Lue keskustelun säännöt.
Riita asumuserossa
10.12.2022 |
Olemme asumuserossa ja tänään meidän oli tarkoitus lähteä yhdessä lasten kanssa luistelemaan. Soitin miehelle noin 10 aikaan kysyäkseni, että mennäänkö sittenkin pulkkailemaan kun lunta on niin paljon (luultavasti peittää jään). En ehtinyt tietenkään itse asiaan. Mies vastasi puhelimeen todella pahantuulisesti, mistä pahoitin mieleni ja sanoin, ettei tarvitse olla epäkohtelias. Kyllä tuli hyvin ei-toivottu olo. Mies suuttui ja sanoi, että mun täytyy antaa hänen olla oma itsensä. Mitä olette kuitenkin mieltä? Pitääkö minun hyväksyä miehen käytös? Tottakai kaikki olkoon omia itsejään, vaikkapa pysyvästi tylyjä ja sellaisia, jotka eivät pidä puolisostaan. Mutta pitääkö minun hyväksyä? Keskusteluja on käyty miljoonasti. Vikaa ja korjattavaa tuntuu olevan vain minussa, myös siten, että minun pitää kestää paremmin omien tarpeidesi huomiotta jättäminen, epäkohteliaisuus, se että mieheni ei monestikaan pidä minusta (tai ihmisistä yleensä toki). Mutta kun on tuhanteen kertaan yritetty keskustella, että minä toivon ystävällisempää käytöstä, kontaktia (esim. että minulle vastataan tai soitetaan) jne.
Nytkin siis kävi sitten siten, että mies lopetti puhelun koska hän haluaa heräillä rauhassa (tämä on kyllä jonkin verran tekosyy). Sitten hänestä ei kuulu puoleen tuntiin vaikka hänen pitäisi sovitusti lähteä hakemaan minua. Koitin soittaa, mies ei edes vastaa. Soitan sitten lapsen puhelimeen ja kysyn mitä kuuluu, onkohan isi siellä vai lähtenyt ajamaan. Taustalta kuulen, mies tokaisee vastaavansa työviesteihin ensin. Ok, sanon, että olisi voinut edes ilmoittaa (ei olisi pitänyt sanoa lapsen puhelimeen, siksi juuri mietin nyt jo pikaista eroa koska tuntuu, että emme tule toimeen ja lapset joutuvat seuraamaan sitä). No tähän mies ei suoraan vastaa vaan sanoo, että olisi soittanut sitten kun on tehnyt työhommat (mitä 1 ei ole pakko tehdä nyt, mistä 2 en tiennyt mitään ja 3 olisi ollut oikeasti kohteliasta ja arvostavaa käytöstä antaa jokin aika-arvio, mielestäni. Mielestäni en vaadi liikoja.)
Sitten mies sanoo, että hänellä oli puhelin äänettömällä niin ei siksi huomannut soittoani. Oli siis oikeasti laittanut sen äänettömälle (tai mykistänyt soittoni...) sen jälkeen kun olin kerran soittanut.
Mietin koko ajan miten tulisimme paremmin toimeen. On todella kova tahto kääntää kaikki kortit ja vieläkin yrittää. Ajatuksena, että arvostan sitoutumista ja joitain asioita suhteessamme (tosin en oikeasti ole edes varma onko osa siitäkin vain fantasiaa). Mutta. Onhan tämä ihan prseestä.
Mikä on tuomio? Neuvojakin kuuntelen.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Kukaan, HUOM. KUKAAN ei halua tuollaista nillittäjää soittelemaan peräänsä ja kokoajan painostamaan. Olette asumuserossa, käsitän että silloin olette jo eroamassa tai jopa eronneet.
Jätä se mies jo rauhaan. Ääliö.
Kiitos, toivottavasti sulle tuli parempi olo omasta elämästäsi.
Ja meillä se on kyllä mies, joka toistuvasti puhuu minut ympäri jatkamaan kanssaan ja minä, joka olen enemmän eroon kallellaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan, HUOM. KUKAAN ei halua tuollaista nillittäjää soittelemaan peräänsä ja kokoajan painostamaan. Olette asumuserossa, käsitän että silloin olette jo eroamassa tai jopa eronneet.
Jätä se mies jo rauhaan. Ääliö.
Kiitos, toivottavasti sulle tuli parempi olo omasta elämästäsi.
Ja meillä se on kyllä mies, joka toistuvasti puhuu minut ympäri jatkamaan kanssaan ja minä, joka olen enemmän eroon kallellaan.
