Lue keskustelun säännöt.
Mies perii talon pikkupaikkakunnalta
Ongelma: Tällä hetkellä asumme vuokralla kaupungissa, jossa itse viihdyn todella hyvin. Mies perii lapsuudenkotinsa ja haluaa että muuttaisimme sinne. Paikkakunnalle jossa vain muutama tuhat asukasta ja jossa asuu paljon miehen sukulaisia ja kavereita. Kammoksun tätä ajatusta.
Asumismieltymyksiä lukuun ottamatta parisuhteemme on mielettömän hyvä. Mutta tuntuu mahdottomalta yhtälöltä kun toinen haluaa asua maalla ja toinen kaupungissa. Jotenkin pikkupaikkakunnalle muutossa tökkii sekin kun miehen tuttavat asuvat siellä. Asiaa helpottaisi se jos muuttaisimme puolison kanssa "tasavertaisina" jonnekin kummallekin vieraaseen paikkaan ja voisimme yhdessä kohdata haasteen uuteen yhteisöön soluttautumisessa jne.
Kompromissia on vaikea keksiä koska se tuntuu olevan juuri tuo kyseinen talo, johon miehen mielestä olisi muutettava. Onko etäsuhde ainoa vaihtoehto ja voiko sekään toimia?
Kommentit (563)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä asun pikkupaikkakunnalla, josta minulla on esim töihin ja Turkuun.
Eli mikä sinulla nyt olisi tämän maaseudun ja kaupungin välimatka.🤣
😩
Mitähän sinä yrität kertoa?
Tässä AP on tehnyt perustavanlaatuisen virheen jo suhteeseen ryhtyessään. Ei pidä jakaa pipariaan landepaukuille, eikä varsinkaan ryhtyä suhteeseen heidän kanssaan. Jokainen fiksu nainen tarkistaa ennen seukkaamiseen ryhtymistä miehen varallisuustason, ja sen että varallisuus ei ole missään böndellä heinälatoina tai perintöhökkeleinä tai pusikoina, vaan purjeveneinä, yrityksinä, asunto-osakkeina, tontteina tai raakana rahana kaupungissa. Ja kaupungilla tarkoitan Helsinkiä tai muuta pääkaupunkiseutua, ehkä Turkukin vielä menettelee. Tampere haisee jo liikaa haalareille ja tehdastyölle, ja muut "kaupungit" Suomessa ovat pelkkiä heinähattujen tyyssijoja. Omaisuus ulkomaisissa suurkaupungeissa kuten Lontoo, Pariisi tai Barcelona katsotaan tietysti eduksi.
AP:n tarina olkoon varoittavana esimerkkinä kaikille jotka heittäytyvät suhteeseen tarkistamatta miehen taloudellisia taustoja.
Vierailija kirjoitti:
Tässä AP on tehnyt perustavanlaatuisen virheen jo suhteeseen ryhtyessään. Ei pidä jakaa pipariaan landepaukuille, eikä varsinkaan ryhtyä suhteeseen heidän kanssaan. Jokainen fiksu nainen tarkistaa ennen seukkaamiseen ryhtymistä miehen varallisuustason, ja sen että varallisuus ei ole missään böndellä heinälatoina tai perintöhökkeleinä tai pusikoina, vaan purjeveneinä, yrityksinä, asunto-osakkeina, tontteina tai raakana rahana kaupungissa. Ja kaupungilla tarkoitan Helsinkiä tai muuta pääkaupunkiseutua, ehkä Turkukin vielä menettelee. Tampere haisee jo liikaa haalareille ja tehdastyölle, ja muut "kaupungit" Suomessa ovat pelkkiä heinähattujen tyyssijoja. Omaisuus ulkomaisissa suurkaupungeissa kuten Lontoo, Pariisi tai Barcelona katsotaan tietysti eduksi.
AP:n tarina olkoon varoittavana esimerkkinä kaikille jotka heittäytyvät suhteeseen tarkistamatta miehen taloudellisia taustoja.
Omien vanhempien ja sukulaisten varallisuus on heidän omaansa ja he voivat eläessään tehdä sillä mitä haluavat. Ne maaseudun perintömökit ja taajamien omakotitalot voi olla vain muisto siinä vaiheessa, kun mies saa perinnön yli kuusikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mies perii talon ja asuisitte siellä omistusasunnossa nykyisen vuokraluukun sijaan, ja luultavasti paljon halvemmalla, mutta se ei sulle kelpaa, koska miehellä on siellä tuttuja?
