Mitä järkeä ostaa asunto kun alat sitten maksaa siitä vuokraa käytännössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos myyt asuntosi joskus, niin vaikka saisit siitä yhden kuukauden vuokraa vastaavan hinnan, niin olet voitaanut jotain.

Vuokralta, kun lähdet, niin lähdet tyhjin käsin.

Ei ole ihan noin yksinkertaista. Olet ehkä tehnyt ostoksia asuntoon asumisen aikana. Esim. me olemme ostaneet uudet kodinkoneet, joita vuokralla asuvan ei tarvitse hankkia. Samoin inflaatio syö rahanarvoa, eli jos ostin talon 20v sitten 200 000 eurolla ja myyn sen nyt 250 000 eurolla, jää 50 000. Tuolla 50 000 tuhannella ei ole samaa ostovoimaa kuin 20v sitten.

Huomaan, että ärsyynnyn ketjussa siitä, että moni ei osaa ottaa huomioon asumisen kokonaiskustannuksia. Omistusasuminen ja varsinkin omakotitaloasuminen maksaa paljon muutakin kuin sen lainanlyhennyksen verran. Mutta omistusasuminen on kannattavaa, jos ottaa asuntoa hankkiessa huomioon useita asioita.

Mä sanoisin kyllä, että 20 vuoden aikana kerran uusittu jääkaappipakastin ei vaikuta mitenkään negatiivisesti omistusasumisen kustannuksiin... Vuokralaisetkin joutuvat ostamaan itse omat pesukoneensa, jos sellaisia haluavat. Vain jääkaappi kuuluu vuokra-asunnoissa aina paikalla olevaan "kiinteään kalustoon" - eikä muuten koske pakastinta tai tiskikonetta (tiskikone saattaa löytyä sille tarkoitetusta tilasta tai sitten ei). Vuokranantaja uusii sen jääkaapinkin silloin, kun viitsii, näin ainakin Helsingin kaupungn asunnoissa (yksi kaveri asui vuokralla Itäkeskuksessa, jääkaappi levisi toukokuussa ja kaupunki toi uuden vasta joskus elokuun lopulla). 

Kaveri tienasi sen verran hyvin töistään, että osti muutaman vuoden kuluttua itselleen ison kolmion Helsingistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Et myöskään ovelasti ottanut huomioon yhtiövastikkeen menetystä, esim. 300e kk.Ja arvon romahdusta, putkiremonttimaksuja, kunnostusmaksuja, kiinteistöveroja, velkakustannuksia, korkoja, 2 asunnon loukkuja...

Samaan aikaan toinen saa asuntotuen vuokraan ja muihin menoihin toimeentulotuen. Plus pääsee irti heti jos tarve tulee.

Vuokralainen maksaa tietenkin remontit, kunnostukset ja korot vuokran hinnassa. Kerrostaloasunnoista ei makseta kiinteistöveroa. Asumistukea saa myös omistusasuntoon - itse elin omassa omistusasunnossani melko leveästi pelkällä opintorahalla opiskeluaikoinani, kun vastike oli vain 99 euroa kuukaudessa, ja yleinen asumistuki korvasi siitä 80 %. Tämä siis pääkaupunkiseudulla, jossa liikkuminenkin oli lähes ilmaista opiskelijalle.

Lisäksi läheskään kaikki vuokralla asujat eivät saa asumistukea, vaan he käyvät töissä.

Ainakin omalla tontilla olevassa kerrostalossa maksat kiinteistöveroa vastikkeessa🤯

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Et myöskään ovelasti ottanut huomioon yhtiövastikkeen menetystä, esim. 300e kk.Ja arvon romahdusta, putkiremonttimaksuja, kunnostusmaksuja, kiinteistöveroja, velkakustannuksia, korkoja, 2 asunnon loukkuja...

Samaan aikaan toinen saa asuntotuen vuokraan ja muihin menoihin toimeentulotuen. Plus pääsee irti heti jos tarve tulee.