Ap
Huoh. Kannattaisi katsoa peiliin.
Vähän enemmän selkeyttä hyvä ap, sillä jos olette jo asumuserossa yhteisellä päätöksellä, niin sitä on kunnioitettava ja tosiaan toimittava kuin ystävyyssuhteessa konsanaan, mutta jos elättelee toiveita yhteen paluusta, pitää odottaa että aika on otollinen, ei kuulosta nyt siltä.
Ap,sä olet hirveä akka. Siis,mitä se mies enää sinulle kuuluu tai hänen tekemisensä. Yleensäkin mä olen naisena sitä mieltä,että todella monet naiset ohjeistaa miestään liikaa. Ne miehet on ihan aikuisia ja osaa kyllä itse hoitaa lapsiaan. En mä koskaan ole miestäni neuvonut. Hän on aikuinen ihminen ja osaa hoitaa lapsensa.
Jos paikalle sattuu joku, joka ei tahdo vain purkaa omaa pahaa oloaan haukkumalla aloituksia niin meilellään kuulen kokemuksia, ajatuksia ja vastaan kysymyksiin
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut edes lukea juttua loppuun. Missään nimessä ei tarvitse hyväksyä, miksi pitäisi hyväksyä huono käytös? Miksi roikut miehessä, miksi käytät vapaapäivääsi luistelemassa hänen kanssaan? Juurikin lasten takia tuollainen pelleily kannattaa lopettaa. Keskity omaan elämääsi ja varaa lastenvalvojan aika asioista sopimista varten. Asumuserosta on mahdotonta palata normaaliin (hyvään) yhdessäoloon jos toinen osapuoli on tuollainen kiukutteleva itsekäs äkämuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis sinä pahoitat mielesi, koska mielestäsi mies vastaa puhelimeen väärin?
Onneksi lapset on isällään, sinulta ne pitäisi välittömästi ottaa huostaan. Tuollainen ripustautuminen, kyttääminen ja jatkuva toisen puheiden ja tekemisten "kokeminen" ei ole tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan, HUOM. KUKAAN ei halua tuollaista nillittäjää soittelemaan peräänsä ja kokoajan painostamaan. Olette asumuserossa, käsitän että silloin olette jo eroamassa tai jopa eronneet.
Jätä se mies jo rauhaan. Ääliö.
Mites on oman asumuseron laita, viittaan viimeiseen sanaan. Noinko puhut siipallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on aivan hiton typerää että lapsen kautta kyselee isin puuhista ja olemisesta, lapsella varmaan todella epävarma ja nolo olo kun isä vihaisena murjottaa töiden kanssa vaikka pitäisi olla yhteinen vapaapäivä, ja äiti soittelee joka puhelimeen. Miksi sinä haluat "katsoa kortteja" kun toinen ei selvästi halua edes puhua kanssasi? Todella epämääräistä.
Olet ilmeisesti ottanut tämän asumuseron eräänlaisena koeaikana miehelle. Jos ei käyttäydy kuin tahdot, niin tulee ero. Eikö tuo nyt ole aika turhaa? Selkeyttäkää nyt elämänne. Hämmentyyhän tuosta lapset kun ei tiedä oletteko te vai ette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisitko omalle lapsellesi tai ystävällesi tuollaista parisuhdetta? Mitä neuvoisit läheisellesi jota kumppani kohtelee noin? Mikä sinun motiivisi on olla miehen kanssa viikonloppuna yhdessä vaikka on hänen vuoronsa olla lasten kanssa? Miten teillä on sovittu lasten asuminen asumuseron aikana, miten kauan asumuseron on sovittu kestävän?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut edes lukea juttua loppuun. Missään nimessä ei tarvitse hyväksyä, miksi pitäisi hyväksyä huono käytös? Miksi roikut miehessä, miksi käytät vapaapäivääsi luistelemassa hänen kanssaan? Juurikin lasten takia tuollainen pelleily kannattaa lopettaa. Keskity omaan elämääsi ja varaa lastenvalvojan aika asioista sopimista varten. Asumuserosta on mahdotonta palata normaaliin (hyvään) yhdessäoloon jos toinen osapuoli on tuollainen kiukutteleva itsekäs äkämuna.
