kunnioitus ja roti. Voisi sanoa myös, että eräänlainen nukkavieruus ja oma maa mansikka, muu maa mustikka -aate.
Elo oli melko pitkälti sellaista maalaistyylistä ja seesteistä, oltiin balanssissa ympäristön ja itsemme kanssa mutta myös koitettiin olla tyylikkäitä nuoria sen ajan kulttuurisessa maailmassa sen aikaisesti hienoilla pukeutumisilla joihin kuului esim. silkkitakki, farkut ja italialais-tyyliset purjehdus-kengät.
80-luvulta muistan tupakansavun hämyiset baarit jossa välillä käytiin limsalla ja kun joka kiinteistöllä oli vielä oma talonmies eikä kiertäviä kiinteistöhuoltoja ollut. Heavy rock ja power-metalli -skene teki tuloaan ja jolloin alkoi myös eräänlainen tasa-arvojen aikakausi ruohonjuuritasolta mikä nyt rehottaa valtoimenaan kuin kasariajan sheivaamaton genitaalialue.
Oltiin myös enempi perhe- ja sukulaiskeskeisiäkin ja ainakin omassa nuoruudestani vietin paljon aikaa mummolassa milloin peltotöissä enon kanssa, metsässä kiipeilemässä kallioilla tai Mukkulan rannassa uimassa ja saunomassa isän kanssa jossa hirrestä rakennettuun rantasaunaan pääsi yleisellä vuorolla parilla markalla ennen kuin muuttui omistajan vaihdoksen myötä porvarilliseksi rahan ahnehdinnan irvikuvaksi.
Kertakaikkisen mahtavaa aikaa oli 80-luku enkä vaihtaisi kasaria mihinkään muuhun aikakauteen mutta ei se kyllä ihan ollut niin miten televisio sen kuvaa, paitsi ylen antoisan kuva-arkistoissa olevat 80-luvun suomalaiset elokuvat ja sarjat. Niistä saa kaikista läheisimmän kuvan Suomen kasariajasta.
Y-sukupolvi vielä jotenkuten hiffaa 80-lukua ja kerkesi sitä vähän elääkkin silloin. Milleniaaleilla ja nykynuorisolla ei ole mitään käryä koko kasarista ja ovat ihan kujalla globalisaatioitumisen takia. On totta, että EU:n ja tämän globalisaatio-koohkaamisten takia ollaan melkolailla menetetty suvereenius ja oma kulttuurimme nykyisenlaiseen liukuhihna-stereotypiaan ja massatuotantoon.
Ikävä on ollut grilli-kojuja, Carrolsia ja aikaa ennen internetin käytön vapautumista.
:)
Korjaan sua sen verran, että milleniaalit on se y-sukupolvi.
Niin tyyppihän totesikin syntyneensä 70-luvun lopulla. Eli on viettänyt kasarilla lapsuutensa! käynyt savuisessa baarissa limulla, söpöä. On ihan eri asia viettää lapsuus 80-luvun Lahdessa, Suomen Chicagossa, kuin viettää siellä nuoruus ja nuoren aikuisen elämää. Väkivaltatilastot puhuvat omaa kieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kasari ja ysärin alku jäi mieleen tosi pinnallisena aikana. En kauheasti tykännyt. Ysärin loppu ja 200-luvun alku oli sen sijaan ihanaa kulta-aikaa! =D
Itsekin muistelen lämmöllä 200-luvun alkua, silloin oli kaikki hyvin!
Minustakin 200-luku oli vielä hyvää aikaa. Ei ollut vielä kirjoitustaitoa eikä muuta turhuutta Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli aloitus tosissaan tehty vai ei, niin 2020-lukua kuvastaa se, että jenkkisarjoja pidetään mahdollisena osoituksena siitä, minkälainen maailma muka olisi ollut 1980-luvulla.
En huomannut aikamatkustelu-episodeja omissa elämässäni. Tai mistä sen oikeasti voisi tietää.
Kuvaako Munkkivuori-sarja sitten paremmin 80-lukua Suomessa? Itse en ole nähnyt.
Uuno Turhapuro-elokuvista saa varmaan parhaiten autenttista ajankuvaa minkälainen Suomi oikeasti oli.
Paljon parempi se oli. Kaikki oli paljon vapaampaa. Muistan kuinka ostarilta käytiin hakemassa nuoria alkoholisteja mäkkireissuille juhlimaan, eikä heti oltu soittamassa poliisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon parempi se oli. Kaikki oli paljon vapaampaa. Muistan kuinka ostarilta käytiin hakemassa nuoria alkoholisteja mäkkireissuille juhlimaan, eikä heti oltu soittamassa poliisia.
Vierailija kirjoitti:
Karpolla on asiaa oli ainoa todellinen tosi kuva 80-luvun Suomesta ja Kekkosen valtakaudesta.