Ap haluaa kävellä kaduilla ja hengata kauppakeskuksissa ja kahviloissa.
Ehkä tämä on se juttu, joka testaa että miten tärkeä suhteenne onkaan.
Itse lähtisin miehen mukana maalle, sillä vanhemmiten sitä alkaa arvostamaan luontoa ja rauhallisuutta bileiden ja ostareiden sijaan.
Juntin mielestä kaupungissa ei voi muka muuta tehdä kuin hengata ostarilla ja kahvilassa? Hohhoijaa. Mä käyn museoissa, näyttelyissä, konserteissa, oopperassa, tapahtumissa, viskimessuilla jne. Mutta ymmärrän kyllä, että kun junttilauma tilausbussillaan pelmahtaa Helsingin keskustaan, se säntää ekaksi markettiin. Niin tekivät Neuvostoliittolaisetkin turistit aikoinaan ja rahtasivat Anttilasta silityslautoja kotiin Leningradiin.
Huono vertaus. Neukkuturistit tulivatkin ostosreissulle ostamaan sellaista mitä eivät omasta asuinpaikastaan saaneet tai maksoi liikaa siellä. Minä asun maaseudulla mutten missään korvessa ja käyn museoissa, näyttelyissä, konserteissa, kaikenlaisissa tapahtumissa, poliittisissa kokouksissa ja oopperassakin käyn muutaman kerran vuodessa. Ei ole ongelmia asua pienemmällä paikkakunnalla näissä jutuissa vain juntti kuvittelee olevan.
Erinomainen vertaus, koska juntit tulevat Stadiin ostamaan sitä, mitä eivät kotikylän Pirkka-marketista saa.
Mitähän mahdat tarkoittaa? Ei siellä ole mitään sellaista, mitä ei saisi netistä tilattua.
Älä muuta sano. Ollanko kaupungissa niin juntteja, ettei tiedetä, että maalla asuvalla on netti ja sen kautta voi tilata mitä vain.
Joo, voi tilata vaikka woltista meksikolaista ruokaa kun sattuu tekemään mieli. Toimitus tulee heti seuraavan kuun puolessavälissä. 😂
Me ei tilata mitään ruokia kun teen itse parempia. Opettele sinäkin kokkaamaan. Kaupungissa asutaan. Laiskuutta tilata ruokaa.
Ok, eli sieltä netistä ei voikaan tilata mitä vain? Osaan kyllä kokata, aina ei vain viitsi eikä ehdi. Ja vaikka ihan hyvä kokki olenkin, en todellakaan tee itse parempia kuin jonkun huippuravintolan tiimi, etkä tee sinäkään vaikka itse niin kuvitteletkin.
Huippuravintolastahan ne ruuat siellä tilataan 😄😄😄
Kyllä, niistäkin voi tilata (ainakin osasta). Olen itsekin tilannut monta kertaa, erityisesti korona-aikana. Tilasin useamman kerran mm kahdesta eri Michelin-tähdellä palkitusta ravintolasta. Nämä jutut saattaa tietysti tuntua sieltä periferiasta käsin käsittämättömiltä ja suoranaiselta valehtelulta.
Että ihan monta kertaa 😄 Kerrotko vielä näiden Michelin-ravintoloiden nimet ja mitä niistä tilasit?
En ole tuo jolta kysyit, mutta mä tilasin ruokaa kotiin Finnjävelistä. On Michelin-ravintola. Korona-aikana tilasin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun teillä ln noin hyvä suhde, niin juttele miehesi kanssa, että tarvitset tukea.
Voisi hyvinkin olla, että tutustut sillä niihin kavereihin myös ja voisit löytää sosiaalisen oman ja yhteisen.
Mutta tosiaan, kos miehesi olisi niin valveutunut, että ottaa sinut mukaan ja tukee, koska hänelle siellä ln tutut kuvioit ja ihmiset.
Ja kuvioita voi muuttaakin.
Itse asun täällä pk-seudulla lähiössä.
Jos olisi ollut rohkeutta irtautua täältä silloin, kun lapset oli pieniä, niin luulen etten katuisi.
Tämä ahtaus ja ihmisten vilinä on aika haaste.
