Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olivatko kaikki 1990-luvun lamassa omaisuutensa menettäneet syyttömiä tilanteeseensa?
04.12.2022 |
Siinäpä se kysymys jo tulikin. Olisi kiva kuulla eri ajatuksia aiheesta, kun olen sitä usein miettinyt, miten se tilanne loppujen lopuksi oli.
Kommentit (144)
Pankeilla oli ainakin ns. konklaavi.
Oli asianlaita miten tahansa, niin pankki voitti oikeudessa.
Kyseisiä juttuja käsitelleillä tuomareilla ollut varmasti omatuntonsa kanssa tekemistä, mikäli sellainen löytyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin niinkuin nytkin tulee markkinakäänne yllätyksenä. Media ei suomessa uutisoi edes tärkeistä talouskäänteistä. Kaikki on vaan sanna marinin kehumista. Siksi kaikki tulee sitten yllätyksenä, vaikka sitten asuntomarkkinoilla. Surkuhupaisena esimerkkinä oikotiellä kaikki yrittää vielä myydä ylimääräisiä asuntojaan vanhoilla kuplahinnoilla.
Onko siis laman ongelmat 90-luvun alussa ja ihmisten talousongelmat nyt nimenomaan median syytä? En ole kuullut tällaista selitystä aiemmin, kiinnostava teoria kuitenkin.
Eikö markkinoiden seuraaminen kuitenkin ole viime kädessä sen ihmisen itsensä velvollisuus? Hesarissa näyttää olevan kokonainen uusi "Visio"-osio, jossa ei muuta näyttäisi olevankaan kuin markkinoiden seuraamista. Lisäksi ovat Kauppalehti ja Taloussanomat sekä ennen kaikkea Talouselämä-lehti.
Eräs tuttavani (vasemmistolainen, itse asiassa) tilasi Talouselämä-lehteä useamman vuoden ja katseli sieltä yrityskaupat-osiosta, miten isot terveysalan yritykset viikosta ja kuukaudesta toiseen ostelivat ympäri Suomea pieniä, muutaman hengen sote-alan yrityksiä, etenkin hoivayrityksiä. Hän siis seurasi reaaliaikaisesti sote-alan yksityistämisen kaarta pienistä naisvaltaisista paikallisista yrityksistä muutaman ison, usein ulkomaisen omistajan konglomeraatin omistuksiksi. Ja sittenhän näistä tuli isoja uutisaiheita, ja ovat niitä edelleen. Tämä nyt oli todellakin off topic, mutta vastauksena ajatukseesi siitä, että medialla on vastuu, niin heitän sen ajatuksen, että eri mediat kyllä seuraavat markkinoita ja talouselämää Suomessakin, mutta ilmiselvästi liian harva lukee oikeita, oman elämänsä kannalta relevantteja medioita. Ja/tai ei halua maksaa siitä toimituksellisesta työstä, joka talousasioissa vaatii hieman enemmän työtä ja osaamista kuin jonkun julkkiksen haastattelu. Toivoo, että ne jutut tulisivat Yleltä ilmaiseksi tai iltapäivälehtien ja Hesarin ilmaisjutuissa.
Ei ne tule. Mutta ei vastuu ole median, vaan median käyttäjien.
ap
80-luvulla Suomen pankki piti keinotekoisesti markan arvoa ylhäällä. 90-luvun alussa pönkäämiseen ei ollut enää varaa, joten devalvaatio ja kellutus taisi olla aikalailla pakkorako. . .
Neuvostoliiton kaatumien (-91? ) lopetti "idänkaupan" liki seinään, joka edusti n.20% viennistä. Tämä vei paljon yrityksiä nurin.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla Suomen pankki piti keinotekoisesti markan arvoa ylhäällä. 90-luvun alussa pönkäämiseen ei ollut enää varaa, joten devalvaatio ja kellutus taisi olla aikalailla pakkorako. . .
Neuvostoliiton kaatumien (-91? ) lopetti "idänkaupan" liki seinään, joka edusti n.20% viennistä. Tämä vei paljon yrityksiä nurin.
Aivan. Ja ne idänkauppaan tuotetut tavarat, surkuhupaisana yleisnkäsitteenä ne kuuluisat "ruskeat miesten puolikengät", eivät kelvanneet minnekään muualle myyntiin. Neuvostoliittolaisille laadukasta "länsitavaraa" oli sellainen suomalainen tuotanto, jota kukaan muu ei olisi edes vilkaissut. Kuten sanot, liian suuri osa Suomen viennistä oli viritetty idänkauppaan, ja siihen oli toki erilaisia syitä.
Neuvostoliiton talouden romahtaminen oli kuitenkin hieman monimutkaisempi asia ennustettavaksi kuin esim. se, että yksityishenkilö Suomessa joutuu maksamaan asuntolainansa ja muutkin lainansa pois.
