Muilla samaa ongelmaa. En pidä Suomen luontoa kauniina
Onko muilla samaa ongelmaa? En pidä Suomen luontoa, maastoa tai kasvistoa kauniina. Minua ei viehätä korpimetsät tai muutenkin metsämaa. Kasvisto on köyhää ja rehevää näyttävyyttä, esim. puissa on todella niukasti. Suomessa on pieni kapea lehtometsäaluea, joka etäisesti vaikuttaa kauniilta, mutta sekin on todella niukka. En pidä kuusista, koivuista tai katajista. Metsien mättäät eivät ole sielunmaisemaani.
Mielestäni kaunista luontoa on esimerkiksi Ranskassa. Arvostan (vanhoja) jaloja lehtipuita, reheviä niittyjä, multavaa maata jne.
Suomen eläimistö on hienoa. Niihin olen tyytyväinen.
Kommentit (153)
Varsinkin etelä-suomi on aika mitättömän näköistä talousmetsää. Havupuu vielä tekee maisemasta kolkon näköistä, kun kuusipöheikkö täyttää kaiken tilan.
Pohjoisemmassa on hienomman näköistä luontoa, mutta ei sielläkään tosiaan mitään ihmeellistä.
Tämä ei tarkoita etteikö nauttisi suomen luonnosta. Rakastan marjametsiä, sienestämistä, kesäiltoja järven rannalla... mutta jos kriteeri on kauneus, Suomi on aika mitättömän näköinen.
Suomessa oli muuten vielä 2000-luvun alkupuolella paljon monimuotoisemman oloista. Myös täällä kaupunkialueella oli enemmän metsää asuinpaikkani lähellä. Nyt nekin on kaadettu pois. Sitten oli ojia ja muistan että ne oli täynnä sammakonkutua ja lapsena sitä ihmeteltiin:D ei ole niitäkään enää. Kaikki eliöt ja kasvit on vähentyneet nyt paljon. Tämä ei ehkä liity suoraan aiheeseen, mutta tulipa mieleen
Suomessa on huikeita paikkoja mutta suurin osa maisemasta on vaan pelkkää metsää.
Luonto on kaunis kesäisin kun luonnonkukat kukkii ja talvisin kun on lunta ja pakkasta. Ruska on ihan hieno. Muut ajat on sitten aika mitäänsanomatonta.
Kauneus on katsojan silmässä. Maailmassa on paljon kauniita ja rumia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ihmisillä vähän sellainen "ei nähdä metsää puilta" - ongelma. Kun sieltä metsästä just ja just tunnistaa kuusen, männyn ja koivun, niin tylsältähän se tuntuu. Sitten kun tunnistatte kaikki Suomen luonnon 882 sammallajia, 1500 jäkälää ja ne yli 1200 kasvilajia heinineen ja puineen, niin tulkaa sitten valittamaan tylsyyttä. 😉
On niitä lajeja muuallakin, mutta siitä ei ole kysymys, vaan kauneudesta. Sehän on ihan kokemuksellinen asia mitä kukakin pitää kauniina. Itse pidän merta ja merellistä luontoa kauniina. Niin täällä Suomessa, kuin yleensä muuallakin. Metsä ei kiehdo. Ei Suomessa, eikä muualla. Karut maisemat voivat olla omalla tavallaan hyvinkin kauniita minun silmääni. Lanzarote viehättää. Eteläisen Ranskan maaseudulla on kaunista. Samoin Skotlannin nummilla. Sveitsin vuoristomaisemat ovat upeita myös. Ns paratiisimaisemista esimerkiksi Thaimaassa en erityisemmin välitä, vaikka ymmärrän että moni pitää niitä kauniina. Meri se on tietysti Andamaanien merikin, mutta minusta monessa muussa paikassa merimaisemat ovat paljon kauniimpia. Joskus luonnon kauneutta korostaa ihmisen kädenjälki. Esimerkiksi monessa maassa on kaunniisa maisemissa tosi viehättäviä kyliä. Olisihan ne maisemat itsessäänkin kauniita, mutta somat rakennukset korostavat sitä kauneutta.