Me jäimme tänne, kun minulle tutut maisemat ja äitini on täällä.
Kannustan kyllä kokeilemaan muuta.
Voit löytää ihan uutta ja ihmisiä sielläkin on.
Voi olla helpompiakin tutustua, kun mielelläsi on siellä valmiina verkostoa.
Näin ajattelen. Teillä on hyvä asemo.
Voihan sitä kokeilla?
Ehkä voi vaikka pitää kaupungissa kakkosasunnin-vaikka pienen/ jos on tarve päästä irti..
Vierailija kirjoitti:
Tässä AP on tehnyt perustavanlaatuisen virheen jo suhteeseen ryhtyessään. Ei pidä jakaa pipariaan landepaukuille, eikä varsinkaan ryhtyä suhteeseen heidän kanssaan. Jokainen fiksu nainen tarkistaa ennen seukkaamiseen ryhtymistä miehen varallisuustason, ja sen että varallisuus ei ole missään böndellä heinälatoina tai perintöhökkeleinä tai pusikoina, vaan purjeveneinä, yrityksinä, asunto-osakkeina, tontteina tai raakana rahana kaupungissa. Ja kaupungilla tarkoitan Helsinkiä tai muuta pääkaupunkiseutua, ehkä Turkukin vielä menettelee. Tampere haisee jo liikaa haalareille ja tehdastyölle, ja muut "kaupungit" Suomessa ovat pelkkiä heinähattujen tyyssijoja. Omaisuus ulkomaisissa suurkaupungeissa kuten Lontoo, Pariisi tai Barcelona katsotaan tietysti eduksi.
AP:n tarina olkoon varoittavana esimerkkinä kaikille jotka heittäytyvät suhteeseen tarkistamatta miehen taloudellisia taustoja.
🌺😳
Ei oikein aukene.
Hyvää joulua sullekin. Syö paljon pipareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun pikkupaikkakunnalla, josta minulla on esim töihin ja Turkuun.
Eli mikä sinulla nyt olisi tämän maaseudun ja kaupungin välimatka.🤣Mikä sinulla itselläsi on, kun et osaa lausetta loppuun kirjoittaa?
Hups, 30km esim Turkuun.🤣 Ompa täällä nyt tosikkoja kun heti menee herne nenuun.
Onpa outoa olettamusta.
Oletko äikän tunneilla käynyt? Kirjoitat niin surkeasti. OMPA NIIMPÄ plääh. Ehkä olet fiksu, mutta nuo ämmät väärässä kohtaa tekevät sinusta tyhmän vaikutelman.
Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kyllä paljon kaupunkilaisista naisista, kun miehen tulisi erota siististä toimistotyöstä, jotta nainen voisi saada sen saman siistin toimistotyön.
Tasa-arvo toimii hieman eri tavalla täällä kirkonkylällä. Sorry. :] M25
Siksihän sieltä kirkonkylältä kaikki naiset lähtevätkin, kun kirkonkylän miesten mielestä naisille sopiva työpaikka on kauppa tai leipomo. Sullakin on 55-vuotiaan ajatusmaailma.
Mä olen 55 ja käyn töissä kaupungissa 60km päässä.. Asumme pienellä paikkakunnalla.
Mies on nyt 65 ja eläkkeellä ja hoitaa kotia ja aina on ruoka ja aamupala ja siivottu talo ja piha ja marjat haettu metsästä. Talonkin meille rakensi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä AP on tehnyt perustavanlaatuisen virheen jo suhteeseen ryhtyessään. Ei pidä jakaa pipariaan landepaukuille, eikä varsinkaan ryhtyä suhteeseen heidän kanssaan. Jokainen fiksu nainen tarkistaa ennen seukkaamiseen ryhtymistä miehen varallisuustason, ja sen että varallisuus ei ole missään böndellä heinälatoina tai perintöhökkeleinä tai pusikoina, vaan purjeveneinä, yrityksinä, asunto-osakkeina, tontteina tai raakana rahana kaupungissa. Ja kaupungilla tarkoitan Helsinkiä tai muuta pääkaupunkiseutua, ehkä Turkukin vielä menettelee. Tampere haisee jo liikaa haalareille ja tehdastyölle, ja muut "kaupungit" Suomessa ovat pelkkiä heinähattujen tyyssijoja. Omaisuus ulkomaisissa suurkaupungeissa kuten Lontoo, Pariisi tai Barcelona katsotaan tietysti eduksi.