Mutta tietenkin, kaikki liittyivät kaikkeen, ja hyvin moni makrotalouden asia rösähti samanaikaisesti päälle.
ap
Vierailija kirjoitti:
Se miten valtio ja monet instanssit vetivät maton alta oli ala-arvoista. Siitä alkoi myös suomen lasten ja lapsiperheiden alamäki.
Kyllä valtio teki kaikkensa auttaakseen pulassa olevia. Velkaa kerjättiin koko maailmasta ja otettiin niin paljon kuin sai.
Kun on tarpeeksi paha lama, niin sen yli on vain elettävä. Jotkut voivat menettää kaiken ja jotkut pärjäävät paremmin.
Kyllähän nytkin puhutaan vain köyhistä, jotka saavat tukia, mutta yhä isompi joukko alkaa olla pahassa pulassa esim. asuntolainojen korkojen nousun kanssa. Eli he ovat ihan töissä käyviä ihmisiä ja ovat tietysti ehkä tyhmyyttään uskoneet, että nollakorot jatkuvat ikuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap voi miettiä.. jos nyt lainan korot, jotka ovat muutaman prosentin nousisivat esim. 18%iin, niin kuinka moni asuntolainoja maksava selviäisi niistä... Ja velkaantumisaste on noussut 1990-luvulta huimasti https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-04-14_002.html?s=0
Työttömyysprosentti on tällä hetkellä noin 6% ja jos se nousisi liki 20%, kuten laman aikana oli, niin miten siitä selvittäisi...
Ja tietty se tärkein. Lamassa ketään ei tuettu eikä autettu yritystuin tai antamalla jotain ylimääräistä sosiaalista tukea, kuten esim. nyt koronan ja sähkökriisin aikana, jolloin hätä ei edes ole ollut 90-luvun laman kaltainen. Eli kuvittelet vielä, että kaikki yritystuet pois, sähkötuet pois, liittojen korona-aikana poikkeuksin maksamat ansiopäivärahat pois.
Tilanne ja sen hoito ei ole kovin helppo. Jos annetaan rahaa lisää ihmisille, inflaatio nousee, kun kulutus kasvaa ja hinnat nousevat entisestään, ja taas tarvitaan lisää rahaa jaettavaksi ja sitä kun ei juurikaan ole.
Jos taas kulutus laskee liikaa, on vaarana syvä taantuma, koska silloin yritykset menisivät konkurssiin ja työttömyys kasvaisi. Eli yhä harvemmalla olisi rahaa hoitaa velkansa ja kasvavat laskut.
Lisämausteena taloudellisiin ongelmiin meillä on tietysti tämä maailman kriisi ja sodan uhka. Ja tuskin tuo paska tauti koronakaan on vielä taputeltu, se aiheuttaa pulaa työntekijöistä ja vaikeuttaa sairaiden hoidon resursseihin.
Melko varmasti jo ensi kesänä asiat ovat paremmin. 90-luvun lamaan verrattuna meillä on enemmän annettavaa pulaan joutuneille, on tyhjiäkin asuntoja tarjota jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ole. Minun isäpuoleni otti lainoja ennen lamaa kuin pikavippejä ja sen sijaan että olisi käyttänyt niitä yritykseensä, hän hummaili ne minne sattuu. Sitten kun lama tuli niin aloitti sen ulinan miten Suomen valtio on paha ja vainoaa yrittäjää. Velkoja varmaan miljoona mummon markkaa ja veroja pystyssä. Ihan oma syy. Yrityksensäkin oli pelkkä pöytälaatikkofirma.
Kohtahan tulee samanlainen taloudellinen katastrofi. Jos työpaikka pysyy tai sattuu olemaan velatonta omaisuutta, niin ongelma on pienempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin kirjoitti:
No ap voi miettiä.. jos nyt lainan korot, jotka ovat muutaman prosentin nousisivat esim. 18%iin, niin kuinka moni asuntolainoja maksava selviäisi niistä... Ja velkaantumisaste on noussut 1990-luvulta huimasti https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-04-14_002.html?s=0
Työttömyysprosentti on tällä hetkellä noin 6% ja jos se nousisi liki 20%, kuten laman aikana oli, niin miten siitä selvittäisi...
Ja tietty se tärkein. Lamassa ketään ei tuettu eikä autettu yritystuin tai antamalla jotain ylimääräistä sosiaalista tukea, kuten esim. nyt koronan ja sähkökriisin aikana, jolloin hätä ei edes ole ollut 90-luvun laman kaltainen. Eli kuvittelet vielä, että kaikki yritystuet pois, sähkötuet pois, liittojen korona-aikana poikkeuksin maksamat ansiopäivärahat pois.
Kiitos. Ap täällä, miettii.