Vuokralainen maksaa tietenkin remontit, kunnostukset ja korot vuokran hinnassa. Kerrostaloasunnoista ei makseta kiinteistöveroa. Asumistukea saa myös omistusasuntoon - itse elin omassa omistusasunnossani melko leveästi pelkällä opintorahalla opiskeluaikoinani, kun vastike oli vain 99 euroa kuukaudessa, ja yleinen asumistuki korvasi siitä 80 %. Tämä siis pääkaupunkiseudulla, jossa liikkuminenkin oli lähes ilmaista opiskelijalle.

Lisäksi läheskään kaikki vuokralla asujat eivät saa asumistukea, vaan he käyvät töissä.

Ainakin omalla tontilla olevassa kerrostalossa maksat kiinteistöveroa vastikkeessa🤯

Toki maksetaan myös vuokratontista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Et myöskään ovelasti ottanut huomioon yhtiövastikkeen menetystä, esim. 300e kk.Ja arvon romahdusta, putkiremonttimaksuja, kunnostusmaksuja, kiinteistöveroja, velkakustannuksia, korkoja, 2 asunnon loukkuja...

Samaan aikaan toinen saa asuntotuen vuokraan ja muihin menoihin toimeentulotuen. Plus pääsee irti heti jos tarve tulee.

Jaa, tässä puhuttiinkin tuilla eläjistä 🙄 Keskustelun voinee lopettaa tähän.

Vastikkeiden huimaa hintaa itsekin ihmetellyt kun tässä viimeisen vuoden katsellut omistusasuntoja. Vuokrani nyt 400e/kk mutta joku 250e/kk vastike ei ole yhtään epätavallinen samassa kaupungissa. Päälle tietenkin korkeat lainan korot niin eihän siinä loppujen lopuksi paljon vaurastu.

Rahaa ainakin saisin selvästi vähemmän säästöön omistusasujana, sekin vähän niin ja näin vaurastunko asunnon arvolla kun vähentää korot ja vastikkeet. En pidä mahdottomana että edullisesti vuokralla asuvana voisin vaurastua paremmin rahaa sijoittamalla pörssiin.

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Ei tilanne aina ole vuokralaisella huonompi. Oletetaan, että molemmat asuvat samassa yhtiössä 100t asunnoissa, toinen vuokralla ja toisella on velkaa 90t. Markkinassa tapahtuu jotain kamalaa, tulee sota tms. ja asunnon arvo onkin enää 10t euroa. Omistajalle jää velkaa 80t ja vuokralainen voi jatkaa asumista varsin huoleti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Et myöskään ovelasti ottanut huomioon yhtiövastikkeen menetystä, esim. 300e kk.Ja arvon romahdusta, putkiremonttimaksuja, kunnostusmaksuja, kiinteistöveroja, velkakustannuksia, korkoja, 2 asunnon loukkuja...

Samaan aikaan toinen saa asuntotuen vuokraan ja muihin menoihin toimeentulotuen. Plus pääsee irti heti jos tarve tulee.

Vuokralainen maksaa tietenkin remontit, kunnostukset ja korot vuokran hinnassa. Kerrostaloasunnoista ei makseta kiinteistöveroa. Asumistukea saa myös omistusasuntoon - itse elin omassa omistusasunnossani melko leveästi pelkällä opintorahalla opiskeluaikoinani, kun vastike oli vain 99 euroa kuukaudessa, ja yleinen asumistuki korvasi siitä 80 %. Tämä siis pääkaupunkiseudulla, jossa liikkuminenkin oli lähes ilmaista opiskelijalle.

Lisäksi läheskään kaikki vuokralla asujat eivät saa asumistukea, vaan he käyvät töissä.

Ainakin omalla tontilla olevassa kerrostalossa maksat kiinteistöveroa vastikkeessa🤯

Joo, kuten kiinteistön kunnossapidosta ja kaukolämmöstä. Mutta ei pidä irrottaa näitä siitä vastikkeesta. Omistusasuja ei maksa taloyhtiössä vastikketta, JA kiinteistöveroa, JA kiinteistönhuoltokuluja jne, vaan ne on kaikki siinä vastikkeessa. Eli jos joku sanoo että vastike on vaikka 400, niin. se pitää sisällään noi kaikki. Ei nitä tarvi alkaa erikseen enää luettelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Ei tilanne aina ole vuokralaisella huonompi. Oletetaan, että molemmat asuvat samassa yhtiössä 100t asunnoissa, toinen vuokralla ja toisella on velkaa 90t. Markkinassa tapahtuu jotain kamalaa, tulee sota tms. ja asunnon arvo onkin enää 10t euroa. Omistajalle jää velkaa 80t ja vuokralainen voi jatkaa asumista varsin huoleti.