AP:n tarina olkoon varoittavana esimerkkinä kaikille jotka heittäytyvät suhteeseen tarkistamatta miehen taloudellisia taustoja.
🤣
Nostaisin semmoisen pointin tähän, että parisuhteessa toisen osapuolen perimään / vanhemmilta tai muilta sukulaisilta ostamaan taloon on paha mennä miniäksi tai vävyksi.
Siinä jää aina altavastaajaksi. Huomaat, että rahaa hupenee sellaisiin asioihin, joihin ei ehkä alun perin pitänytkään, koska mummon/sedän/tädin talo tms, pitää hoitaa nämä ja nämä asiat, ei voi jättää, ei voi myydä, pitää asua ja elää tietyllä tavalla tai tyylillä...
Minä ehdottaisin miehelle kylmästi tuosta talosta luopumista. Myymällä, jos joku ostaa. Vaikka keväällä, kesämökiksi, jos omakotitalona ei mene kaupaksi. Mies voi itse sijoittaa tai käyttää mahdolliset myynnistä tulevat rahat haluamallaan tavalla.
Itse tein näin. Perin hyväkuntoisen omakotitalon sukulaiseltani maaseudulta. Laitoin sen vanhempien avustuksella kuntoon. Vanhemmat toivoivat, että olisimme muuttaneet tähän taloon asumaan. Itse en nähnyt siinä mitään järkeä, koska a) kummallakaan meistä ei ollut tuolla työpaikkoja, ja b) talo olisi ollut liian pieni perheelle, jota olimme perustamassa - siinä oli noin 90 neliötä ja vain 1 makuuhuone.
Onneksi sain myytyä talon ihan hyvällä hinnalla - se oli riittävän lähellä isoa kaupunkia, ja etenkin remontin jälkeen aidosti hyvässä kunnossa. Saaduilla rahoilla ostin sijoitusasunnon, ja olen nauttinut sen tuotoista. Asumme toki omakotitalossa, mutta toisella puolella Suomea, jonne muutimme työpaikkojen perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän miehesi pian tajua, ettei mokoman kaupunkilaishempukan kanssa kannata aikaansa ja rahojaan tuhlata.
Muutat mukana tottakai; elämänlaatuhan nousee valtavasti kun muuttaa kaupungin pienestä kanahäkistä oikeaan omakotitaloon maalle. Se, että pitäjässä on vain muutama tuhat asukasta tekee siitä vieläkin paremman! Kunhan kasvat aikuiseksi niin tulet huomaamaan sen yhtäläisyyden että mitä enemmän ihmisiä yhdessä paikassa, sitä huonompi on elämänlaatu. Arjessa se näkyy jatkuvana ajanhukkana muiden ihmisten takia; jonottamista, sakkaavaa liikennettä, meteliä, saasteita yms. häiriöitä muista ihmisistä johtuen. Kun miettii omaa elämää taaksepäin (nuorena on asuttu suurkaupungissa, on asuttu myös vuokralla kerrostalossa jne) niin ei voi kuin todeta että omakotitalo maalla on parasta mitä ihminen elämälleen tehdä. Sitten jos siitä saa vielä mahdollisimman omavaraisen ettei ole liikaa riippuvainen muusta maailmasta niin aina vaan paranee, koska sitten ei ole pakko tehdä töitäkään koko aikaa jos saa elämisen kulut riittävän alas. Vuokraluukussahan tämä ei koskaan toteudu koska kallis vuokra on aina maksetava.
Lisäksi kannattaa ottaa huomioon ettei perintönä saatua taloa voi suomessa myydä. Tai voi, mutta siinä ottaa tosi ison riskin oikeusmurhasta myöhemmin (myyjällä täysin järjetön 5 vuoden takuuvastuu vanhasta käytetystä talosta). Ja huijariostajia riittää pilvin pimein; särkevät talon itse ja yrittävät maksattaa myyjällä kalliit remontit. Ja ainoa joka näissä voittaa ovat lakimiehet. Siksi siinä perintötalossa kannattaisi vaan asua tai sitten hankkiutua siitä eroon jollain erikoisella tavalla (pois lahjoitus tai maantasalle poltto?) koska myymään sitä ei pidä missään olosuhteissa ryhtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi maalaismiestä alun perinkään
Toisaalta kaikki kaupunkilaismiehet on semmoisia vanukkaansyöjiä.
