Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ei hyvä helvetti! :D Joidenkin nuorten vanhemmat tulevat mukaan työhaastatteluihin! :D
15.12.2022 |
Miten saatanan piloille jotkut vanhemmat oikein passaavat lapsiaan? On kasvamassa sellainen uusavuttomien sukupolvi, että oksat pois! Yliopistossakin maisteriksi valmistuvat ja jopa tohtoreiksi valmistuvat täysin pilalle passattuja vanhempiensa toimesta ja uusavuttomia.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009256787.html
"Työnantajat kertovat kohdanneensa nuoria rekrytoidessaan melkoisia helikopteriäitejä ja -isiä. Joidenkin vanhempien kerrotaan jopa tulevan nykyään mukaan lastensa työhaastatteluihin."
"- Pyysin nuorta itseään soittamaan minulle. Nuoren soittaessa totesin, että yksi paikka löytyy. Hän ei ottanut sitä vastaan, koska kaveri ei päässyt vierelle. Oli perjantai, ja maanantaina alkoi harjoittelujakso.
Hän kertoo kuulleensa henkilöstövuokrausfirman henkilöstövastaavalta tarinoita siitä, miten jotkut vanhemmat tulevat mukaan lastensa työhaastatteluihin.
- Vanhemmilta joutuu kysymään, ovatko hekin tulossa töihin."
"Yliopistossa opettaessa opiskelijoilta kuultua: "Mun isän mielestä tää mun maisterityö on jo väitöskirjan arvoinen." (Kun pyydettiin korjaamaan gradua).
"Mun isän mielestä mun kuuluu saada palkankorotus." (Graduntekijän vaatimus projektityöntekijänä).
"Mun äidin mielestä mun ei tarvitse tehdä mitään mitä mä en halua, kun mä olen tohtori." (Väitellyt projektityöntekijä).
Onneksi yliopistossa opiskelijoilla ei ole Wilmaa."
"Suurin osa opiskelijoista on kyllä vuosi vuodelta fiksumpia ja valmiimpia jo käytännön harjoitteluihin tullessaan, mutta toisessa ääripäässä on yhä enemmän myös näitä "kaikki mulle heti" -tyyppejä. Huolestuttaa oman ammattikunnan tulevaisuus, jos suuntaus on, ettei mitään tarvitse tehdä, jollei kiinnosta ja töihinkin tullaan silloin kun huvittaa.
Aika kovia "itkupotkuraivareita" onkin näiltä jo aikuisilta ihmisiltä saanut osakseen, kun heille on todennut, että harjoittelua ei tulla hyväksymään, jos toiminta ja asenne työtä kohtaan eivät muutu."
"Ollessani erään ravintolaketjun esihenkilönä odotin työpaikkahaastatteluun pian 18-vuotiasta nuorta naista. Paikalle saapui keski-ikäinen nainen. Hieman hämilläni kysyin: "Anteeksi, olen varmasti jotenkin sekoittanut haastatteluajat, sillä odotin erästä kesätyötä hakevaa nuorta?"
Rouva tokaisi kirkkain silmin: "Oi, et suinkaan! Minä olen hänen äitinsä! Tulin varmistamaan, ettei tytärtäni huijata työsopimuksessa." Kyseessä oli siis vasta haastattelu, ei työsopimuksen teko. Lienee sanomattakin selvää, ettei kumpikaan heistä saanut paikkaa.
Erään 18-vuotiaan isä taas istui tyttären koko ensimmäisen työvuoron ajan ravintolasalin kulmassa vahtimassa, ettei tytärtä syrjitä työpaikalla. Hieman ahdistavaa, sekä minulle että tytölle. Mietin usein, kuinka vanhemmat ajattelivat lastensa pärjäävän elämässä aikuisena, jos vanhemmat silottelevat tietä nenän edessä? En enää sano "nykyajan nuoret" vaan "edellisen sukupolven vanhemmat", koska kotoa kaikki lähtee - sekä ongelmat että käytösmallit. "
"En ole enää ravintola-alalla, sillä en kestänyt enää kaikkia niitä selityksiä, kuten "orastavia ripuleita", "Unohdin avaimet", "Kissani kuoli ja tarvitsen 3 viikkoa sairaslomaa", "Erosin poikaystävästäni ja tarvitsen aikaa toipumiseen, en tule loppuviikkona töihin", "En mä muistanu, että mulla on työvuoro" tai kysymyksiä aiheesta "Miksi mä en saa palkkaa työvuorosta, mihin en koskaan saapunut tai toimittanut sairaslomatodistusta.""
