Lue keskustelun säännöt.
Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?
Sillä kun en ole elänyt itse kyseistä aikaa, niin olen miettinyt että kuinka hyvin elokuvat ja sarjar kuvastaa tätä aikakautta? Kuten esim. Back to the Future, MacGyver ja Stranger Things? Tai tämä Netflixin uusin elokuva White Noise:
Kommentit (790)
Mikään ei ole sellaista kuin elokuvissa.
Tästä ajasta on hyvä katsella menneisyyteen, mutta hyvin vaikea kuvitella millaista se elämä oikeasti oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasari ei ole yhdenmukainen vuosikymmen vaan sen aikana mentiin HURJASTI eteenpäin. Omat muistot alkaa vuodesta 1981-1982 eli hiukan ennen kouluikää. Vielä 80-luvun alussa oltiin usein nuukia ja asuntolainat söi kahden työssäkäyvän taloudessa puolet tuloista. Talot maksoi ihan yhtä paljon rakentaa kuin nykyään suhteessa palkkaan vuonna 1980 ja laina-aika oli 10 vuotta. Kyllä meillä oli tarkkaa. Kumisaappaissa oli pyöränkumipaikat, vaatteita kierrätettiin (jos niitä vaan jostain sai, lapsilla oli vähän vaatteita), itse kudotut tumput kastui lumessa talvella ja 8-vuotiaille ostettiin 26-28 -tuumaisia pyöriä, ettei tarvitse koko ajan ostaa uutta. Ulkona syöminen oli kerran vuodessa grilliltä makkararanskalaiset ja laivalle ja huvipuistoihin mentiin omien eväitten kanssa.
Mutta elintaso nousi nopeasti. Palkkojen nousu oli niin hurjaa, että jos vuonna 1980 meni vaikka perheen toisen palkka kokonaan asuntolainaan, niin vuonna 1989 meni enää 25%. Sitten yhtäkkiä olikin vain 10 vuotta vanha talo velattomana. Muistan hyvin, kun 80-luvun loppua kohden sitä rahaa vaan oli enemmän. Joskus, harvoin nykypäivään verrattuna, mutta kuitenkin käytiin ravintolassa juhlapäivinä. Grilliruokaa ostettiin jo aika usein ja uusia vaatteita tarpeen mukaan. Ekat etelänreissutkin teki monet perheet 80-luvun loppupuolella ensimmäisen kerran. Ihan tavalliset lastenhoitaja-metallimies -perheet. Laivallakin mentiin entistä useammin buffettiin, eikä ollut kaikkea eväinä mukana. Ja kyllä, sai sen 5 markan tötterön kesällä jätskikioskista, kun aiemmin ostettiin Eskimoita laatikko pakkaseen. Limua ostettiin ihan vaan huvikseen, eikä pelkästään synttäritarjoiluksi.
Minulle 80-luku toki on kultaista lapsuutta, mutta samalla se oli hurjan nousun aikaa. Joka vuosi meni paremmin, työttömänä oli vain juopot luuserit. Kaikilla oli töitä. Tietenkin elintaso oli heikompi kuin nykyään keskimäärin, mutta se toivon ja ilon ilmapiiri, jolla mentiin koko ajan parempaan. Vähän jalatkin irtosi monilla maasta ja siitä sitten maksoi 90-luvun alussa hintaa kovemman päälle.
Kasari oli hyvää aikaa, kunnes raha markkinat vapautettiin säännöstelystä ja velkasirkus alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli hyvää aikaa, kunnes raha markkinat vapautettiin säännöstelystä ja velkasirkus alkoi.
Monesti unohdetaan että markkinat vapautui myös kansainvälisesti : vuonna 1988 tuli NAFTA eli Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus, ja kun NL romahti tuli lähes koko maailmasta vapaakauppa-aluetta.
Se hyvä kysymys onkin että miten se kilpailun ja kaupan maksimominen tätäkin maata sen jälkeen kehitti ja onkin kaikki ollut täysin hyväksi siinä kehityksessä?
Kyllähän huomio on aina siinä politiikasta ja taloudesta inttämisessä ja kyllä ihmisistä tullut yhä ennakkoluuloisempia toisiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli hyvää aikaa, kunnes raha markkinat vapautettiin säännöstelystä ja velkasirkus alkoi.
Snakarit oli myös hyvää aikaa. Nykyään kun noita amerikkalaisvaikutteisia pikaruokaketjuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katso nykyajasta kertovia sarjoja ja leffoja. Mieti, kuvaavatko ne tätä aikaa. Sitten kysy tätä uudestaan.
Muista myös fiktion ja dokumentin ero.
Vuonna 1985 peruskouluista pääsi suoraan töihin. Työpaikkoja oli vaikka kuinka ja vuokrat on halpoja. Mun silloisen 35 neliön porilaisyksiön vuokra oli vain 10 prosenttia palkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltaa kyllä kohtasi kyllä väärissä porukoissa ja mestoissa joita yleensä vältettiin.Nykyään sitten rikastus voi hyökätä sitten äkkiarvaamatta ihan vain siveettömänä pidetyn naisen kimppuun.
Naiset oli ihania ja meno oli rentoa.
Olisi kyllä ihan ahdasmielisyydessä sinne voinut ainakin jäädä jos ei muuten. Kyllä jenkkien viihdekulttuuri oli jo silloin aika pitkälle aivopessyt tätä maata, tietysti kaikki ei tullut Amerikoista mutta trendit kyllä. Videovuokraamot tuli nimenomaan 80luvulla, joissa valttaosa elokuvista oli jenkkilästä, jotain turhapuroa ja pari suomalaista päälle, muualta vaan jos oli mennyt maailmalla todella isosti läpi. Musiikkihommat alkoi mennä vieläkin enemmän jenkkikaupalliseksi, suomalainen musiikkiteollisuus kaupallistui jenkkimallin.
Nyt ei tosiaan siis olla ahdasmielisessä paikassa mutta sitäkin ahdistavammassa. Kulttuuri ja viihde on sekoittunut keskenään ylikaupallisuudeksi, ja sanomaa ei ole missään. Somekulttuuri on ihan suora tilinpäätös, kun kaikki on lopulta vaan ihmisten korvie välistä. Mutta sen lopun saisi kyllä turhana myös poistaa kaikki.