Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ei hyvä helvetti! :D Joidenkin nuorten vanhemmat tulevat mukaan työhaastatteluihin! :D
15.12.2022 |
Miten saatanan piloille jotkut vanhemmat oikein passaavat lapsiaan? On kasvamassa sellainen uusavuttomien sukupolvi, että oksat pois! Yliopistossakin maisteriksi valmistuvat ja jopa tohtoreiksi valmistuvat täysin pilalle passattuja vanhempiensa toimesta ja uusavuttomia.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009256787.html
"Työnantajat kertovat kohdanneensa nuoria rekrytoidessaan melkoisia helikopteriäitejä ja -isiä. Joidenkin vanhempien kerrotaan jopa tulevan nykyään mukaan lastensa työhaastatteluihin."
"- Pyysin nuorta itseään soittamaan minulle. Nuoren soittaessa totesin, että yksi paikka löytyy. Hän ei ottanut sitä vastaan, koska kaveri ei päässyt vierelle. Oli perjantai, ja maanantaina alkoi harjoittelujakso.
Hän kertoo kuulleensa henkilöstövuokrausfirman henkilöstövastaavalta tarinoita siitä, miten jotkut vanhemmat tulevat mukaan lastensa työhaastatteluihin.
- Vanhemmilta joutuu kysymään, ovatko hekin tulossa töihin."
"Yliopistossa opettaessa opiskelijoilta kuultua: "Mun isän mielestä tää mun maisterityö on jo väitöskirjan arvoinen." (Kun pyydettiin korjaamaan gradua).
"Mun isän mielestä mun kuuluu saada palkankorotus." (Graduntekijän vaatimus projektityöntekijänä).
"Mun äidin mielestä mun ei tarvitse tehdä mitään mitä mä en halua, kun mä olen tohtori." (Väitellyt projektityöntekijä).
Onneksi yliopistossa opiskelijoilla ei ole Wilmaa."
"Suurin osa opiskelijoista on kyllä vuosi vuodelta fiksumpia ja valmiimpia jo käytännön harjoitteluihin tullessaan, mutta toisessa ääripäässä on yhä enemmän myös näitä "kaikki mulle heti" -tyyppejä. Huolestuttaa oman ammattikunnan tulevaisuus, jos suuntaus on, ettei mitään tarvitse tehdä, jollei kiinnosta ja töihinkin tullaan silloin kun huvittaa.
Aika kovia "itkupotkuraivareita" onkin näiltä jo aikuisilta ihmisiltä saanut osakseen, kun heille on todennut, että harjoittelua ei tulla hyväksymään, jos toiminta ja asenne työtä kohtaan eivät muutu."
"Ollessani erään ravintolaketjun esihenkilönä odotin työpaikkahaastatteluun pian 18-vuotiasta nuorta naista. Paikalle saapui keski-ikäinen nainen. Hieman hämilläni kysyin: "Anteeksi, olen varmasti jotenkin sekoittanut haastatteluajat, sillä odotin erästä kesätyötä hakevaa nuorta?"
Rouva tokaisi kirkkain silmin: "Oi, et suinkaan! Minä olen hänen äitinsä! Tulin varmistamaan, ettei tytärtäni huijata työsopimuksessa." Kyseessä oli siis vasta haastattelu, ei työsopimuksen teko. Lienee sanomattakin selvää, ettei kumpikaan heistä saanut paikkaa.
Erään 18-vuotiaan isä taas istui tyttären koko ensimmäisen työvuoron ajan ravintolasalin kulmassa vahtimassa, ettei tytärtä syrjitä työpaikalla. Hieman ahdistavaa, sekä minulle että tytölle. Mietin usein, kuinka vanhemmat ajattelivat lastensa pärjäävän elämässä aikuisena, jos vanhemmat silottelevat tietä nenän edessä? En enää sano "nykyajan nuoret" vaan "edellisen sukupolven vanhemmat", koska kotoa kaikki lähtee - sekä ongelmat että käytösmallit. "
"En ole enää ravintola-alalla, sillä en kestänyt enää kaikkia niitä selityksiä, kuten "orastavia ripuleita", "Unohdin avaimet", "Kissani kuoli ja tarvitsen 3 viikkoa sairaslomaa", "Erosin poikaystävästäni ja tarvitsen aikaa toipumiseen, en tule loppuviikkona töihin", "En mä muistanu, että mulla on työvuoro" tai kysymyksiä aiheesta "Miksi mä en saa palkkaa työvuorosta, mihin en koskaan saapunut tai toimittanut sairaslomatodistusta.""