Mä olen samoilla linjoilla, ja toki me katsotaankin maisemaa eri tavoin. Mulla on maisemantutkimuksen/maantieteen tausta, ja itseäni kiehtoo se luonnon/kulttuurimaiseman vuorovaikutus. Tämä on ihan erilainen eri paikoissa, vaikkapa siellä Norjassa, missä vuoristo asettaa pitkälti raamit asutukselle ja maankäytölle (vrt Suomi, ei äärimäisyyksiä). Kauneus on katsojan silmässä; suomalaisen maiseman kauneus on pirstaleista ja pienipiirteistä, ja se jää helposti huomaamatta, ainakin autolla matkatessa. Hienot paikat pitää selvittää ja tietää, niitä ei täällä löydä vahingossa (koska ei näe metsää puilta). :) -eri
Olet perehtynyt maisematutkimukseen. Mitä mieltä olet jättimäisistä tuulivoimaloista Suomen metsissä kylien kupeessa? Lähetin viestin samasta asiasta Luken maisematutkijalle, olikohan nimi Tyrväinen. Hän ei vastannut ollenkaan.
Mielestäni tuulivoimalat latvuston yllä ovat todella vastenmielinen näky. Olen hämmästellyt sitä, että maisematutkijat eivät ole ottaneet juurikaan kantaa tuulivoimarakentamisen maisemallisiin ongelmiin.
Johtunee siitä, että minun koulutukseni on muodollisesti humanistista (TY) eikä sinällään arvostettua esim Lukessa, mikä ei varmaan vieläkään tiedä koko koulutuksen olemassaoloa. Osaamiseni painottuu maankäytön historiallisen muutoksen tutkimiseen kirjallisten ja karttalähteiden perusteella, ja mahdollistaa mm. kaavoituksen taustalle tehtävien selvitysten tekemisen, siinä ehkä se meidän panos tuulivoimarakentamiseen.
En minäkään niitä tuulimyllyjä kauniina pidä, mutta esteettisiä tekijöitä enemmän huolettaa tuulimyllyjen vaikutus eliöstöön, ei pelkästään puistojen laajuuden vuoksi vaan myös esim luonnonsuojelun (läheisten ls-alueiden arvo) ja lintujen kannalta (silpoutuvat siipiin) - ihmisnäkökulmaa unohtamatta: länsirannikolla haastattelin aikanaan ok-asukasta, joka oli hermoromahduksen partaalla merellä olevien tuulivoimaloiden takia. Auringon laskiessa kesäiltana hänen olohuoneensa muuttui äänettömäksi diskoksi valon ja varjon vaihtuessa propellien pyörimisen tahdissa. Kokemus oli aikamoinen jo lyhyen vierailun aikana. Ilmeisesti sivulliset uhrit täytyy vain hyväksyä energiapolitiikan nimissä.
Mä tykkään kovasti vuorista. Niitähän ei Suomessa ole. Tarkoitan vaikkapa näkymiä Alpeilta. Mutta on täällä kaunistakin. Ihan kotini vieressä on mäntykangasmetsä. Pitkälle näkyy mäntyjä ja varpuja. Kaunista. On harju, jonka päältä katselen järvenselkää. Lapissa matalat tunturit.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on maailman kaunein maa
Luin, että kallein. Mutta joo, on rakas kotimaa. Toivottavasti pysyisi rauhallisena ja kauniina.
Onhan Suomessa kaunista ja kauniita paikkoja mutta en pidä meidän metsiä tai luontoa ainutlaatuisena.
Toki henki salpautuu haltioitumisesta kun olen kesäaamuna yksin hiljaisella järvellä uimassa mutta yhtälailla Italian viiniharjuilla Alppeja katsellen, sveitsiläisillä alppiniityillä, Välimeren rannalla, karibialaisessa tai aasialaisessa viidakossa ja sisilialaisessa sitruunalehdossa tai antiikin raunioilla.
Metsää on joka paikassa, hyvinkin autioita paikkoja. Se mistä erityisesti pidän on se ettei ole asumattomia taipaleita kuten meillä (tylsiä!) vaan tie puikkelehtii kuvankauniista kylästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Suomen luonnosta puuttuvat värit, minkään ei ole tarkoituskaan olla kaunista vaan ainoastaan kestää infernaaliset sääolot. Suomen ilmasto ja luonto tylsistyttävät ja tappavat ihmisen henkisesti.
