Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?
Sillä kun en ole elänyt itse kyseistä aikaa, niin olen miettinyt että kuinka hyvin elokuvat ja sarjar kuvastaa tätä aikakautta? Kuten esim. Back to the Future, MacGyver ja Stranger Things? Tai tämä Netflixin uusin elokuva White Noise:
Kommentit (777)
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietenkin eli omaa elämäänsä, omalla tavallaan. MacGyver tosin asui naapurissani, joten kävimme usein kahvilla.
Keittikö Gyveri kahvit paperiliittimellä ja ilmastointiteipillä korjatulla kahvinkeittimellä, sulakkeen paikalla tietysti rautanaula...
Vuonna -71 syntyneenä olen kokenut lapsuuden ja teini-iän -80-luvulla. Olin myös vaihtarina USA:ssa 1988-1989. Parasta oli 80-luvulla oli musiikki, purjehduskengät, viattomuus, ja se, ettei ollut kännyköitä ja internetiä, elämä oli aidompaa. Suomalaista -80-lukua kuvaa mielestäni edelleen parhaiten Mämmilän fantastiset sarjakuvalehdet, kun taas amerikkalaiset elokuvat antavat väärän kuvan sikäläisestä elämäntavasta, poikkeuksena ehkä melko hyvin nostavat esille urheilun merkityksen High Schoolissa ja teinien deittailua. Oi tuo nuoruus, ja aika kultaa kivasti muistot 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietenkin eli omaa elämäänsä, omalla tavallaan. MacGyver tosin asui naapurissani, joten kävimme usein kahvilla.
Keittikö Gyveri kahvit paperiliittimellä ja ilmastointiteipillä korjatulla kahvinkeittimellä, sulakkeen paikalla tietysti rautanaula...
Tietenkin.
Olitko siellä sinäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietenkin eli omaa elämäänsä, omalla tavallaan. MacGyver tosin asui naapurissani, joten kävimme usein kahvilla.
Keittikö Gyveri kahvit paperiliittimellä ja ilmastointiteipillä korjatulla kahvinkeittimellä, sulakkeen paikalla tietysti rautanaula...
Tietenkin.
Olitko siellä sinäkin?
80-luvulla olin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietenkin eli omaa elämäänsä, omalla tavallaan. MacGyver tosin asui naapurissani, joten kävimme usein kahvilla.
Keittikö Gyveri kahvit paperiliittimellä ja ilmastointiteipillä korjatulla kahvinkeittimellä, sulakkeen paikalla tietysti rautanaula...
Tietenkin.
Olitko siellä sinäkin?
80-luvulla olin!
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyli oli juuri sitä, mitä olet ehkä nähnyt. Itselläni olkatoppauksia. Niitä oli jopa paidoissa. Herran jestas kuinka huvittavia. Yleisesti ottaen monilla meni taloudellisesti hyvin. En joutunut montaa kertaa kuulemaan "meillä ei ole rahaa" kun pyysin jotain. Tosin joku Sri Lankan matka ei toteutunut vaan ne tavalliset Mallorcat.
Tässä näkyy, kuinka omassa kuplassaan ihmiset ovat. Meidän perheessä ei edes haaveiltu Mallorcan matkoista.
Joo sama, enkä edes tuntenut kasarilla montaa, jotka olisi ulkomailla käyneet matkoilla. Koulussa joku oli käynyt, mutta ne olikin niitä harvoja rikkaita, toinen paikkakunnan Citymarketin kauppiaan lapsi ja toisen molemmat vanhemmat oli lääkäreitä. Me tavikset ei juuri matkoilla käyty, ja esim. omat vanhempani vähän paheksuivatkin semmoista ympäri maailmaa luusuamista, rahan käyttämistä johonkin niin turhaan.