Miksi helvetissä ne lapset pitää passata pilalle, eikä niiltä ikinä vaadita mitään? Kyllä minun lapsuudessani piti jo muutaman vuoden iästä lähtien tehdä omaan ikään ja kehitystasoon sopivia kotitöitä.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
No on se muummoassa ihan pätevä syyy jos vanhemmat tuo audol työ haastattteluun ja siksikö aikaa pitäs vanhemman jäädä audoon kun lapsi käy haastaittelus?
Miten aikuinen voi näin surkeaa tekstiä saada kirjoitettua. Ihan vain esimerkiksi tuo muummoassa. Se on muun muassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vanhempien mukanaolo työhaastattelussa ainakaan edistä työnsaantimahdollisuuksia, arvelen. Työnantajana keksisin kyllä minkä tahansa syyn, ettei tarvitsisi tuollaista palkata. Ehkä ne vanhemmat tulisivat töihinkin sen kultamussukkansa puolesta.
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti näe siinä ongelmaa, että vanhempi tulee mukaan työhaastatteluun, jos siihen annetaan lupa.
Sanonnan mukaan jokainen on jonkun lapsi ja ihmistä on vaikeampi epäinhimillistää, jos näkee hänet suuremmassa kontekstissa. Kokeneempi ihminen voi jatkaa ajatuksia sekä huomata epäkohtia.
Sama juttu esim.lääkärissä käydessä; kaksi tietää enemmän kuin yksi ja voi saada asiallisempaa kohtelua. Minulla on omasta elämästä sellainenkin kokemus, että erikoislääkärin lähete meni hukkaan, kun vastaanottava lääkäri ilmeisesti teki arvion minun vaarallisuudestani ja ajatteli, että voi heittää lähetteen hukkaan ilman seuraamuksia, kun eihän tuo reppana minua pesäpallomailalla pehmitä työpäivän jälkeen tai edes tee valitusta, kuten en tehnytkään. Tuossa tilanteessa tukihenkilö olisi auttanut ja yksinkertainen ja tarpeellinen leikkaus ei olisi viivästynyt monta vuotta.
Ei sitä, että joku saa henkistä tukea toisesta voi verrata siihen, että töihin ei tulla sovittuun aikaan. Pitäisikö ihmisten mennä käräjillekin ilman oikeusavustajaa tai lakimiestä, jotta enemmän valtaa omaava ei pahastuisi? Kertoa kiltisti poliisille, mitä tämä haluaa kuulla, jos sinut on lavastettu syylliseksi rikokseen?
Artikkelissa on varmaan hyviäkin pointteja, mutta siinä voidaan myös kasvattaa ihmisiä viranomaisuskovaisuuteen, auktoriteettiuskovaisuuteen ja kokoomuslaiseen tulevaisuuteen, jossa jo osin olemme. Jos työnantajan mielestä olet jotenkin hankala, voi tulla karenssia TE-puolelta ja tältä pelastaa nuoren henkilön vain työkyvyttömyyseläke.
Työntekijä joutuu nielemään tässä elämässä aivan helvetisti kaikkea. Itselläni on ilmainen työharjoittelu alkamassa tammikuussa ja kokemukseni tästä samasta firmasta on sellainen, että kesällä oli puhe palkkatyöstä; eivät vastanneet viesteihin moneen viikkoon ja sitten ilman pahoittelua ilmoittivat, että joku ja joku muu olivat sairaana. Lähetin palkkatyöstä kahdelle esimiehelle uutta tiedustelua ja ei vastattu mitään. Minun pitää nyt kiltisti teeskennellä, että mitään ei ole tapahtunut, koska työharjoittelun takia on pakko säilyttää hyvät välit tähän firmaan. Työharjoittelua sentään tarjosivat, joten onhan se jotain sekin.
Et varsinaisesti näe ongelmaa siinä että vanhempi tulee mukaan työhaastatteluun ja vertaat työhaastattelua lääkärikäyntiin ja poliisikuulusteluun, ok... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" sillä en kestänyt enää kaikkia niitä selityksiä, kuten "orastavia ripuleita", "Unohdin avaimet", "Kissani kuoli ja tarvitsen 3 viikkoa sairaslomaa", "Erosin poikaystävästäni ja tarvitsen aikaa toipumiseen, en tule loppuviikkona töihin", "En mä muistanu, että mulla on työvuoro" tai kysymyksiä aiheesta "Miksi mä en saa palkkaa työvuorosta, mihin en koskaan saapunut tai toimittanut sairaslomatodistusta.""
Eikä tämä "työkyvyttömyys" ole edes pelkästään nuorien vaan myös aikuisten iso ongelma. Sairauslomien määrä nykyään on sellainen ja kynnys jäädä saikulle niin matala, että herää kyllä huoli nykysuomalaisten terveydestä.
