Synnyttäjää ei otettu sairalaan, vauva kuoli

Nyt artikkelin perään on lisätty kysely siitä, miten synnytyssairaaloiden ruuhkat ovat vaikuttaneet perheiden ja ammattilaisten elämään. Kannattaa käydä vastaamassa.

Tämä järkytti syvästi. Miten hirveää heitteellejättöä, näin ei olisi tarvinnut käydä.

Pahoittelut perheelle ja suvulle suuren surun edessä. 💔

Me muut saamme kyllä tarkkaan miettiä ketä äänestetään seuraavaksi ja mihin suuntaan hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan. Yksityiset sairaalat ei tällaista tilannetta korjaisi.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omassa tuttavapiirissä käynnistetyt synnytykset ovat olleet vaikeita tai menneet pieleen ainakin 95%. Siten todella outoa, että jos käynnistelyn jälkeen pistetään kotiin, ei oteta enää takaisin osastolle? En tiedä miten nuo käsittelee asian, mutta kyllä jos olisin tuossa tilanteessa kävisi mielessä varmaan aika synkkiäkin ajatuksia, ihan että tekisi mieli tap paa joku...

Omassa tuttavapiirissäni taas käynnistetyt synnytykset ovat meneet 100% hyvin. Ketään ei olla laitettu kotiin. Kiitos KYS hyvästä hoidosta. Omalla kohdalla käynnistyksen jälkeen otettiin käyrää monta kertaa vuorokaudessa ja joka kerran huoneessa käydessään hoitajat kysyivät, tuntuuko vauvan liikkeet. Ennen käynnistystä ultrattiin ja katsottiin vauvan asento, painoarvio ja lapsiveden määrä ja mitä kaikkea lääkäri lieneekään siinä tutkinut.

Loppuraskaudesta neuvolassa ja äitipoliklinikalla on aina kysytty vauvan liikkeistä ja neuvottu liikelaskenta - ja että heti pitää ottaa yhteyttä, jos liikkeitä ei tunnu. Aivan käsittämätöntä, että synnytystä käynnistettäessä ei ole otettu liikkeiden loppumista tosissaan!!

En voi kuvitellakaan perheen tuskaa. Muistan hyvin kuinka omissa raskauksissani aina pelkäsin hirveästi, että vauva kuolee kohtuun. Vaikka mitään syytä ei ollut. Se oli pahin pelkoni. En tiedä, miten tuosta voi selvitä Varamasti hirveä katkeruus sairaalan toiminnasta ja syyllisyys omasta, et mitä ois pitäny Vihaksi pistää. Ikuinen suru ja kaipaus varmasti. Voimia toivon tälle perheelle, jossa on jo kaksi lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli lapsi kuoli oletettavasti siihen että lapsivesi ehti vuotaa kokonaan pois? Miten lapsiveden vähyyttä ei ole huomattu silloin kun se synnytys oli käynnistetty? Onko tässä nyt mennyt mikään asia niinkuin piti? 

Tuossahan luki, että kaikkia rutiininomaisia tutkimuksia ei tehty silloin, kun synnytystä käynnisteltiin, eli varmaan jättivät juuri tuon lapsiveden määrän tutkimatta ja kas kun eivät lapsen asentoakin. Varmaan kokonaan jätetty ultraamatta ja tutkittu vain kohdunsuu.

Mitenkään äitiä syyllistämättä, olisin kyllä itse ihmetellyt jo kolmannen lapsen kanssa, miksi tätä ja tätä asiaa ei tutkita, ellei sitten äiti ollut ekaa kertaa käynnistyksessä, eikä osannut ihmetellä asiaa. Samoin kun oli huolissaan, olisi ohjeista huolimatta vain mennyt sairaalaan, koska kyllä kolmatta lasta synnyttävä TIETÄÄ jos jotain on vialla.