Aika kaukaa haettu skenaario. Ehkä jossain hornantuutissa kuolemankielissä olevassa osakehuoneistossa voisi käydä näin.

Tämän syksyn ja ensikevään dipit on ehkä 5-15% ja jossain yksittäisissä tapauksissa enemmän. Sieltä sitten taas vuodennparin päästä noustaan.

Niin kato jotkut luulee olevansa fiksumpia kun eivät osta ja maksattavat valtiolla asumistukina.

Periaatteessa yleensä omistusasuminen on järkevämpää taloudellisesti. Mutta jossain tilanteissa vuokra-asumista kannattaa harkita.

Esim jos ikää on jo vaikka 50, ja joutuu ottamaan 25-30 vuoden lainan (en ees tiedä myönnetäönkö enää tossa iässä) ja korot nousee vaikka 5-10% iin, niin lainanmaksuaikana maksaa aika paljon korkoja, asunto on velaton vasta kun olet 75-80v ja montakohan vuotta sitten ehit "nauttimaan" velattomasta halvemmasta asumisesta?

Jos on lapsia tai muita joille jättää perinnöksi ton, niin vielä ymmärrän. Mutta jos ei, niin ehkä kandee miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vastikkeiden huimaa hintaa itsekin ihmetellyt kun tässä viimeisen vuoden katsellut omistusasuntoja. Vuokrani nyt 400e/kk mutta joku 250e/kk vastike ei ole yhtään epätavallinen samassa kaupungissa. Päälle tietenkin korkeat lainan korot niin eihän siinä loppujen lopuksi paljon vaurastu.

Rahaa ainakin saisin selvästi vähemmän säästöön omistusasujana, sekin vähän niin ja näin vaurastunko asunnon arvolla kun vähentää korot ja vastikkeet. En pidä mahdottomana että edullisesti vuokralla asuvana voisin vaurastua paremmin rahaa sijoittamalla pörssiin.

Puhutaanhan nyt samankokoisesta, -ikäisestä ja -kuntoisesta kohteesta?

Samoin kuin vuokrata, voi myös ostaa eri hintaisia asuntoja. Vastike on neliöperusteinen, joten mitä isompi asunto, sitä suurempi vastike. Omatonttiset maksavat enemmän ja vuokratonttisissa on sitten taas kuukausittainen tontinvuokravastike.

Äärettömän harvinainen on yhtälö, jossa täysin vastaavassa asunnossa olisi halvempaa asua vuokralla kuin omistaa pitkällä aikavälillä. Mutta jos haluaa sijoittaa pääomansa tuottoisampaan kohteeseen, niin se toki on aivan hyvä ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vastikkeiden huimaa hintaa itsekin ihmetellyt kun tässä viimeisen vuoden katsellut omistusasuntoja. Vuokrani nyt 400e/kk mutta joku 250e/kk vastike ei ole yhtään epätavallinen samassa kaupungissa. Päälle tietenkin korkeat lainan korot niin eihän siinä loppujen lopuksi paljon vaurastu.

Rahaa ainakin saisin selvästi vähemmän säästöön omistusasujana, sekin vähän niin ja näin vaurastunko asunnon arvolla kun vähentää korot ja vastikkeet. En pidä mahdottomana että edullisesti vuokralla asuvana voisin vaurastua paremmin rahaa sijoittamalla pörssiin.

Huonot säästötaipumukset omaavalle omistusasunto voikin toimia pakkosäästökeinona, lainan lyhennys kun on sitä, jos voi olettaa, että asunnon arvo ei laske.