Miksi helvetissä ne lapset pitää passata pilalle, eikä niiltä ikinä vaadita mitään? Kyllä minun lapsuudessani piti jo muutaman vuoden iästä lähtien tehdä omaan ikään ja kehitystasoon sopivia kotitöitä.
Kommentit (74)
Aikuiset osaa kyllä olla ihan samanlaisia saikuttaja-ruikuttajia. Hetken kun lukee tätä palstaa niin tajuaa hyvin millaiset vanhemmat tuommoisia vätyslapsia kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on se muummoassa ihan pätevä syyy jos vanhemmat tuo audol työ haastattteluun ja siksikö aikaa pitäs vanhemman jäädä audoon kun lapsi käy haastaittelus?
Vierailija kirjoitti:
Yksittäistapauksista hirveä haloo jo on uutisista pulaa.
Kyllä näitä valitettavasti on. On jonkinlaista tuntumaa, kun puolisolla on yritys.
Vierailija kirjoitti:
No on se muummoassa ihan pätevä syyy jos vanhemmat tuo audol työ haastattteluun ja siksikö aikaa pitäs vanhemman jäädä audoon kun lapsi käy haastaittelus?
Joo, ei saa jättää vanhempaa yksin autoon! Ties vaikka mitä voi sattua!
Mielummin ylihuolehtivainen, kun ettei huolehti tarpeeksi.
Nuo tilastot nuorten huumekuolemista kun kertoo paljon jälkinmäisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No on se muummoassa ihan pätevä syyy jos vanhemmat tuo audol työ haastattteluun ja siksikö aikaa pitäs vanhemman jäädä audoon kun lapsi käy haastaittelus?
Parempi jäädä sinne autoon jos ei osaa edes kirjoittaa.
Olen melko varma, että kyse on äärimmäisistä yksittäistapauksista. Ylivoimainen enemmistö nuorista lienee ihan samanlaisia näissä asioissa kuin vanhemmat sukupolvet.
Olen itse jo 38-vuotias kääpä mutta muistan hyvin, miten meidänkin sukupolvemme työelämätaitoja kritisoitiin silloin, kun olimme siirtymässä työelämään. Ei se paljon tästä kirjoittelusta poikennut ja ihan hyviä meistä tuli (kai? :D ).
Tämä on kuulkaa vähän tällainen ikiliikkuja tämä nuorempien haukkuminen, älkää viitsikö lähteä siihen mukaan näin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä että vanhempi tarvittaessa puolustaa lastaan, mutta jokainen on ihan itse vastuussa työpaikan hankkimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Mielummin ylihuolehtivainen, kun ettei huolehti tarpeeksi.
Nuo tilastot nuorten huumekuolemista kun kertoo paljon jälkinmäisestä.
Se, että huolehtii ei tarkoita kaikkeen mukaan tunkemista. Nuori saa itsevarmuutta, kun ihan itse osaa hoitaa asiansa. Tuleeko se vanhempi myös mukaan töihin? Tietty vois olla kiva, että kun nuori saikuttaa tulisi vaikka äippä hoitamaan sen työvuoron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin kiintymyssuhteeseen panostava vanhempi jo 20 vuotta sitten ja minulla on 19v poika, joka pärjää armeijassaerityistehtävässä hyvin ja jolla on opiskelupaikka valmiina yliopistoon. 16v tyttö pärjää hyvin lukiossa ja pärjäsi myös kesätöissä viime kesän. Katottiin tiettyyhdessä, että oli aloittaessa verokortti mukanaja tilinumero palkanmaksua varten, mutta muuten en ole osallistunut.
Juurikin kun lapsiin ja suhteeseen heidän kanssa panostas varhaisvaiheessa, ei tartte juosta aikuisia kyttäämässä. Noilla esimerkkinuorills ei ole turxallista kiintymyssuhdetta vaan tyypillinen suomslainen suhde, välillä tunnekylmää ja välillä ripustautuvaa ja kontrolloivaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen melko varma, että kyse on äärimmäisistä yksittäistapauksista. Ylivoimainen enemmistö nuorista lienee ihan samanlaisia näissä asioissa kuin vanhemmat sukupolvet.
Olen itse jo 38-vuotias kääpä mutta muistan hyvin, miten meidänkin sukupolvemme työelämätaitoja kritisoitiin silloin, kun olimme siirtymässä työelämään. Ei se paljon tästä kirjoittelusta poikennut ja ihan hyviä meistä tuli (kai? :D ).