Täällä palstalla on paasattu, että käännytettiin sieltä, mutta artikkelin mukaan lähetettiin odottamaan käynnistymistä kotiin ja sitten kun soitti, että olisi tulossa, ei otettu sairaalaan. Ei siis käännytetty ja veikkaan, että jos olisi sinne mennyt paikan päälle hoitoa vaatimaan, olisi sitä saattanut saadakin. Eri asia olisiko sittenkään oltu ajoissa :(

Sairaalan näkökulmasta eivät ne voi puhelimessa tietää, onko kaikki hyvin vaan ovat voineet olettaa, että hätää ei ole, koska synnytyksen käynnistyessä lapsen liikehdintä vähenee muutenkin ja toiset vauvat ovat ihan hissukseen siihen saakka, kunnes ulos tulevat. Sen takia niitä sydänkäyriäkin seurataan, kun ei pelkkään liikehdintään tai sen puutteeseen voi luottaa. Esikoinen ei ainakaan paljoa enää liikkunut synnytyksen käynnistyessä, kuopus kyllä mylläsi. Esikoinen tuli lääkkeellisellä käynnistyksellä, kuopus ballongilla. Ja tosiaan ballongin kanssa saa lähteä liikenteeseen, mutta itse en jaksanut enkä lopulta ehtinyt, kun tuli alle kahdessa tunnissa ulos.

Tuntuu siltä, että nämä sairaalaongelmat on kaikki siellä Etelä-Suomessa. Lähdetään pois ruuhka-alueelta jonnekin missä sairaalaan on 100-200km, niin kuin meillä oli, niin palveluakin alkaa tulla ja takaisin ei käännytetä liian pitkän matkan takia. Paitsi vanhan luokkakaverin puoliso oli käännytetty, joten synnytti sitten päivää myöhemmin ihan normisairaalassa, jossa synnytysosasto lakkautettu mutta henkilökunnalla oli vielä osaamista.

Minulla on kolme lasta, ja kaksi ensimmäistä syntyi nopeasti, noin neljä tuntia ensimmäisten supistusten alkamisesta.

Jos kolmas olisi jouduttu käynnistämään, ei minulla olisi ollut mitään hajua siitä, mitä silloin pitää tutkia ja mitä ei. Eikä sellaista kerrota missään.

Ei voi olla synnyttäjän vastuulla opiskella raskausajan ja synnytyksen terveydenhoidon perusteet kokonaan, ja lisäksi vielä erikoisemmat tilanteet.

Tämä ei ollut äidin syy.

Voi kuule, kyllä nykyään on:

"Kätilöliitossa toivotaan, että naiset valmistautuisivat synnyttämiseen nykyistä paremmin."

"On paljon naisia, joilla ei ole juuri mitään käsitystä synnytyksen tapahtumista ja synnyttämisestä. Näin tietenkin on erityisesti, kun kyseessä on ensimmäinen lapsi. Usein kuulee naisten sanovan: 'En ole valmistautunut mitenkään tai miettinyt etukäteen mitään. Kyllä ne kätilöt sairaalassa tietävät, mikä on parasta.'"

Myöhemmin samassa jutussa annetaan ymmärtää että äitien pitäisi älytä opiskella synnytyksen kulkua itse eikä nojautua niin paljon koulutettuihin ammattilaisiin. Lisäksi siellä on tämä kukkanen:

"Totuus on, että koko synnytyksestä jää naiselle myönteisempi muisto, jos siihen on valmistautunut. Myös silloin, kun synnytyksessä tapahtuu yllättäviä ja ei-toivottuja käänteitä ja synnytys päättyy toimenpiteeseen."

Minä valmistauduin toiseen synnytykseeni kursseilla, erilaisilla harjoitteilla, kuntosalitreenillä ja lukemalla kirjallisuutta.

Synnytykseni oli niin raju että siitä jäi keho-mieleeni monen vuoden ajaksi lukko, jota saatoin alkaa käsitellä vasta sitten kun silloinen vauva oli yli kolmen.

Samaiseen synnytyskokemukseen liittyi traumaattisena se, että jouduin käymään puhelimessa kätilön kanssa kauppaa siitä, saisinko nyt jo tulla. Vauva syntyikin sitten alle puolessa tunnissa siitä kun olimme päässeet sairaalaan, eikä mitään kivunlievitystä ehditty antaa.