Annoit aika maltillisen esimerkin vastikkeista. Joissain jopa uusissa kerrostaloissa on vastikkeita n. 500€/kk, perheasunnoissa, eikä sisällä rahoitusvastikkeita ja sähkö (kulutussähkö) sekä vesi erikseen. Eli maksat n. 350000 velaton hinta, lainan lyhennys, korko ja vastike. Ihan mielenkiinnosta laskin että kk kulut olisi olleet n. 2000€.

Vierailija kirjoitti:

Viimeistään eläkkeellä sen eron huomaa, maksaako velattomasta kämpästä 300 euroa hoitovastiketta kuukaudessa vai 1000 euron vuokraa kuukaudessa.

Sukanvarteen on monilla velattomassa asunnossa asuvalla kertynyt eläkkeelle jäädessä sen verran, että ei ne suuretkaan remontit maailmaa kaada.

Tunnen useamman koko työuransa pääkaupunkiseudulla tehneen ja vuokralla asuneen henkilön, jotka ovat muuttaneet eläköidyttyään jollekin pikkupaikkakunnalle edullisemman vuokran vuoksi. Ihan kunnon ammateissa ovat toimineet, mutta eivät koskaan hankkineet omistusasuntoa.

Heidän eläkkeensäkin ovat sellaiset, että asumistukia ei pääkaupunkiseudulla tipu.

Ennen auto oli heille mukavuusasia, nyt se on pakollinen, koska julkista liikennettä ei uudella asuinpaikkakunnalla juurikaan ole tai se toimii huonosti.

Kaikki menee hyvin niin kauan, kun lääkäri uusii ajokortin. Mutta mitä sitten tehdään, kun ei ole enää ajo-oikeutta? Taksejakaan ei oikein saa, kun taksien päivystysvelvoite on lakannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Ei tilanne aina ole vuokralaisella huonompi. Oletetaan, että molemmat asuvat samassa yhtiössä 100t asunnoissa, toinen vuokralla ja toisella on velkaa 90t. Markkinassa tapahtuu jotain kamalaa, tulee sota tms. ja asunnon arvo onkin enää 10t euroa. Omistajalle jää velkaa 80t ja vuokralainen voi jatkaa asumista varsin huoleti.

Jos niin ikävästi käy että sota tulee, niin tuskinpa siinä kukaan asumista jatkaa "varsin huoleti". :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan sama mitä maksan korkoja. Aika kun koittaa ja talo myydään, on tällä siivoojalla taskussa yli 300 000e.

Vuokralla muuttaessa olisin tyhjätasku.

Kun otat lainan asuntoa varten, et maksa vaan asunnon hintaa vaan päälle tulevat korot ja tietysti pankin kulut. Lisäksi maksat asunnon käyttökustannukset sekä ajoittaiset remontit, yms. 

Se, miten edullista asuminen loppujen lopuksi on, riippuu siitä miten kauan asut, miten korkeat korot ja muut kustannukset ovat. Lisäksi jos aiot myydä asuntosi jossain vaiheessa, on aina uhka sille, että saat asunnosta vähemmän kuin olet siihen laittanut. Vaikka saisit tulevaisuudessa myydessäsi asunnosta numeroissa paremman hinnan kuin se jolla ostit, sun pitää laskea myös korot, käyttökustannukset, remontit, kiinteistöverot, sekä inflaatio mukaan hintaan. Useimmat eivät tätä tajua ja kuvittelevat tekevänsä isojakin voittoja.

Esimerkkisi myös siitä että siinä myydessä saat käteen rahaa, mutta vuokra-asuja ei saisi ei ole pätevä. Jos ajatellaan että sinä maksoit kerrostalo-osakkeesta kaikkine vastikkeineen plus muine kuluineen summan X, niin vuokra-asunnossa asuvahan ei ole maksanut kuin vuokran ja ehkä sähkön (harvemmin veden). Jos hänen tulonsa ovat samat kuin sinun, niin hänhän on luultavasti voinut säästää sen summan, minkä sinä olet maksanut pankille ja taloyhtiölle sekä verottajalle. Vuokralla asuvalla voi olla sama summa rahastoissa kuin sinulla.