Me matkustettiin kasarilla interraililla pitkin Eurooppaa, ja minun tietääkseni niin teki monet muutkin nuoret. Lentäminen oli kallista, mutta kyllä niitä Keihäsmatkoja ja sellaisia jo oli, mutta ne oli ehkä vähän varakkaampien aikuisten juttuja. Me nuoret matkustettiin junilla ja laivoilla.
Keihäsmatkat kuuluvat sinne jonnekin 60/70-luvulle. Kasarilla oli esim. ärrillä Aurinkomatkojen oppaita, joissa oli lueteltu matkakohteita pitkin Välimerta, kuten Benidormia, Lanzarotea, Kosia yms.
Juppi-Miami-Vice tunnelmia Mitch Murderin tapaan:
"Edes teksti-tv:tä ei ollut."
YLE tekstitv aloitti lähetyksensä jo vuonna 1981, mutta on totta, että läheskään kaikissa televisioissa ei ollut tukea tekstitv-lle.
Vierailija kirjoitti:
"Edes teksti-tv:tä ei ollut."
YLE tekstitv aloitti lähetyksensä jo vuonna 1981, mutta on totta, että läheskään kaikissa televisioissa ei ollut tukea tekstitv-lle.
Lisävarusteena 80-luvun televisoissa, esim. itse sain vuonna 1986 Salora L30 14" matkatv:n (tietokoneen näyttönä) johon olisi lisävarusteena saanut tekstitv moduulin, mutta eipä ostettu.
Kasarilla oli Jammu-setä plus paljon itsensäpaljastajia, lasten ahdistelijoita ja namusetiä. Jostain syystä niistä ei juuri aikuisten kesken piitattu ennen Jammu-sedän tapausta, sitä ennen oli ihan ok, että alakoululaista jahtasi ja ahdisteli koulumatkalla aikuinen mies kalu kädessään, ja että leikkipuiston aidan takana masturboi tuntematon setä. Nämä ovat omia muistojani 80-luvun kouluvuosilta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä vhs videonauhureita ollut jo 70-luvulla ainakin amerikoissa, varmaan niin kallis vekotin siihen aikaan että ei varmaan Suomessa kovinkaan yleinen vielä 70-luvun puolella.
Esim. tässä Panasonic vhs-video vuodelta 1978:
Olen itse syntynyt 1974 lopulla joten olin lapsi 80-luvulla ja huoletonta, hyvää aikaa se minustakin oli. Jotkut on yrittäneet mitätöidä mielikuvaani sillä, että se johtuisi vain siitä kun olin lapsi silloin, mutta tässäkin ketjussa vähän varttuneemmatkin ovat samaa mieltä, joten kyllä se taisi olla ihan oikeasti hyvä vuosikymmen :)
Hesari julkaisi tuossa vuosi, pari sitten artikkelin, jossa piti todistaa epäileville tuomaille, että kasarilla kaupasta sai muutakin kuin lauantaimakkaraa, ruisleipää ja punaista maitoa.
Oisko syy kateus? Nykyinen aika ei ole täystyöllisyyden tai kulutusjuhlan aikakausi. Kyllähän se pistää suututtamaan, kuten buumereiden eläkkeet. Kasarilla oli moni asia paremmin.
Saarioisten roiskeläpät muuten lanseerattiin jo vuonna 1982, elikä niiden puheet, että pitsaa ei saanut kasarilla tai että sitä sai vain muutaman kerran vuodessa, voi ohittaa vitsinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 81, enkä nyt tietenkään niin hyvin sitä aikaa muista, mutta sen muistan, että pukeuduttiin mustaan nahkaan ja farkut oli oikeaa farkkukangasta. Äiti kreppasi hiukset juhliin. Naiset ja punkkarimiehetkin käyttivät paksusti mustaa kajaalia. En todellakaan muista neonvärejä kasarilta, mun muistikuvien mukaan ne tuli vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Hiuslakka ja tupakka haisivat. Oli sinistä luomiväriä.