Karpon myötä Suomeen tuli sellainen käsite kuin sosiaaliporno. Nythän sitä on telkkari pullollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasarin jälkipuolisko opiskelua, uutta, nostetta, työpaikkoja oli, tanssiravintolat täynnä porukkaa, taivaskanavat, tsernobyl, nokia aloitteli puhelimilla, olkatoppaukset ja kirkkaat värit. Kyllä se oli sellaista mitä puhutaan, autot savuttavia vanhoja yleensä. Talvet 85 ja 86 aivan järkyttävän kylmiä. Pari kuukautta -20 ja paljon enemmän
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihan tavalliset duunariperheet, joissa toinen/molemmat vanhemmista olivat vakityössä, ostivat omistusasuntoja 80-luvulla. Myös meidän perhe.
Kyllä 1980-luvulla ihan tavallisella duunariperheellä varsinkin pienemmillä teollisuuspaikkakunnilla oli omakotitalot ja kesämökit maksettuna ja joku kohtuullinen autokin pihassa.
Isossa kaupungissa omistusasunto oli ehkä rivari tai kerrostalo mutta kyllä työssäkäyvällä perheellä oli aina mahdollisuus hankkia omistusasunto joka maksetiin omaksi 15 vuodessa ilman että perhe joutui elämään pelkällä makaronilla tuota aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa tietää, miltä Suomi näytti 1980-luvulla, kannattaa etsiä Yle Areenasta Metsolat, jonka alkujaksot kuvaavat 1980-luvun loppua.
Toi kommenteissa vertaus Uuno Turhapuroon on osuva. Minulla oli aina 80-luvulla päällä samanlainen paita, samanlainen tukka, silmät ja hampaat olivat samanlaiset. Se oli silloin muotia. Nykyään näytän eri näköiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämy kirjoitti:
Olen nk. x-sykypolvea eli syntynyt 70-luvun lopulla ja vietänyt nuoruuteni kasarilla johon omaan nuoruuteen kuuluivat frisbeen heitto, pallopelit, leijan lennätys, uimassa käynnit joka kesä ja "poika-tukka" sekä ehdottomat kasari sarjat: Macgyver, Ritari-ässä, Kari Salmelaisen aivan loistava napakymppi-formaatti, aito alkuperäinen kymppitonni Riitta Väisäsen vetämänä ja pikku-kakkonen peukaloisen retkineen, unohtamatta Karpolla on asiaa, tottakai.
Voin sanoa, että ei se kasariaika ollut ihan semmoista meillä täällä Suomessa kuin miten länsimaiset Hollywood -formaatit sen esittävät telkassa.
Paljon hyvää ja parempaa oli kasariaika ennen internettiä ja suurimmalta osin älyttömien käyttäjien älypuhelimia. Siinä vaiheessa kun internet vapautui kuluttajien käyttöön vapaasti ilman mitään sensuuria ja sivujen rajoituksia, ihmiset muuttuivat oudoiksi. Syntyi moraalittomuutta, epävakautta ja riitaisuutta. Oli sitä varmasti pienissä määrin jo 80-luvullakin mutta ei siinä mittakaavassa kuin mitä se on tänäpäivänä ja tällainen maailmankatsomus "brändi" on todella surullista.
Suomessa meno oli paljon maanläheisempää ja oli Suomalaisen kulttuurin vallitsevat arvot, kunnioitus ja roti. Voisi sanoa myös, että eräänlainen nukkavieruus ja oma maa mansikka, muu maa mustikka -aate.
Elo oli melko pitkälti sellaista maalaistyylistä ja seesteistä, oltiin balanssissa ympäristön ja itsemme kanssa mutta myös koitettiin olla tyylikkäitä nuoria sen ajan kulttuurisessa maailmassa sen aikaisesti hienoilla pukeutumisilla joihin kuului esim. silkkitakki, farkut ja italialais-tyyliset purjehdus-kengät.
80-luvulta muistan tupakansavun hämyiset baarit jossa välillä käytiin limsalla ja kun joka kiinteistöllä oli vielä oma talonmies eikä kiertäviä kiinteistöhuoltoja ollut. Heavy rock ja power-metalli -skene teki tuloaan ja jolloin alkoi myös eräänlainen tasa-arvojen aikakausi ruohonjuuritasolta mikä nyt rehottaa valtoimenaan kuin kasariajan sheivaamaton genitaalialue.
Oltiin myös enempi perhe- ja sukulaiskeskeisiäkin ja ainakin omassa nuoruudestani vietin paljon aikaa mummolassa milloin peltotöissä enon kanssa, metsässä kiipeilemässä kallioilla tai Mukkulan rannassa uimassa ja saunomassa isän kanssa jossa hirrestä rakennettuun rantasaunaan pääsi yleisellä vuorolla parilla markalla ennen kuin muuttui omistajan vaihdoksen myötä porvarilliseksi rahan ahnehdinnan irvikuvaksi.