Tai, oikeastaan, saikuttaminen on vaan saanut uskomattomat mittasuhteet.
Jos aikaisemmat sukupolvet olisivat olleet yhtä velttoa porukkaa, ei Suomea olisi jälleenrakennettu koskaan.
Sosiaaliturva on toki hyvä olla olemassa sairastuessa, mutta "sairastuessa" se on ikävä kyllä liian hyvä.
Omavastuuta pitäisi lisätä ehdottomasti.
No minun mielestäni "orastava ripuli", kun ollaan elintarvike- tai ravintola-alalla, on ihan huomioonotettava juttu. En itse ainakaan haluaisi elintarvikkeiden tarjoilua ripulioireiselta henkilöltä. Myös rakkaan lemmikin kuolema tai ihmissuhteissa erotilanne voivat olla niin rankkoja juttuja, että vievät joksikin aikaa työkyvyn. Ikävä, että nämä pitää ilmeisesti sitten valehdella flunssaksi tms..
Pakko kommentoida tähän että itse ravintola-alalla ollessani olin todella tarkka siitä että en mennyt kipeänä töihin. Minusta oli ällöttävää että jotkut keittiön puolella töissä olleet tulivat niiskuttaen ja köhien duuniin. Ihanaa syödä ruokaa johon joku on pärskinyt. Yksi työntekijämme räpelsi puhelintaan usein hanskat kädessä eikä vaihtanut niitä ennen kun palasi takaisin ruuan valmistukseen. Yök.
Vaihtuvuus oli suurta, 90% nuorista oli fiksuja ja ahkeria. 10% oli sitten niitä piloille hemmoteltuja tulevia saikuttajia. Toisaalta näissäkin iso osa oli selkeästi todella huonoista kotioloista tulevia, sääliksi kävi.
Tämä. Nytkin työpaikallemme palkattiin vasta yksi juuri täysi-ikäistynyt tyttö, pakko myöntää että ulkonäön ja ensitapaamisen perusteella ensimmäinen ajatus oli että voi ei, mitäköhän tästä tulee.
Tuo tyttö osoittautui ihan äärettömän mukavaksi, fiksuksi ja tunnolliseksi työntekijäksi. Aivan ihana ihminen ja aina ekana auttamassa sekä työkavereita että asiakkaita. :)
Kyllä se orastava ripuli kuukausittain syynä alkaa tympiä. Jos mulla olisi sellainen niin hakeutuisin ihan tutkimuksiin lääkäriin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se orastava ripuli kuukausittain syynä alkaa tympiä. Jos mulla olisi sellainen niin hakeutuisin ihan tutkimuksiin lääkäriin
Ikäni vatsaoireista kärsineenä voin kertoa että kun lääkäri lääkärin jälkeen tarjoaa diagnoosiksi olankohautusta tai IBS:ää niin ei siellä jaksa enää käydä.
Minä en näe siinä mitään pahaa, että 18-vuotiaalla on vanhempi mukana työhaastattelussa. Täysi-ikäistyminen kun ei ole yhtä kuin henkinen aikuisuus. Ihan kakarahan tuon ikäinen on. Miksi pitäisi mollata nuoria siitä, jos on tiivis suhde omaan vanhempaan? Sehän on hyvä asia ja vaikka useimmat nuoret eivät varmaan äitiä tai isää työhaastatteluun mukaan haluakaan, niin sille on varmasti hyvä syy miksi jollain nuorella on haastattelussa vanhempi mukana. Tällainenkin nuori ansaitsee minusta mahdollisuuden päästä töihin vai pitäisikö kaikkien mollaajien mielestä nuoren mielummin esimerkiksi syrjäytyä?
Pikkusieluiset tampiot taas ivaamassa, kun joku vähänkin poikkeaa yleisestä normista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en näe siinä mitään pahaa, että 18-vuotiaalla on vanhempi mukana työhaastattelussa. Täysi-ikäistyminen kun ei ole yhtä kuin henkinen aikuisuus. Ihan kakarahan tuon ikäinen on. Miksi pitäisi mollata nuoria siitä, jos on tiivis suhde omaan vanhempaan? Sehän on hyvä asia ja vaikka useimmat nuoret eivät varmaan äitiä tai isää työhaastatteluun mukaan haluakaan, niin sille on varmasti hyvä syy miksi jollain nuorella on haastattelussa vanhempi mukana. Tällainenkin nuori ansaitsee minusta mahdollisuuden päästä töihin vai pitäisikö kaikkien mollaajien mielestä nuoren mielummin esimerkiksi syrjäytyä?