Kasarinuoret syntyivät 60-luvulla, joten 20 vuotta myöhemmin syntyneillä ei ole omakohtaisia kokemuksia kasarista
Minä synnyin vuonna 1973 ja muistan kasarin kuin eilisen päivän. Täytin 7 vuoden 1980 lopussa. Ja 16 vuoden 1989 lopussa. Niille, jotka miettivät oliko kasari kaikesta huolimatta hienoa aikaa? Se oli fantastista aikaa. Meitä nuoria ei silloin holhonneet ketkään. Perjantaina lähdettiin poikien kanssa rantaan ryyppäämään ja illemmalla mentiin porukalla discoon. Kukaan ei välittänyt vaikka nuoret oli kännissä... Tuolloin myös suosittu listamusiikki oli noin sata kertaa parempaa kuin mikään uusi musiikki.
Vierailija kirjoitti:
Amerikan kasaria kyllä, mutta pitää ottaa huomioon että 80-luku Suomessa ei ole sama kuin 80-luku Jenkeissä eikä jenkkien kasarielokuvat ja -sarjat kuvaa 80-luvun oloja ja kulttuuria Suomessa. Jos haluaa oppia Suomen 80-luvusta niin kannattaa vaikka ennemmin katsoa vaikkapa Uuno Turhapuroa ja Karpoa.
No ei kait kukaan tosissaan usko että satunnainen elokuva kuvaisi sen teon aikaista reaalielämää? USAssa tahi Suomessa? Siis jos Ameriikan poliisisarjassa poliisi asuu lähes palatsissa niin joo tottakait Ameriikan polliisit kaikki siihen aikaan asui palatseissa-))?
Tahi jos Karbo filmaa/rapostoi jotain filunkia syrjäseudulta niin joo, tuollaista se oli kait elämä Suomessa kaikilla?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaisen kuvan 80-luvusta nuo sarjat antavat, mutta itse sen ajan eläneenä voin sanoa, että oli suomessa upein vuosikymmen ikinä(ja aivan ihmeellinen ajanjakso ihmiskunnan historiassa yleisesti.) Maailma oli värikäs, yllätyksellinen, jokainen sai olla oma itsensä, osattiin juhlia täysillä miettimättä huomista, elettiin hetkessä. Rajoituksia oli hyvin vähän, mopoilla ajettiin ilman kypäriä, ruotsin laivalle pääsi risteilemään ilman vanhempia kun oli 15v(mekin teimme kaveriporukassa alaikäisinä useamman reissun autolautoilla ruotsiin, laivalla osteltiin olutta ja tupakkaa, päivät rällättiin tukholmassa) jne... Ruoka ja tavarat olivat halpoja suomalaisten tulotasoon nähden. Jokainen sai töitä jos halusi (viimeistään talonrakennustyömailta, jossa tienattiin "mukavasti" hanttihommissa). Suurin ero tähän päivään oli yksilön valtava vapaus ja se, että ihmiset olivat perhekeskeisiä, perheen asioita ei ulkopuolisille isolti juteltu. Jokainen hoiti omat asiansa, viranomaisille ei ilmoituksia helpolla tehty.Tätä ajanjaksoa on lähes mahdoton 2000-luvulla syntyneen ihmisen ymmärtää.
Tämä. Itse olin 10-18-vuotias 80-luvulla, ehdottomasti kultainen vuosikymmen.
Entä punk? Irokeesikampaukset Pelle Miljoonana ym.-80luvun alkua nekin. Ei puhuta vain juppikulttuurista.
Vierailija kirjoitti:
Ei liene yllätys, että moni meistä vietti lapsuutensa Suomessa. Täällä elettiin takapajulassa, mukavassa sellaisessa, vielä tuohon aikaan. Muutamia rauhallisia vietnamilaisia venepakolaisia taisi joihinkin kyliin saapua.