Tämä on kuulkaa vähän tällainen ikiliikkuja tämä nuorempien haukkuminen, älkää viitsikö lähteä siihen mukaan näin helposti.
Kyllä, jokainen sukupolvi on täynnä vätyksiä vanhemman sukupolven mielestä, eikä nuoristosta ole mihinkään. Tosiasiassa nykynuorissa on paljon tosi fiksua porukkaa. Se että mt-ongelmat yleistyy ei kai ole näitten nuorten vika itsessään. Mitä nyt olen lukenut niin esim. lukiolaisilla on paljon isommat paineet kuin silloin kun itse olin nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" sillä en kestänyt enää kaikkia niitä selityksiä, kuten "orastavia ripuleita", "Unohdin avaimet", "Kissani kuoli ja tarvitsen 3 viikkoa sairaslomaa", "Erosin poikaystävästäni ja tarvitsen aikaa toipumiseen, en tule loppuviikkona töihin", "En mä muistanu, että mulla on työvuoro" tai kysymyksiä aiheesta "Miksi mä en saa palkkaa työvuorosta, mihin en koskaan saapunut tai toimittanut sairaslomatodistusta.""
Eikä tämä "työkyvyttömyys" ole edes pelkästään nuorien vaan myös aikuisten iso ongelma. Sairauslomien määrä nykyään on sellainen ja kynnys jäädä saikulle niin matala, että herää kyllä huoli nykysuomalaisten terveydestä.
Tai, oikeastaan, saikuttaminen on vaan saanut uskomattomat mittasuhteet.
Jos aikaisemmat sukupolvet olisivat olleet yhtä velttoa porukkaa, ei Suomea olisi jälleenrakennettu koskaan.
Sosiaaliturva on toki hyvä olla olemassa sairastuessa, mutta "sairastuessa" se on ikävä kyllä liian hyvä.
Omavastuuta pitäisi lisätä ehdottomasti.
No minun mielestäni "orastava ripuli", kun ollaan elintarvike- tai ravintola-alalla, on ihan huomioonotettava juttu. En itse ainakaan haluaisi elintarvikkeiden tarjoilua ripulioireiselta henkilöltä. Myös rakkaan lemmikin kuolema tai ihmissuhteissa erotilanne voivat olla niin rankkoja juttuja, että vievät joksikin aikaa työkyvyn. Ikävä, että nämä pitää ilmeisesti sitten valehdella flunssaksi tms..
Tässäkin varmaan näkyy se polarisaatio mikä monessa muussakin asiassa: tasa-arvo on mennyt huonompaan suuntaan. Jotkut vanhemmat panostaa lapsiinsa ja pyrkii tarjoamaan heille parhaat mahdolliset lähtökohdat, nämä lapset kasvaa saamaan terveen itsetunnon ja vanhempien kannustuksella on turvallista ponnistaa itsenäiseen elämään. Sitten on ne välinpitämättömät vanhemmat, joitten lapset on käytännössä aika heitteillä. Ja uutena ilmiönä varmaan nämä ylikontrolloivat helikopterivanhemmat, jotka ehkä ylikompensoi omaa hylätyksi tulemisen kokemustaan vetämällä överiksi sen lapsen suojelemisen.
Jutussakin sanotaan, että suurin osa nuorista pärjää hyvin ja entistäkin paremmin, he on näitä joitten vanhemmat on ymmärtäneet kiintymysvanhemmuuden ja lapsentahtisuuden oikein, tarjoten sopivasti tukea mutta myös pettymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asiakaspalvelutehtävässä, eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun nuori on ensi töikseen sanonut puhelimessa, että odota, mä pyydän isin puhelimeen. Siis täysi-ikäinen nuori, jonka pitäisi hoitaa omaa asiaansa. Tietoja ei tietenkään saa puhelimessa antaa kenellekään mulle, kun asianosaiselle. Mitä vanhempi ei tässä tilanteessa ole. Että onnea vaan itsenäistymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Paras tekosyy töistä pinnaamiselle oli eräältä nuorelta se, että poikaystävä petti.
Miten tämä estää sinua tulemasta työvuoroon?
Ei mitään vastausta, sen jälkeen ei tullut enää töihin ollenkaan.
Ravintola-alalla tämäkin. :)
Onhan tuo rankka asia aikuisellekin. Parempi kai itkeä itkunsa kotona kuin työpaikalla?