Olen eri vastaaja. Huomiosi ovat tärkeitä siinä mielessä, että Suomessa on tosiaan alueita joista en suosittelisi ostamaan omistusasuntoa, koska on riski että asunnon arvo laskee ajan myötä. Isoissa yliopistokaupungeissa on kuitenkin alueita, joissa tämä riski on minimaalinen.

Itse olen ostanut asunnon 20 vuotta sitten hyvältä alueelta ja hyvästä yhtiöstä. Kun lasken aivan kaikki mahdolliset kulut (asunnon osto, kaikki omat remontit siihen, kaikki yhtiön remontit, kaikki omistusaikana maksetut vastikkeet ja kaikki lainan korot), olen laittanut asuntoon rahaa noin 10 k€ vähemmän vs. samana aikana maksetut vuokrat samasta asunnosta sillä vuokratasolla jota omalta vuokralaiseltani pyydän. Asunnon velaton arvo on 270 k€ ja taloyhtiössä on isot remontit jo takana päin.

Vaikka talo jossa asuntoni on räjähtäisi atomeiksi, ja tontti jolla se sijaitsee muuttuisi jostain syystä arvottomaksi, olisin silti taloudellisesti voiton puolella vuokralla asuvaan verrokkiin nähden. Kummallakaan ei olisi siinä tilanteessa omaisuutta, mutta itse olisin käyttänyt asumiseen rahaa sen 10 k€ vähemmän, ja olisin kerennyt saada vuokratuloakin 10 vuotta (joka ei ole mukana ym. laskelmassa).

On varmasti paljon tapauksia joissa lopputulema ei ole näin edullinen, mutta joissa omistusasuminen kuitenkin on kannattavaa vuokralla asumiseen nähden. Juuri nyt en suosittele ryntäämään asuntokaupoille, koska hinnat ovat laskusuunnassa ja voivat siis laskea vielä lisääkin. Myöskään liian varovainen ei kannata olla. Silloin kun itse ostin asuntoni, hinnat olivat nousseet yhtä kyytiä jo pitkän aikaa ja niiden romahtamisesta varoiteltiin jatkuvasti. Kun nyt mietin millä hinnalla asuntoni olen ostanut, ihan naurattaa kun se tuntui niin kovin ylihintaiselta silloin aikanaan.

Täytyy myös muistaa, että aikana jolloin luultavasti otit lainaa, sait nauttia edullisesta korosta. Sekä mahdollisesti ensiostajan saamoista veroeduista. Tuolla tavoin yhteiskunta tukee veronmaksajien rahoilla asunnonostajia.

Nythän tilanne on muuttunut asunnon ostajilta siinä mielessä että korot ovat nousseet, pankkien kulut samoin myös, sekä ensiasunnonostajan veroedut eivät ole enää niin hyvät. Tämä tekee ostamisesta kalliimpaa nyt kuin viimeisten alle 20 vuoden aikana.

Juuri tämän vuoksi sanoinkin, että monen tilanne ei varmasti ole yhtä edullinen kuin minulla. Mutta minä olenkin yli 300 k€ voiton puolella (vuokra-asujaan nähden) kun huomioidaan kaikki kulut, vuokratulo tähän mennessä ja asunnon nykyarvo. Kyllä siinä aika paljon huonommillakin ehdoilla vielä pääsee voiton puolelle vuokralla asumiseen nähden.

Näissä keskusteluissa on kyllä aina se ongelma, että omistusasumisesta puhutaan geneerisesti, kun oikeasti siinä on todella paljon variaatiota millä spekseillä se on kannattavaa, ja erityisesti millä alueella. Itse en ikinä ostaisi omistusasuntoa muuttotappiokunnasta, koska silloin nämä täällä maalaillut uhkat voivat käydä toteen. Esim. asuntoa ei välttämättä saa myytyä järkevään hintaan silloin kun haluaa, tai taloyhtiöllä voi olla vaikeuksia rahoittaa isoja remontteja kun kiinteistön arvo ei riitä remonttilainan vakuudeksi. Nuo ovat todella vaikeita tilanteita joissa voi menettää jopa kokonaan sen varallisuuden, jonka on asuntoonsa sijoittanut.