Maailmantilanne oli kovin erilainen silloin, Suomi oli aikalailla enempi idässä kuin lännessä, ainakin jenkkien silmin. Ja sitähän se oli vielä vuosituhannen vaihteessakin, yksilötasolla ainakin. Noi jenkkisarjat kasarilta on olleet aikansa karikatyyrejä, jotain osviittaa tietysti antaa tekijänsä näkemyksistä, mutta maailmankuvaa en niistä rakentaisi.
Joo ei sitä meiksi 4-14 - vuotiaana osannut maailmaa katsoa ihan samoin silmin kuin nyt. Meille tuli Porvooseen samaan kouluun vietnamilaisia jokunen. Ei meillä yhteistä kieltä ollut mutta koulun jälkeen jalkapalloa pelattiin porukalla, ja hyvin pelattiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla oli Jammu-setä plus paljon itsensäpaljastajia, lasten ahdistelijoita ja namusetiä. Jostain syystä niistä ei juuri aikuisten kesken piitattu ennen Jammu-sedän tapausta, sitä ennen oli ihan ok, että alakoululaista jahtasi ja ahdisteli koulumatkalla aikuinen mies kalu kädessään, ja että leikkipuiston aidan takana masturboi tuntematon setä. Nämä ovat omia muistojani 80-luvun kouluvuosilta.
Me ei koskaan edes kerrottu näistä kotona, luulen, että omilla vanhemmillani (muidenkaan) ei ollut aavistustakaan, mitä kaikkea nähtiin. Tai mitä kaikkea älyttömyyksiä tehtiin. 😜 Ihme että hengissä selvittiin.
Myönnän kyllä, että näiden omien kokemusteni pohjalta olen aikamoinen hanhiemo kaakattamassa kaikista maailman vaaroista omille lapsilleni ja olen ihan äärettömän helpottunut, että voin välillä soitella, että millos tulette kotiin ja perhesovelluksen kautta paikantaa, että missä menevät.
En muista lapsuudesta mitään yleisempää turvattomuuden tunnetta, vaikka monta pelottavaa asiaa tuli nähtyä ja koettua, sellaisia, jotka pelottaisi näin aikuisenakin. Vasta omien lasten myötä olen tajunnut mitä kaikkea omassa lapsuudessa olisi voinut tapahtua, ja joillekin tapahtuikin. En osannut pelätä lapsena, pelkään niitä asioita vasta nyt, kun ymmärrän mitä olisi voinut käydä. Näihin kokemuksiin liittyy humalaisia tai muuten epävakaita akuisia ja epämääräisiä porukoita, liikenteessä hölmöilyä, vaarallisissa paikoissa kiipeilyä, vesi ja jää ja monta muuta vaaran paikkaa.
Kasarilapsuudesta on silti ihanat muistot, mutta uskon, että kaikille se oma lapsuuden vuosikymmen on aina se paras aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katuväkivallan määrä oli hurja suomalaisissa kaupungeissa. Jos kalliolainen poika käveli Töölöön, oli syytä olla jotain kättä pidempää mukana, ettei tullut turpaan. Sama pikkukylillä, naapurikylän poikia vastaan tuli turpakäräjät jos meidän kylän tansseihin yrittivät.
Tämä on totta. Nuoriso ryösteli ja hakkasi toisiaan kuin vierasta sikaa. Kuka tahansa saattoi tulla hakatuksi missä tahansa, lähiöiden välillä oli jengitappeluita jne. Naapurilähiöön tai kaupungin keskustaan ei ollut mitään asiaa yksin.
No ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Tyhmiä ihmisiä on toki ollut aina, mutta kasari ei ollut mitään verrattuna nykypäivään.
Kyllä vain pitää paikkansa. Itsenikin on piesty ihan randomisti kasarilla samoin kuin moni silloin tuntemani. Kuten joku mainitsikin, välillä oli huomattavasti rauhallisempaa, mutta nyt tuo ryöstely ja katuväkivalta on palannut.
Jokainen tietenkin eli omaa elämäänsä, omalla tavallaan. MacGyver tosin asui naapurissani, joten kävimme usein kahvilla.