Vierailija kirjoitti:
Mä olin kiintymyssuhteeseen panostava vanhempi jo 20 vuotta sitten ja minulla on 19v poika, joka pärjää armeijassaerityistehtävässä hyvin ja jolla on opiskelupaikka valmiina yliopistoon. 16v tyttö pärjää hyvin lukiossa ja pärjäsi myös kesätöissä viime kesän. Katottiin tiettyyhdessä, että oli aloittaessa verokortti mukanaja tilinumero palkanmaksua varten, mutta muuten en ole osallistunut.
Juurikin kun lapsiin ja suhteeseen heidän kanssa panostas varhaisvaiheessa, ei tartte juosta aikuisia kyttäämässä. Noilla esimerkkinuorills ei ole turxallista kiintymyssuhdetta vaan tyypillinen suomslainen suhde, välillä tunnekylmää ja välillä ripustautuvaa ja kontrolloivaa.
Tai sitten se ripistautuva kiintymyssuhdetyyli on vanhemmalla.
Juu, sitten nämä ihmettelijät, että miksi en järjestä lapsilleni työpaikkaa!
Ei tulisi mieleenikään suhteilla järjestää KENELLEKÄÄN työpaikkaa, vähiten omille lapsilleni!
Ne työpaikat haetaan ja niissä täytyy pärjätä ihan itse, ei äidin tai isän avulla!
Kissan kuolema ei saa olla syy yhteenkään vapaapäivään! Potkut ja suljetulle osastolle jos sellaisesta edes saikkua yrittää hakea.
Olin lapsena ujo mutta 15v täytettyäni itse piti soittaa lääkäriajat ja kaikki muut omat asiat. Ihan yksin muutin vieraalle paikkakunnalle ensimmäisen työpaikan perässä 19 vuotiaana.
M36
Alue: Aihe vapaa
En varsinaisesti näe siinä ongelmaa, että vanhempi tulee mukaan työhaastatteluun, jos siihen annetaan lupa.
Sanonnan mukaan jokainen on jonkun lapsi ja ihmistä on vaikeampi epäinhimillistää, jos näkee hänet suuremmassa kontekstissa. Kokeneempi ihminen voi jatkaa ajatuksia sekä huomata epäkohtia.
Sama juttu esim.lääkärissä käydessä; kaksi tietää enemmän kuin yksi ja voi saada asiallisempaa kohtelua. Minulla on omasta elämästä sellainenkin kokemus, että erikoislääkärin lähete meni hukkaan, kun vastaanottava lääkäri ilmeisesti teki arvion minun vaarallisuudestani ja ajatteli, että voi heittää lähetteen hukkaan ilman seuraamuksia, kun eihän tuo reppana minua pesäpallomailalla pehmitä työpäivän jälkeen tai edes tee valitusta, kuten en tehnytkään. Tuossa tilanteessa tukihenkilö olisi auttanut ja yksinkertainen ja tarpeellinen leikkaus ei olisi viivästynyt monta vuotta.
Ei sitä, että joku saa henkistä tukea toisesta voi verrata siihen, että töihin ei tulla sovittuun aikaan. Pitäisikö ihmisten mennä käräjillekin ilman oikeusavustajaa tai lakimiestä, jotta enemmän valtaa omaava ei pahastuisi? Kertoa kiltisti poliisille, mitä tämä haluaa kuulla, jos sinut on lavastettu syylliseksi rikokseen?
Artikkelissa on varmaan hyviäkin pointteja, mutta siinä voidaan myös kasvattaa ihmisiä viranomaisuskovaisuuteen, auktoriteettiuskovaisuuteen ja kokoomuslaiseen tulevaisuuteen, jossa jo osin olemme. Jos työnantajan mielestä olet jotenkin hankala, voi tulla karenssia TE-puolelta ja tältä pelastaa nuoren henkilön vain työkyvyttömyyseläke.
Työntekijä joutuu nielemään tässä elämässä aivan helvetisti kaikkea. Itselläni on ilmainen työharjoittelu alkamassa tammikuussa ja kokemukseni tästä samasta firmasta on sellainen, että kesällä oli puhe palkkatyöstä; eivät vastanneet viesteihin moneen viikkoon ja sitten ilman pahoittelua ilmoittivat, että joku ja joku muu olivat sairaana. Lähetin palkkatyöstä kahdelle esimiehelle uutta tiedustelua ja ei vastattu mitään. Minun pitää nyt kiltisti teeskennellä, että mitään ei ole tapahtunut, koska työharjoittelun takia on pakko säilyttää hyvät välit tähän firmaan. Työharjoittelua sentään tarjosivat, joten onhan se jotain sekin.