No syynä joku päänsisäinen juttu silloin toisin kuin luonto. Kyllä minäkin arvostan muitakin maisemia, mutta Suomen luonto on hyvin kaunis ja se tarjoaa aina uutta nähtävää ja tutkittavaa. Kannattaisi ehkä joskus olla kiitollinen siitä mitä on, toki voi aina muuttaa pois jos ei kelpaa. Eipä ole riesana metsäpalot vielä, 50 asteen helteet, ikuinen sade ja harmaus.. Suomen vuodenajat, luonto ja eläimet tarjoavat minulle joka päivä ihasteltavaa ja hyvää oloa kun lähden ulos luontoon.
En ymmärrä noin negatiivisia ihmisiä, jotka eivät osaa nauttia siitä mitä luonnolla on tarjota myös ihmiselle. Ei nähdä sen ainutlaatuisuutta, upeita eläimiä pienimmistä suurimpiin, vuodenaikojen maastot jne. Esim. nyt on hyvin kaunista lähteä keskelle metsää kimaltelevien puiden sekaan, päivällä tai pimeämmällä ja katsoa kauniita lintuja ja bongailla harvinaisempia tassunjälkiä. Ihan vain pysähtyä kuuntelemaan ja katsomaan.
Mutta luonto ja vaeltaminen ym. ei ole kaikille, siksi villi luonto ei ole täynnä ihmisiä ja hyvä niin toisaalta. Jääpä meille muille se nautinto.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on huikeita paikkoja mutta suurin osa maisemasta on vaan pelkkää metsää.
Luonto on kaunis kesäisin kun luonnonkukat kukkii ja talvisin kun on lunta ja pakkasta. Ruska on ihan hieno. Muut ajat on sitten aika mitäänsanomatonta.
Kauneus on katsojan silmässä. Maailmassa on paljon kauniita ja rumia paikkoja.
https://i.pinimg.com/originals/c9/07/4e/c9074e1a1099aa5158dc6781859559f…
https://wallpaperaccess.com/full/3638725.jpg
Mikä vika on "pelkässä metsässä"? Kauneus on tosiaan katsojan silmässä, siinä olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt ihmisillä vähän sellainen "ei nähdä metsää puilta" - ongelma. Kun sieltä metsästä just ja just tunnistaa kuusen, männyn ja koivun, niin tylsältähän se tuntuu. Sitten kun tunnistatte kaikki Suomen luonnon 882 sammallajia, 1500 jäkälää ja ne yli 1200 kasvilajia heinineen ja puineen, niin tulkaa sitten valittamaan tylsyyttä. 😉
On niitä lajeja muuallakin, mutta siitä ei ole kysymys, vaan kauneudesta. Sehän on ihan kokemuksellinen asia mitä kukakin pitää kauniina. Itse pidän merta ja merellistä luontoa kauniina. Niin täällä Suomessa, kuin yleensä muuallakin. Metsä ei kiehdo. Ei Suomessa, eikä muualla. Karut maisemat voivat olla omalla tavallaan hyvinkin kauniita minun silmääni. Lanzarote viehättää. Eteläisen Ranskan maaseudulla on kaunista. Samoin Skotlannin nummilla. Sveitsin vuoristomaisemat ovat upeita myös. Ns paratiisimaisemista esimerkiksi Thaimaassa en erityisemmin välitä, vaikka ymmärrän että moni pitää niitä kauniina. Meri se on tietysti Andamaanien merikin, mutta minusta monessa muussa paikassa merimaisemat ovat paljon kauniimpia. Joskus luonnon kauneutta korostaa ihmisen kädenjälki. Esimerkiksi monessa maassa on kaunniisa maisemissa tosi viehättäviä kyliä. Olisihan ne maisemat itsessäänkin kauniita, mutta somat rakennukset korostavat sitä kauneutta.
Mä olen samoilla linjoilla, ja toki me katsotaankin maisemaa eri tavoin. Mulla on maisemantutkimuksen/maantieteen tausta, ja itseäni kiehtoo se luonnon/kulttuurimaiseman vuorovaikutus. Tämä on ihan erilainen eri paikoissa, vaikkapa siellä Norjassa, missä vuoristo asettaa pitkälti raamit asutukselle ja maankäytölle (vrt Suomi, ei äärimäisyyksiä). Kauneus on katsojan silmässä; suomalaisen maiseman kauneus on pirstaleista ja pienipiirteistä, ja se jää helposti huomaamatta, ainakin autolla matkatessa. Hienot paikat pitää selvittää ja tietää, niitä ei täällä löydä vahingossa (koska ei näe metsää puilta). :) -eri
Olet perehtynyt maisematutkimukseen. Mitä mieltä olet jättimäisistä tuulivoimaloista Suomen metsissä kylien kupeessa? Lähetin viestin samasta asiasta Luken maisematutkijalle, olikohan nimi Tyrväinen. Hän ei vastannut ollenkaan.