Että hyvin pantattu ja pihdattu ja sairaalan resursseja hienosti säästetty minunkin kohdallani, Espoo. 👍🏻

Ihan sama kokemus minulla. Olin lukenut kyllä aiheesta, mutta en ensisynnyttäjänä silti tiennyt miltä synnytyksen mikäkin vaihe tuntuu, joten luotin kätilöön. Synnytys eteni sitten kotona ponnistusvaiheeseen asti enkä saanut mitään kivunlievitystä missään vaiheessa. Puhumattakaan siitä, ettei vauvan vointia seurattu missään vaiheessa synnytystä. Traumat jäi enkä sittemmin ole synnyttänyt.

Enole kuullutkaan,että lähetetään kotiin jos synnytys käynnistetty. Kuulostaa hurjalta. Kyllä huomaamihin suuntaan suomessa asiat menee. Ei ole sivistys tai hyvinvointivaltio.

Tää pääkaupunkiseudun synnytysten tilanne on ollut ihan sairas jo pitkään (ei siis ole edes mikään koronajuttu). Itseäni ei ennen korona-aikaa meinattu ottaa millään sisään synnärille, vaikka soitin tunnin välein 6h ajan ja pyysin lupaa tulla. Ei hellinnyt lupaa. Lopulta sanoin, että tulen, vaikka sanoisivat mitä, niin sitten myöntyi, että tule sitten näyttämään, mutta vielä mainitsi, että sisälle tänne osastolle sinua ei kyllä oteta.

Ehdin olla sairaalassa n. 40 minuuttia, kunnes oli lapsi sylissä ja sekin johtui vain pitkittyneestä ponnistusvaiheesta lakitarjonnan vuoksi (en tiedä, miten olisi vauvan käynyt, jos ei oltaisi päästy sairaalaan, tuon 40min aikana ponnistus onnistui oikeastaan enää vain siksi, että ilokaasun avulla sain rentoutettua paikat - tätä ei kotona olisi tapahtunut - ja toki leikkasivat välilihan jne.). Eli jos olisin uskonut ohjeita ja jäänyt vielä kotiin, vauva olisi varmaankin kuollut tai ainakin saanut hapenpuutteen vuoksi jonkun aivovamman.

Vierailija kirjoitti:

"Äitiä häiritsee erityisesti se, että kun hänen avunpyyntöihinsä ei vastattu, hänelle sanottiin toistuvasti että osasyy on pula tilasta synnytyssairaalassa. Hän ehdotti myös että hän voisi mennä Espoon sijasta esimerkiksi Helsinkiin, mutta tätä ei sairaalassa pidetty tarpeellisena."

Järkyttävää :( 

Järkyttävääkin on liian lievä sana, kun saattohoitopotilaiden ja kaikkien muiden lisäksi kärsivät jo vasta syntymässä olevat pienet ihmiset.

Järkyttävää, että hoitajapula on päästetty tähän pisteeseen, että edes synnytysosastoille ei "mahdu", kun paikkoja on jouduttu sulkemaan.

Vierailija kirjoitti:

Jorvin sairaala on huono sairaala.

Tämähän se on. Joskus monia vuosia sitten siellä hoito oli suomalaisittain huippua, mutta sitten iski säästövimma. Muutenkaan Espoossa ei tuoteta riittävää määrää julkisia palveluja, esimerkiksi lukiopaikkoja on vähemmän kuin lukiolaisia. Espoo on pääkaupunkiseudun kaupunkien joukossa loinen. Lapset nähdään kuluerinä, nyt jo vauvatkin säästetään hengiltä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta, yhtään ilmastonpaskojaa ei tarvitse synnyttää lisää.

Miksi sinä olet täällä? En halua jakaa ilmaani sinun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espoossa terveydenhoidon kaikki vaiheet tukkeutuu ruskeasta pask*asta.

Niillä on oma ohituskaista.

Niinpä. Mikkonen piti eduskunnassa palopuheen ruskeista synnyttäjistä, he ovat etusijalla. Repikää siitä, aidot suomalaiset äidit.

Onko totta?