Kertakaikkisen mahtavaa aikaa oli 80-luku enkä vaihtaisi kasaria mihinkään muuhun aikakauteen mutta ei se kyllä ihan ollut niin miten televisio sen kuvaa, paitsi ylen antoisan kuva-arkistoissa olevat 80-luvun suomalaiset elokuvat ja sarjat. Niistä saa kaikista läheisimmän kuvan Suomen kasariajasta.
Y-sukupolvi vielä jotenkuten hiffaa 80-lukua ja kerkesi sitä vähän elääkkin silloin. Milleniaaleilla ja nykynuorisolla ei ole mitään käryä koko kasarista ja ovat ihan kujalla globalisaatioitumisen takia. On totta, että EU:n ja tämän globalisaatio-koohkaamisten takia ollaan melkolailla menetetty suvereenius ja oma kulttuurimme nykyisenlaiseen liukuhihna-stereotypiaan ja massatuotantoon.
Ikävä on ollut grilli-kojuja, Carrolsia ja aikaa ennen internetin käytön vapautumista.
:)
Korjaan sua sen verran, että milleniaalit on se y-sukupolvi.
Niin tyyppihän totesikin syntyneensä 70-luvun lopulla. Eli on viettänyt kasarilla lapsuutensa! käynyt savuisessa baarissa limulla, söpöä. On ihan eri asia viettää lapsuus 80-luvun Lahdessa, Suomen Chicagossa, kuin viettää siellä nuoruus ja nuoren aikuisen elämää. Väkivaltatilastot puhuvat omaa kieltään.
Suomen Chicago nimitys tulee teurastamoiden lukumäärästä, mikä oli aikoinaan mittava, niin Lahdessa kuin Chicagossa.
Cruisailua Tampereella vuonna 1986. Itse sain ajokortin kaksi vuotta myöhemmin, mutta en ole joutunut / päässyt auton rattiin kovin usein sen jälkeen.
minulle 80 luku oli kananhoitoa, kasvimaalla kyykkimistä ja torikojussa palelua, olin siiis kanafamari ja tuotin pienimuotoisesti juurikasveja ja talvisin möin villasukkia, rukkasia /omatekoisia) ja hilloja/ marjoja torila. Muodista en muista mitään sillä muoti kulki ohitseni huomiotta ja tukkakin oli sitä mitä äiti saksilla nyrhi, koiranin kampasin useammin kuin oman pääni, mutta hengissä ja hakkaamatta on tähän asti selvitty
Vierailija kirjoitti:
Kasarin jälkipuolisko opiskelua, uutta, nostetta, työpaikkoja oli, tanssiravintolat täynnä porukkaa, taivaskanavat, tsernobyl, nokia aloitteli puhelimilla, olkatoppaukset ja kirkkaat värit. Kyllä se oli sellaista mitä puhutaan, autot savuttavia vanhoja yleensä. Talvet 85 ja 86 aivan järkyttävän kylmiä. Pari kuukautta -20 ja paljon enemmän
Tammikuussa -87 etelän sisämaassa käväisi lämmöt alle -40 lukemissa.
Ördög kirjoitti:
Cruisailua Tampereella vuonna 1986. Itse sain ajokortin kaksi vuotta myöhemmin, mutta en ole joutunut / päässyt auton rattiin kovin usein sen jälkeen.
Pusakkamallisiin takkeihin sonnustautuneet viiksimiehet edustavat aitoa kasaria!
Trendikäs leidi ja STS-pankin City-tili 1987
Värimaailma oli 80-luvun alussa sangen hillitty. Painopiste siirtyi 70-luvun lopun ruskehtavasta harmahtaviin ja sinertäviin vaatteisiin. Puhuttiin sävy sävyyn pukeutumisesta. Kirkkaita värejä alkoi tulla 80-luvun puolivälissä, tosin pastellisävyissä. Värejä yhdisteltiin reippaastikin.
Muistan vuodelta 1986 maininnan, että miesten kananpojankeltaisia pikeepaitoja olisi mennyt kaupaksi melkein miten paljon tahansa. Miesten värikkäämpi pukeutuminen alkoi siis olla normaali juttu.
Kirkkaita värejä oli painoprintatuissa collegeissa, jotka olivat 80-luvun lopun muotiasuste. Lumipestyt farkut olivat kova sana, Levikset enemmänkin ysärillä. Neonvärejä alkoi tulla aivan vuosikymmenen lopussa ja niitä näki lähinnä urheiluvaatteissa.