Tätäpä juuri. Olo on sekava, asumme kahdessa asunnossa, mutta vietämme aikaa myös yhdessä. Mies tahtoo olla aviossa, puhuu usein kauniisti, haaveilee.. todellisuus on kuitenkin sitten ihan muuta. Epähuomioivaa ja epäkohteliasta käytöstä. Kiva, että mieheni vaikuttaa tekevän moneen vaikutuksen kuitenkin... tämä luisteluhommakin oli etukäteen sovittu, ei mikään minun pakkosuunnittelemani juttu. Oli sovittu eilen ihan normaalimukavasti. Mies halusi tehdä jotain yhdessä, pyysi minua siis olemaan kanssaan tämän päivän ja mennää jonnekin. Niin ehdotin luistelua mitä oli ok. Aamulla mies onkin vihainen minulle... ja lapset ovat kyllä minun luonani useimpina päivinä ja olen aina hoitanut lapsia tietysti enemmän yhdessäkin ollessa. Jos joku sai sen käsityksen, että en hoida edes lapsia vaan vastuu on miehellä, minä vain roikkuisin vaatimassa erityishuomiota sen lisäksi... niin ei todellakaan ole niin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos paikalle sattuu joku, joka ei tahdo vain purkaa omaa pahaa oloaan haukkumalla aloituksia niin meilellään kuulen kokemuksia, ajatuksia ja vastaan kysymyksiin
Ap
Miksi sinne luistelenaan tai pulkkamäkeen on lähdettävä aamu varhain?
Miksi mies ei saisi herätä rauhassa vapaapäivänään, samoin lapset, vaan terrorisoit puhelinsoitoilla ja otat siihen mukaan lapset.
Eikö nuo ole aikuisten juttua, miksi käytät lapsia pelinappulana ja kyselet heiltä isän tekemisiä.
Millaisen mielen se antaa lapselle?
Sun mies ja lapset on paljon onnellisempia ilman sua. Ja se on elämässä tärkeää, saada olla rakastettu omana itsenään.
Mies ja lapset voi mennä yhdessä luistelemaan, sinä opettelet sillä aikaa olemaan aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut edes lukea juttua loppuun. Missään nimessä ei tarvitse hyväksyä, miksi pitäisi hyväksyä huono käytös? Miksi roikut miehessä, miksi käytät vapaapäivääsi luistelemassa hänen kanssaan? Juurikin lasten takia tuollainen pelleily kannattaa lopettaa. Keskity omaan elämääsi ja varaa lastenvalvojan aika asioista sopimista varten. Asumuserosta on mahdotonta palata normaaliin (hyvään) yhdessäoloon jos toinen osapuoli on tuollainen kiukutteleva itsekäs äkämuna.
Tätäpä juuri. Olo on sekava, asumme kahdessa asunnossa, mutta vietämme aikaa myös yhdessä. Mies tahtoo olla aviossa, puhuu usein kauniisti, haaveilee.. todellisuus on kuitenkin sitten ihan muuta. Epähuomioivaa ja epäkohteliasta käytöstä. Kiva, että mieheni vaikuttaa tekevän moneen vaikutuksen kuitenkin... tämä luisteluhommakin oli etukäteen sovittu, ei mikään minun pakkosuunnittelemani juttu. Oli sovittu eilen ihan normaalimukavasti. Mies halusi tehdä jotain yhdessä, pyysi minua siis olemaan kanssaan tämän päivän ja mennää jonnekin. Niin ehdotin luistelua mitä oli ok. Aamulla mies onkin vihainen minulle... ja lapset ovat kyllä minun luonani useimpina päivinä ja olen aina hoitanut lapsia tietysti enemmän yhdessäkin ollessa. Jos joku sai sen käsityksen, että en hoida edes lapsia vaan vastuu on miehellä, minä vain roikkuisin vaatimassa erityishuomiota sen lisäksi... niin ei todellakaan ole niin.
Ap
Minkä ikäiset lapset?Jos ei mies osaa ottaa eroa,niin ota itse. Liian sekavaa on tuollainen lastenkin kannalta. Ero ja selvät tapaamiset yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut edes lukea juttua loppuun. Missään nimessä ei tarvitse hyväksyä, miksi pitäisi hyväksyä huono käytös? Miksi roikut miehessä, miksi käytät vapaapäivääsi luistelemassa hänen kanssaan? Juurikin lasten takia tuollainen pelleily kannattaa lopettaa. Keskity omaan elämääsi ja varaa lastenvalvojan aika asioista sopimista varten. Asumuserosta on mahdotonta palata normaaliin (hyvään) yhdessäoloon jos toinen osapuoli on tuollainen kiukutteleva itsekäs äkämuna.