On. Eduskunnan kyselytunnilla pari viikkoa sitten.

Tuntuu pahalta tämän äidin puolesta :(

Javtoki muidenkin, jotka ovat saaneet asiatonta kohtelua synnärillä. Tämä keissi päättyi vain harvinaisen ikävästi.

Oma lapseni syntyi kotiin, kun sairaalaan ei otettu. Suositukset olivat säännölliset ja vedet menneet.

Lapsi syntyi ennen kuin lanssi ehti paikalle.

Luojan kiitos terveenä, mutta kokemus oli itselleni ja miehelleni niin traumaattinen, että emme ole ikinä harkinneet toista lasta.

Vierailija kirjoitti:

Äidin stressillä saattoi olla vaikutus siihen, ettei hän kestänyt sinänsä normaalia yritystä saada sikiö pois "etuajassa" (verrattuna oletettuun aikaan ilman raskaudenkulkuun sekaantumista).

Äidin kertomassa tapahtumien kulussa ei kylläkään ollut mitään "sinänsä normaalia".

Tuon takia otin sektion x3.

Sektion saa helposti kun ikää on 35 vuotta tai enemmän ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin tietää että missä on suomen yksityiset synnytyssairaalat. Voisin uskaltaa hankkia itsellisenä äitinä yhden lapsen jos voisin olla 100% varma että saisin ensinnäkin synnytyksessä apua eikä niin että olen vaan yksin oman onneni nojassa. 

Ihan ympäri Suomea on vuosia ollut yksityisiä synnytyskoteja.

Entä jos ei halua mitään "synnytyskotia" vaan kunnolliset sairaalaolosuhteet jotta voidaan pystyä auttamaan NOPEASTI jos vauvalla on joku hätä? En halua turvatonta synnytystä vaan turvallisen, sellaisen missä apu on heti jos vauvalla vaikka napanuora 2 kertaa kaulan ympärillä tai pitää tehdä hätäsektio vauvan hengen pelastamiseksi. 

Mä taas mietin, että onko jotain paikkaa, jossa voi synnyttää lääkärin (ei kätilön) avustamana.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pahalta tämän äidin puolesta :(

Javtoki muidenkin, jotka ovat saaneet asiatonta kohtelua synnärillä. Tämä keissi päättyi vain harvinaisen ikävästi.

Oma lapseni syntyi kotiin, kun sairaalaan ei otettu. Suositukset olivat säännölliset ja vedet menneet.

Lapsi syntyi ennen kuin lanssi ehti paikalle.

Luojan kiitos terveenä, mutta kokemus oli itselleni ja miehelleni niin traumaattinen, että emme ole ikinä harkinneet toista lasta.

Perhanan puhelin kirjoittelee taas omiaan.

Piti kirjoittaa että oli säännölliset supistukset, ei suositukset.

Juuri tästä syystä skipattiin Espoo/Hki kokonaan ja päätettiin vuosi sitten synnyttää Hyvinkäällä.

Siellä kaikki saavat perhehuoneen.

Ottivat käyrille heti kun itseäni huoletti ja lähdettiin ajamaan heti illalla supistusten alettua, Hyvinkäällä katsoivat kohdunsuun, joka oli kiinni.

Eivät edes ehdottaneet kotiuttamista vaan sain jäädä osastolle. Hoitaja kävi vähän väliä katsomassa ja kun kivut pahenivat, olikin kohdunsuu auennut parissa tunnissa ja tuli lähtö synnytyssaliin.

Epiduraalin avulla synnytys sujui hyvin ja lapsivedet puhkaistiin siinä ennen ponnisteluja.

Synnytykses selvisi, että vauvalla oli sellainen häikkä istukassa, että jos olisin mennyt kotiin ja lapsivedet olis menneet siellä, vauva olisi menehtynyt napanuoran irtoamiseen/hapenpuutteeseen kohdussa.

Joten vauvani olisi kuollut kohtuun Espoossa varmasti, täysin terve vauva!