Pikkusieluiset tampiot taas ivaamassa, kun joku vähänkin poikkeaa yleisestä normista
Ja sitten kun tällaisen nuoren päästää töihin niin jo tulee vanhemmilta noottia millois mistäkin, kun työnantaja "kiusaa" kun vaatii nuorta pitämään kiinni työajoista.
Ehkä jos joku olisi ollut esim. sen postinjakajanaisen mukana töissä turvana, ei hänen kimppuunsa olisi hyökätty ja hän olisi vielä elossa. En kyllä ihmettele vanhempien suojelunhalua tässä vaarallisten ja muiden kärsimyksestä nauttivien ihmisten täyttämässä yhteiskunnassa. Täynnä huijareita, hyväksikäyttäjiä, työpaikkakiusaajia sekoja agressiivisia rikollisia eikä kehenkään tuntemattomaan voi luottaa ja kuka tahansa voi osoittautua vaaralliseksi. Citymarketinkin parkkipaikalla voi joutua puukotetuksi. Ja turha valittaa jos ihmiset saikuttaa esim. parisuhteessa petetyksi tulemisen takia, pettäminen on henkistä väkivaltaa. Ratkaisu olisi että ihmiset eivät satuttaisi muita ihmisiä tarkoituksella tai tekisi rikoksia mutta sitä ei tule ikinä tapahtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en näe siinä mitään pahaa, että 18-vuotiaalla on vanhempi mukana työhaastattelussa. Täysi-ikäistyminen kun ei ole yhtä kuin henkinen aikuisuus. Ihan kakarahan tuon ikäinen on. Miksi pitäisi mollata nuoria siitä, jos on tiivis suhde omaan vanhempaan? Sehän on hyvä asia ja vaikka useimmat nuoret eivät varmaan äitiä tai isää työhaastatteluun mukaan haluakaan, niin sille on varmasti hyvä syy miksi jollain nuorella on haastattelussa vanhempi mukana. Tällainenkin nuori ansaitsee minusta mahdollisuuden päästä töihin vai pitäisikö kaikkien mollaajien mielestä nuoren mielummin esimerkiksi syrjäytyä?
Pikkusieluiset tampiot taas ivaamassa, kun joku vähänkin poikkeaa yleisestä normista
Mitäpä lottoat, otetaanko äidin kanssa haastatteluun saapuva töihin? Minä en ainakaan palkkaisi. Tuleeko äiti myös apuun esim. hankalassa asiakaspalvelu tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhempien mukanaolo työhaastattelussa ainakaan edistä työnsaantimahdollisuuksia, arvelen. Työnantajana keksisin kyllä minkä tahansa syyn, ettei tarvitsisi tuollaista palkata. Ehkä ne vanhemmat tulisivat töihinkin sen kultamussukkansa puolesta.
Ei työnantajan tarvitse mitenkään perustella, miksi ei palkata. Ei muuta, kuin valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei. Ei näin, vanhemmat. Sinänsä on menty parempaan suuntaan, että nykyään vanhemmat sentään välittävät ja huolehtivat lapsistaan paremmin kuin esimerkiksi omassa nuoruudessani jolloin tyyliin potkittiin pois jaloista 16 vuotiaina mikä silloin oli täysi-ikäisyys. Mutta nyt ollaan menty toiseen ääripäähän. Vanhemmilla on kyllä hyvä ajatus taustalla, mutta tekevät karhunpalveluksen lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhempien mukanaolo työhaastattelussa ainakaan edistä työnsaantimahdollisuuksia, arvelen. Työnantajana keksisin kyllä minkä tahansa syyn, ettei tarvitsisi tuollaista palkata. Ehkä ne vanhemmat tulisivat töihinkin sen kultamussukkansa puolesta.
Ei työnantajan tarvitse mitenkään perustella, miksi ei palkata. Ei muuta, kuin valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun.
Sanoisin varmaan jo heti siinä sille vanhemmalle, että jos nuori ei selviä ilman äitiä haastattelusta, niin tuskinpa selviää työstäkään. Kiitos ja hyvästi!
Kymmeniä nuoria olen haastatellut ja palkannut, eikä koskaan ole ollut saattajaa mukana😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taas ajattelen niin, että ne nuoret kenellä on vanhemmat tukena on hyviä työntekijöitä. Heillä on joku joka varmistaa, että nuori herää ajoissa töihin!