Ne keskustelijat jotka ovat aina asuneet ison kaupungin keskustassa ja siellä harrastaneet asunnon omistamista, eivät tule ehkä ajatelleeksi että muunkinlaisia tilanteita on, ja silloin omistaminen ei välttämättä kannata.

Pk seutu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastikkeiden huimaa hintaa itsekin ihmetellyt kun tässä viimeisen vuoden katsellut omistusasuntoja. Vuokrani nyt 400e/kk mutta joku 250e/kk vastike ei ole yhtään epätavallinen samassa kaupungissa. Päälle tietenkin korkeat lainan korot niin eihän siinä loppujen lopuksi paljon vaurastu.

Rahaa ainakin saisin selvästi vähemmän säästöön omistusasujana, sekin vähän niin ja näin vaurastunko asunnon arvolla kun vähentää korot ja vastikkeet. En pidä mahdottomana että edullisesti vuokralla asuvana voisin vaurastua paremmin rahaa sijoittamalla pörssiin.

Huonot säästötaipumukset omaavalle omistusasunto voikin toimia pakkosäästökeinona, lainan lyhennys kun on sitä, jos voi olettaa, että asunnon arvo ei laske.

Annoit aika maltillisen esimerkin vastikkeista. Joissain jopa uusissa kerrostaloissa on vastikkeita n. 500€/kk, perheasunnoissa, eikä sisällä rahoitusvastikkeita ja sähkö (kulutussähkö) sekä vesi erikseen. Eli maksat n. 350000 velaton hinta, lainan lyhennys, korko ja vastike. Ihan mielenkiinnosta laskin että kk kulut olisi olleet n. 2000€.

Jos saa vuokrakämpän reilusti alle markkinahinnan niin tottakai se voi tulla halvemmaksi kuin omistusasuminen. Tai muutenkin joissain tilanteissa. Mutta jos vastike on jo 500e niin ei semmoista asuntoa saa normaalisti vuokralle millään 600e/kk hinnalla vaan 1500e on lähempänä realistista. Lisäksi harva ostaa mitään 350te perheasuntoa suoraan lainalla, kyllä siellä on suurimmalla osalla edellisen kämpän myynnistä saadut säästöt pohjalla, yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeistään eläkkeellä sen eron huomaa, maksaako velattomasta kämpästä 300 euroa hoitovastiketta kuukaudessa vai 1000 euron vuokraa kuukaudessa.

Sukanvarteen on monilla velattomassa asunnossa asuvalla kertynyt eläkkeelle jäädessä sen verran, että ei ne suuretkaan remontit maailmaa kaada.

Tunnen useamman koko työuransa pääkaupunkiseudulla tehneen ja vuokralla asuneen henkilön, jotka ovat muuttaneet eläköidyttyään jollekin pikkupaikkakunnalle edullisemman vuokran vuoksi. Ihan kunnon ammateissa ovat toimineet, mutta eivät koskaan hankkineet omistusasuntoa.

Heidän eläkkeensäkin ovat sellaiset, että asumistukia ei pääkaupunkiseudulla tipu.

Ennen auto oli heille mukavuusasia, nyt se on pakollinen, koska julkista liikennettä ei uudella asuinpaikkakunnalla juurikaan ole tai se toimii huonosti.

Kaikki menee hyvin niin kauan, kun lääkäri uusii ajokortin. Mutta mitä sitten tehdään, kun ei ole enää ajo-oikeutta? Taksejakaan ei oikein saa, kun taksien päivystysvelvoite on lakannut.

Pienillä paikkakunnilla on se hyvä puoli, että voi vuokrata edullisen asunnon ihan keskustasta niin että kaikkialle pääsee kävellen. Tk, ruokakauppa ja apteekki sijaitsee siinä kilometrin säteellä toisistaan kaikki, ei tarvitse autoa eikä joukkoliikennettä, joten sitten jos ei enää ajokorttia saa niin hommaa vuokrakämpän siitä terveyskeskuksen vierestä, vapaita asuntoja kun yleensä aina on tarjolla. Ison kaupungin asukkaalle se pikkukylän mittakaava voi olla vaikea ymmärtää. Maalla on toki pitkät välimatkat, mutta siinä keskustassa ne vuokrakämpätkin yleensä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos myyt asuntosi joskus, niin vaikka saisit siitä yhden kuukauden vuokraa vastaavan hinnan, niin olet voitaanut jotain.