Tätäpä juuri. Olo on sekava, asumme kahdessa asunnossa, mutta vietämme aikaa myös yhdessä. Mies tahtoo olla aviossa, puhuu usein kauniisti, haaveilee.. todellisuus on kuitenkin sitten ihan muuta. Epähuomioivaa ja epäkohteliasta käytöstä. Kiva, että mieheni vaikuttaa tekevän moneen vaikutuksen kuitenkin... tämä luisteluhommakin oli etukäteen sovittu, ei mikään minun pakkosuunnittelemani juttu. Oli sovittu eilen ihan normaalimukavasti. Mies halusi tehdä jotain yhdessä, pyysi minua siis olemaan kanssaan tämän päivän ja mennää jonnekin. Niin ehdotin luistelua mitä oli ok. Aamulla mies onkin vihainen minulle... ja lapset ovat kyllä minun luonani useimpina päivinä ja olen aina hoitanut lapsia tietysti enemmän yhdessäkin ollessa. Jos joku sai sen käsityksen, että en hoida edes lapsia vaan vastuu on miehellä, minä vain roikkuisin vaatimassa erityishuomiota sen lisäksi... niin ei todellakaan ole niin.
Ap
Mies on epäluotettava mulgero ja sä yrität saada sitä ruotuun. Anna miehen mennä. Älä takerru. Tee omasta ja lasten elämästä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut edes lukea juttua loppuun. Missään nimessä ei tarvitse hyväksyä, miksi pitäisi hyväksyä huono käytös? Miksi roikut miehessä, miksi käytät vapaapäivääsi luistelemassa hänen kanssaan? Juurikin lasten takia tuollainen pelleily kannattaa lopettaa. Keskity omaan elämääsi ja varaa lastenvalvojan aika asioista sopimista varten. Asumuserosta on mahdotonta palata normaaliin (hyvään) yhdessäoloon jos toinen osapuoli on tuollainen kiukutteleva itsekäs äkämuna.
Tätäpä juuri. Olo on sekava, asumme kahdessa asunnossa, mutta vietämme aikaa myös yhdessä. Mies tahtoo olla aviossa, puhuu usein kauniisti, haaveilee.. todellisuus on kuitenkin sitten ihan muuta. Epähuomioivaa ja epäkohteliasta käytöstä. Kiva, että mieheni vaikuttaa tekevän moneen vaikutuksen kuitenkin... tämä luisteluhommakin oli etukäteen sovittu, ei mikään minun pakkosuunnittelemani juttu. Oli sovittu eilen ihan normaalimukavasti. Mies halusi tehdä jotain yhdessä, pyysi minua siis olemaan kanssaan tämän päivän ja mennää jonnekin. Niin ehdotin luistelua mitä oli ok. Aamulla mies onkin vihainen minulle... ja lapset ovat kyllä minun luonani useimpina päivinä ja olen aina hoitanut lapsia tietysti enemmän yhdessäkin ollessa. Jos joku sai sen käsityksen, että en hoida edes lapsia vaan vastuu on miehellä, minä vain roikkuisin vaatimassa erityishuomiota sen lisäksi... niin ei todellakaan ole niin.
Ap
Mitä tapahtuu, jos antaisit miehen ilmoittaa, koska on aika lähteä luistelemaan? Jos eilen on sovittu asiasta, niin normihenkilöt kykenevät edellisenä päivänä sopimaan myös kellonajan.
Mies ei vaan jaksa sitä, että sinä haluat päättää kaiken etkä anna hänelle edes viikonloppuaamuna lupaa elää omassa aikataulussa. Jos ei ole sovittu aikaa, niin sitten elät omaa elämääsi siihen asti, kun mies ottaa yhteyttä ja sovitte tapaamisen. Nyt tulee tunne siitä, että mies ei oikeasti halua olla kanssasi, mutta sinä koet kaiken hänen tekemisensä pyyntönä jatkaa yhdessä.
Jos on sovittu asumisesta erillään, niin silloin asutaan erillään ja opetellaan viettämään viikonloppukin omaa elämää.
Kukaan, HUOM. KUKAAN ei halua tuollaista nillittäjää soittelemaan peräänsä ja kokoajan painostamaan. Olette asumuserossa, käsitän että silloin olette jo eroamassa tai jopa eronneet.
Jätä se mies jo rauhaan. Ääliö.