Maaseudun ja vaikkapa vain 50 km kaupungista olevien kylien talojen arvo romahtaa, on jo romahtanut.
Ihan ok kuntoisia 90-luvun taloja, eivät mene edes 100 000 eurolla kaupaksi. Vuokralle ne saa kyllä, muttei enää kukaan osta taloja maalta. Palvelut tulevat romahtamaan lähivuosina mm. hyvinvointialueiden myötä.
Palvelut tullaan keskittämään. Sitä myötä menee työpaikkoja iso määrä. Esimerkiksi keittiöitä ollaan jo kunnissa sulkemassa, hyvinvointialue keskittää ruokapalvelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun pikkupaikkakunnalla, josta minulla on esim töihin ja Turkuun.
Eli mikä sinulla nyt olisi tämän maaseudun ja kaupungin välimatka.🤣Mikä sinulla itselläsi on, kun et osaa lausetta loppuun kirjoittaa?
Hups, 30km esim Turkuun.🤣 Ompa täällä nyt tosikkoja kun heti menee herne nenuun.
Onpa outoa olettamusta.
Oletko äikän tunneilla käynyt? Kirjoitat niin surkeasti. OMPA NIIMPÄ plääh. Ehkä olet fiksu, mutta nuo ämmät väärässä kohtaa tekevät sinusta tyhmän vaikutelman.
Niinpä.
Sinä kyllä taidat olla väärässä kohdassa oleva ämmä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä AP on tehnyt perustavanlaatuisen virheen jo suhteeseen ryhtyessään. Ei pidä jakaa pipariaan landepaukuille, eikä varsinkaan ryhtyä suhteeseen heidän kanssaan. Jokainen fiksu nainen tarkistaa ennen seukkaamiseen ryhtymistä miehen varallisuustason, ja sen että varallisuus ei ole missään böndellä heinälatoina tai perintöhökkeleinä tai pusikoina, vaan purjeveneinä, yrityksinä, asunto-osakkeina, tontteina tai raakana rahana kaupungissa. Ja kaupungilla tarkoitan Helsinkiä tai muuta pääkaupunkiseutua, ehkä Turkukin vielä menettelee. Tampere haisee jo liikaa haalareille ja tehdastyölle, ja muut "kaupungit" Suomessa ovat pelkkiä heinähattujen tyyssijoja. Omaisuus ulkomaisissa suurkaupungeissa kuten Lontoo, Pariisi tai Barcelona katsotaan tietysti eduksi.
AP:n tarina olkoon varoittavana esimerkkinä kaikille jotka heittäytyvät suhteeseen tarkistamatta miehen taloudellisia taustoja.
Hyi helvetti Helsinki.
Ne maaseutujen miehet ovat hämmästyttävän monitaitoisia. Tietävät kaiken mitä pitää tietää arkisista käytännön ongelmista ja korjaavat itse melkein mitä vaan. Toivottavasti eivät kuitenkaan sähkölaitteita.
Se, että jos ei itse viihdy maalla, on sitten kokonaan toinen juttu. Toisaalta, ainahan sieltä pääsee poiskin, jos alkaa ahdistaa. Tosin jos muutto on alunperinkin hyvin vastenmielinen, niin kannattaneeko muuttaa. Entä jos asustelisi lomat siellä ja muuten kaupungissa? Eipä tuohon osaa toiset neuvoa, niinkuin itsekin tiedät, että itse loppujen lopuksi tiedät parhaiten oman tahtosi, kunhan kypsyttelet päätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän miehesi pian tajua, ettei mokoman kaupunkilaishempukan kanssa kannata aikaansa ja rahojaan tuhlata.
Jos tuo kaupunkilaishempukka muuttaa sinne maalle miehen mukana, niin mieshän joutuu hänet elättämään kokonaan. Se naisen työpaikka ei muuta mukana vaan siitä voi joutua luopumaan.
Pitäkää se pikkupaikkakunnan tönö esim. "mökkinä" tai sellaisena paikkana, johon voi lähtee arjen keskeltä rentoutumaan hiljaisuuteen ilman kaupungin kohinaa. Riippuu toki onko millanen naapurusto että kyttäileekö aidan yli ja sit ette kyl oo rauhas.