Vuokralta, kun lähdet, niin lähdet tyhjin käsin.

Ei ole ihan noin yksinkertaista. Olet ehkä tehnyt ostoksia asuntoon asumisen aikana. Esim. me olemme ostaneet uudet kodinkoneet, joita vuokralla asuvan ei tarvitse hankkia. Samoin inflaatio syö rahanarvoa, eli jos ostin talon 20v sitten 200 000 eurolla ja myyn sen nyt 250 000 eurolla, jää 50 000. Tuolla 50 000 tuhannella ei ole samaa ostovoimaa kuin 20v sitten.

Huomaan, että ärsyynnyn ketjussa siitä, että moni ei osaa ottaa huomioon asumisen kokonaiskustannuksia. Omistusasuminen ja varsinkin omakotitaloasuminen maksaa paljon muutakin kuin sen lainanlyhennyksen verran. Mutta omistusasuminen on kannattavaa, jos ottaa asuntoa hankkiessa huomioon useita asioita.

Mua taas ärsyttää tuo loputon jankkaaminen jostain kodinkoneista. Olen asunut 23 vuotta parissa eri omistusasunnossa ja ostanut yhden jääkaapin. (Pesukoneet jne ei kuulu tähän kategoriaan, ne täytyy vuokrallakin ostaa itse). Asuin muuten välillä vuokralla asunnossa, jonka jääkaappi oli suoraan 80-luvulla ja hyvä jos pysyi edes viileänä. Vuokranantajan mukaan kaikki on ok, koska kone käy

Mulla 84 neliön rivariosake, rivari valmistunut vuonna 2020. Yhtiövastike 164€, lainanlyhennys 479€. Eli yhteensä alle 700€. Jos vuokraisi täältä lähellä olevasta kerrostalosta kolmion, olisi sen vuokra 890€. Eli omistusasumisen mun kannalta paljon järkevämpää😃

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä: Liisa ja Miisa asuu samanlaisissa kämpissä ja maksavat saman verran rahaa. Miisa muuttaa viiden vuoden jälkeen pois ja saa tililleen takaisin kaikki rahat, jota lyhennykseen on käyttänyt, (sanotaan vaikka 500€ kuussa) takaisin, eli 30 000 euroa. Liisa ei saa mitään. Kumpi on järkevämpi tilanne?

Ja tässä ei ole ede huomioitu asunnon arvonnousua. Ja vaikka se laskisikin ihan roimasti, on tilanne silti parempi, kun vuokralaisella. Vaikka se arvonalennus on 90% on vuokralainen silti heikommilla, koska se on hukannut kaikki rahansa. 

Asunnon omistajan pahin painajainen on silti parempi, kun vuokralaisen parhainkaan tilanne. Eli kyllä, kuussa pitää aina jotain maksaa, mutta vuokralainen heittää rahaa kaivoon, omistaja omaan taskuun.

Ei tilanne aina ole vuokralaisella huonompi. Oletetaan, että molemmat asuvat samassa yhtiössä 100t asunnoissa, toinen vuokralla ja toisella on velkaa 90t. Markkinassa tapahtuu jotain kamalaa, tulee sota tms. ja asunnon arvo onkin enää 10t euroa. Omistajalle jää velkaa 80t ja vuokralainen voi jatkaa asumista varsin huoleti.

Mahdollinen sota (ja jokin muu sellainen, mikä?) on este asunnon ostolle? Silloin jos sota syttyy niin myös kaikki muu, mitä omistat menettää reippaasti arvoa.

Toisaalta sitten voi tyytyväisenä kuolla ilman mitään maallista omaisuutta. Pysyin varattomana kun se sota olisi voinut syttyä!