Minullakin äiti vei aina ensimmäisiin työhaastatteluihin, mutta ero on siinä, että odotti aina autossa. Ja teki näin siksi, koska tiesi, että minua jännitti paljon ja osasi rauhoitella minua ennen ja jälkeen työhaastattelun. Silti ei olisi ikinä käynyt mielessäkään, että päästäisin äitini edes sisälle rakennukseen saati sitten sinne työhaastatteluun. Ja sain myös molemmat työpaikat, joissa äiti oli autossa mukana odottamassa.
Ei ole mitään ongelmaa, jos vanhempi auttaa nuorta uusissa jännittävissä tilanteissa parhaansa mukaan, mutta johonkin se raja pitää vetää. Toivottavasti kukaan ei palkkaa näitä nuoria, joiden vanhempi tulee mukaan työhaastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas ajattelen niin, että ne nuoret kenellä on vanhemmat tukena on hyviä työntekijöitä. Heillä on joku joka varmistaa, että nuori herää ajoissa töihin!
Kyllä vastuulliset nuoret heräävät itse töihin ja aiemmin kouluun jo vuosien ajan.
Vierailija kirjoitti:
" sillä en kestänyt enää kaikkia niitä selityksiä, kuten "orastavia ripuleita", "Unohdin avaimet", "Kissani kuoli ja tarvitsen 3 viikkoa sairaslomaa", "Erosin poikaystävästäni ja tarvitsen aikaa toipumiseen, en tule loppuviikkona töihin", "En mä muistanu, että mulla on työvuoro" tai kysymyksiä aiheesta "Miksi mä en saa palkkaa työvuorosta, mihin en koskaan saapunut tai toimittanut sairaslomatodistusta.""
Eikä tämä "työkyvyttömyys" ole edes pelkästään nuorien vaan myös aikuisten iso ongelma. Sairauslomien määrä nykyään on sellainen ja kynnys jäädä saikulle niin matala, että herää kyllä huoli nykysuomalaisten terveydestä.
Tai, oikeastaan, saikuttaminen on vaan saanut uskomattomat mittasuhteet.
Jos aikaisemmat sukupolvet olisivat olleet yhtä velttoa porukkaa, ei Suomea olisi jälleenrakennettu koskaan.
Sosiaaliturva on toki hyvä olla olemassa sairastuessa, mutta "sairastuessa" se on ikävä kyllä liian hyvä.
Omavastuuta pitäisi lisätä ehdottomasti.
Ekan kerran eläissäni olen sairastellut, ei se omavastuu siihen vaikuta. Kun on sairas niin on.
Lemmikin kuolema on kova suru, sen ymmärrän oikein hyvin.
Tutustuin erääseen alle kolmikymppiseen ja hämmästelin miten "mammantyyppi" tämä on, vahemmat ostelee kaikenlaista ja muutenkin päivittäin soittelee vanhemmilleen ja roikkuu heissä kuin olisi edelleen joku teini.
Vierailija kirjoitti:
Minä en näe siinä mitään pahaa, että 18-vuotiaalla on vanhempi mukana työhaastattelussa. Täysi-ikäistyminen kun ei ole yhtä kuin henkinen aikuisuus. Ihan kakarahan tuon ikäinen on. Miksi pitäisi mollata nuoria siitä, jos on tiivis suhde omaan vanhempaan? Sehän on hyvä asia ja vaikka useimmat nuoret eivät varmaan äitiä tai isää työhaastatteluun mukaan haluakaan, niin sille on varmasti hyvä syy miksi jollain nuorella on haastattelussa vanhempi mukana. Tällainenkin nuori ansaitsee minusta mahdollisuuden päästä töihin vai pitäisikö kaikkien mollaajien mielestä nuoren mielummin esimerkiksi syrjäytyä?
Pikkusieluiset tampiot taas ivaamassa, kun joku vähänkin poikkeaa yleisestä normista
Kato moi, curling-mutsi. :D Onko tissiposki jo lukiossa? Onko voikkuleivät tehty aamupalaa varten?
Alue: Aihe vapaa
Pakko kommentoida tähän että itse ravintola-alalla ollessani olin todella tarkka siitä että en mennyt kipeänä töihin. Minusta oli ällöttävää että jotkut keittiön puolella töissä olleet tulivat niiskuttaen ja köhien duuniin. Ihanaa syödä ruokaa johon joku on pärskinyt. Yksi työntekijämme räpelsi puhelintaan usein hanskat kädessä eikä vaihtanut niitä ennen kun palasi takaisin ruuan valmistukseen. Yök.
Vaihtuvuus oli suurta, 90% nuorista oli fiksuja ja ahkeria. 10% oli sitten niitä piloille hemmoteltuja tulevia saikuttajia. Toisaalta näissäkin iso osa oli selkeästi todella huonoista kotioloista tulevia, sääliksi kävi.