Mielestäni tuulivoimalat latvuston yllä ovat todella vastenmielinen näky. Olen hämmästellyt sitä, että maisematutkijat eivät ole ottaneet juurikaan kantaa tuulivoimarakentamisen maisemallisiin ongelmiin.
Johtunee siitä, että minun koulutukseni on muodollisesti humanistista (TY) eikä sinällään arvostettua esim Lukessa, mikä ei varmaan vieläkään tiedä koko koulutuksen olemassaoloa. Osaamiseni painottuu maankäytön historiallisen muutoksen tutkimiseen kirjallisten ja karttalähteiden perusteella, ja mahdollistaa mm. kaavoituksen taustalle tehtävien selvitysten tekemisen, siinä ehkä se meidän panos tuulivoimarakentamiseen.
En minäkään niitä tuulimyllyjä kauniina pidä, mutta esteettisiä tekijöitä enemmän huolettaa tuulimyllyjen vaikutus eliöstöön, ei pelkästään puistojen laajuuden vuoksi vaan myös esim luonnonsuojelun (läheisten ls-alueiden arvo) ja lintujen kannalta (silpoutuvat siipiin) - ihmisnäkökulmaa unohtamatta: länsirannikolla haastattelin aikanaan ok-asukasta, joka oli hermoromahduksen partaalla merellä olevien tuulivoimaloiden takia. Auringon laskiessa kesäiltana hänen olohuoneensa muuttui äänettömäksi diskoksi valon ja varjon vaihtuessa propellien pyörimisen tahdissa. Kokemus oli aikamoinen jo lyhyen vierailun aikana. Ilmeisesti sivulliset uhrit täytyy vain hyväksyä energiapolitiikan nimissä.
Kiitos vastauksestasi! Tuulivoima-alueiden kaavoitukseen tarvittaisiin nykyistä enemmän kriittistä otetta. Nythän tilanne on se, että oikein mikään tekijä maastossa tai maisemassa ei estä alueen kaavoittamista tuulivoimalle. Puutteellinen lainsäädäntö ja kuntien käsissä oleva kaavoitus edesauttaa häikäilemätöntä kaavoitusta.
Mielestäni tuulivoiman rakentaminen vihreän siirtymän nimissä ei oikeuta tuhoamaan tuulivoimaloiden lähellä asumaan joutuvien elämänlaatua ja alueen eläimistöä jne.
Kuvailemasi tilanne lapojen varjojen heilumisesta maisemassa auringonlaskun aikaan on karmiva, eikä tuollaista saisi sallia Suomessa. Lainsäädännöstä kuitenkin puuttuu kriteerit sille, kuinka paljon tällaista lapojen varjojen liikehdintää voi jollakin paikalla olla. Niinpä kaavoittajien ei tarvitse ottaa asiaa huomioon. Yleisesti voidaan todeta, että Suomen tuulivoimarakentamisessa mennään siitä, missä aita on matalin, eikä poliitikoilla ole juuri mitään halua tehdä tuulivoimarakentamisesta oikeudenmukaisempaa tuulivoimaloiden lähellä asumaan joutuville.
Vierailija kirjoitti:
Ryccätrolli jaksaa ja vuoron vaihtuessa uutta aloitusta pukkaa.
Onko tämä Ryccätrolli tälläkin hetkellä kanssasi siellä peräkammarissasi?
#lääkkeet
Tämä aloitus toistuu aina tietyin väliajoin. Ap ja muut ovat vapaita muuttamaan kauniimmille metsästysmaille. Minä pysyn Suomessa juuri sen takia, että Suomi on kaunein <3
Luontoa pilataan joka paikassa kun ihminen menee sorkkimaan. Monet hienot paikat on lisäksi jotain turistirysiä, mikä pilaa kaiken tunnelman