Mutta kun täällä lähetetään kotiin hätää kärsiviä äitejä, joiden vaistoa ei kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Enole kuullutkaan,että lähetetään kotiin jos synnytys käynnistetty. Kuulostaa hurjalta. Kyllä huomaamihin suuntaan suomessa asiat menee. Ei ole sivistys tai hyvinvointivaltio.

Ei koskaan ole jääty sairaalaan käynnistymistä odottelemaan, jos ei ole ollut erityistä huolta/syytä. Käynnistyminen saattaa kestää kolme päivää, kuka sen siellä synnärillä viettää?

Vähän otna noita amerikkalaisten synnytysjuttuja.

Olen seurannut neljää kanavanpitäjää jotka valmistautuivat synnytykseen. He kaikki halusivat synnyttää yksityisessä pienessä synnytyslaitoksessa. Paikan valitsivat sen perusteella että mikä terveysvakuutus heillä itsellään oli. Koko raskauden ajan nämä naiset kävivät ja valmistautuivat synnyttämään siellä tietyssä paikassa ja tutustuivat doulaan ym ym. Halusivat kodinomaisen synnytyksen mutta niin että lääkäri oli kuitenkin saatavissa...

Noh näille kaikille naisille kävi kuitenkin niin että 1 tai 2 kuukautta ennen synnytystä joko vakuutusyhtiö tai synnytyslaitos ilmoitti naisille että sinun vakuutus ei korvaakkaan tätä ja että etsi uusi synnytys paikka.

Kaikki päätyivät sairaalasynnytykseen koska kenelläkään ei ollut voimia etsiä uutta paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tästä syystä skipattiin Espoo/Hki kokonaan ja päätettiin vuosi sitten synnyttää Hyvinkäällä.

Siellä kaikki saavat perhehuoneen.

Ottivat käyrille heti kun itseäni huoletti ja lähdettiin ajamaan heti illalla supistusten alettua, Hyvinkäällä katsoivat kohdunsuun, joka oli kiinni.

Eivät edes ehdottaneet kotiuttamista vaan sain jäädä osastolle. Hoitaja kävi vähän väliä katsomassa ja kun kivut pahenivat, olikin kohdunsuu auennut parissa tunnissa ja tuli lähtö synnytyssaliin.

Epiduraalin avulla synnytys sujui hyvin ja lapsivedet puhkaistiin siinä ennen ponnisteluja.

Synnytykses selvisi, että vauvalla oli sellainen häikkä istukassa, että jos olisin mennyt kotiin ja lapsivedet olis menneet siellä, vauva olisi menehtynyt napanuoran irtoamiseen/hapenpuutteeseen kohdussa.

Joten vauvani olisi kuollut kohtuun Espoossa varmasti, täysin terve vauva!

Mutta kun täällä lähetetään kotiin hätää kärsiviä äitejä, joiden vaistoa ei kuunnella.

Edes Hyvinkäällä ei kyllä oteta sisään jos kohdun suu on kiinni ja supistukset vasta alkaneet. Sulla on ollut joku muu syy sinne jääntiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata edes soittaa menee vaan. Jos noita kätilöakkoja kuuntelee sinne saa mennä kun pää pilkistää.

Ja silloinkin oltaisiin käännyttämässä kotiin. Toinen lapsemme syntyi 2013 silloisella Kättärillä. Supistukset alkoivat aamuyöllä ja monta kertaa soitin sairaalaan. Aina sanottiin, että pysy vaan kotona, ei voi olla vielä tosi kyseessä kun puhut noin hyvin puhelimessa. Siitä pari tuntia myöhemmin sanoin miehelle, että soita taksi. Hän joutui jäämään kotiin odottelemaan lapsenvahtia esikoiselle. Sairaalaan ehdin niin, että vastaanottotiskillä tivattiin, oletko soittanut ensin, mikset soittanut ensin. Ja onko neuvolakorttia. Iskin sen pöytään, sanoin, että en muistanut soittaa, vauva syntyy varmaan ihan kohta. Kärrättiin käyrille, jossa todettiin, että pää jo ihan näkyy. Sitten vasta kiireesti saliin, jossa kaksi ponnistusta ja poika pihalla. Joopa joo.