Aloitan ajankohtaisimmasta, eli viimeisestä tärkeästä pointistasi. Ymmärsin koronan aikaan, että hallitus nimenomaan teki sellaisia päätöksiä, että lama-ajan kokemukset (tukien täysi puuttuminen) seurauksineen eivät toistuisi. Eli että 90-luvun alun lamasta oli tällä "huulipunahallituksella" erilaista omakohtaista kokemusta ja sen vuoksi haluttiin sosiaalipoliittisesti ja yritystukien avulla ehkäistä saman kuvion toistuminen. Eli kuten sanoit, 90-luvun alussa ei ollut minkäänlaisia tukia yksittäisten ihmisten tai yritysten tukemiseen.
Tämä oli selvä.
Mutta sitten tuo toinen kysymys, lainan korkojen hurja nousu. Asuntolainat ja niiden maksajat. Velkaantumisaste noussut 90-luvulta huimasti. (kiitos tilastolinkistä)
Sitten on se kysymys, mistä johtuu velkaantumisasteen huima nousu. Miksi ihmiset velkaantuvat eli ovat ottaneet velkaa? Ovatko ihmiset ottaneet liikaa velkaa ilman että ovat ajatelleet korkojen nousua ja sitä kysymystä, pystyvätkö he maksamaan velkansa takaisin?
Onko 1980-90-lukujen taitteen tilanteella ja tämänhetkisellä tilanteella yhtäläisyyksiä? Ja kuka viime kädessä vastaa siitä, että velkaantumisaste on noussut? Velan antaja, velan ottaja vai joku mysteeritaho (kuten yhteiskunta)?
Mietin asiaa siltä kantilta, että ihmiset tekevät koko ajan erilaisia valintoja. Yleensä arkiset valinnat tehdään senhetkisen parhaan tietämyksen perusteella eikä välttämättä mietitä sen kauaskantoisemmin, mutta eikö isompia valintoja (kuten esim. asuntolaina) tehdessä mietitä erilaisia skenaarioita, myös niitä pahimpia - joista pahin on, että mitä tahansa voi tapahtua.
En haluaisi vetää liiallisia yhtäläisyysmerkkejä 90-luvun alun laman ja nykyhetken välille, kun en tiedä riittävän yksityiskohtaisesti asioista, mutta yleisessä keskustelussa (esim. Hesarin ja Ylen keskustelut juttujen yhteydessä, tämä keskustelupalsta) tuntuu toistuvan se, että ihmiset ovat täysin heistä riippumattomien olosuhteiden uhreja. Vain pieni vähemmistö toteaa tehneensä itse tietoisen valinnan, ja usein nämä ihmiset ovat niitä, jotka ovat nähneet, mitä saattaa olla luvassa (esim. että nollakorot, inflaation puuttuminen tai sähkön halpa hinta eivät voi jatkua ikuisesti) ja he puhuvat nyt siitä positiosta käsin, että heillä on asiat nyt kunnossa. Mutta kukaan sähkölämmitteisen omakotitalon velaksi ostanut ei ole toistaiseksi sanonut, että hitsi, teinpäs virheen. Ja oman lukemiseni perusteella mediassa tai tutkimuksissa ei ole niitä tarinoita, joissa "kasinotalouteen" ja "kulutusjuhlaan" osallistunut velanottaja ilmoittautuu ja kertoo siitä, miten jätti velkansa takaajien maksettavaksi, ja miten on elänyt sen jälkeen.
On mahdollista, että tuo vertailu tosiaan oli asiaton, mutta tällaisia nyt vain satun miettimään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole. Minun isäpuoleni otti lainoja ennen lamaa kuin pikavippejä ja sen sijaan että olisi käyttänyt niitä yritykseensä, hän hummaili ne minne sattuu. Sitten kun lama tuli niin aloitti sen ulinan miten Suomen valtio on paha ja vainoaa yrittäjää. Velkoja varmaan miljoona mummon markkaa ja veroja pystyssä. Ihan oma syy. Yrityksensäkin oli pelkkä pöytälaatikkofirma.
Kiitos tästä huomiosta! Näitä olisi tärkeä lukea lisää!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se miten valtio ja monet instanssit vetivät maton alta oli ala-arvoista. Siitä alkoi myös suomen lasten ja lapsiperheiden alamäki.
Valtio ei vetänyt mattoa kenenkään alta, vaan tuuppasi rahaa pankkeihin rekkalasteittain, jotta suomalaisten talletukset eivät olisi menneet. Eivätkä menneetkään.
Sitten siirreltiin pakista toiseen ns. roskalainoja, joiden takaisinsaanti oli epävarmaa.
Kaikki lähti liikkeelle siitä, että ihmiset ottivat ylisuuria (valuutta)lainoja, joita eivät olisi missään tilanteessa pystyneet maksamaan takaisin ja joita pankit heille tyrkyttivät. Sitten näiden lainojen takaajat menettivät omaisuutensa.
Ihmiset kuvittelivat olevansa rikkaita, kun pankista sai rahaa.
Kiitos tästä kommentista, tämä vastaus on jotain sellaista, jota itsekin olen miettinyt ja jota aloituksellani halusin keskusteluun. Dokumentteja, haastatteluja ja myös tutkijoiden luentoja katsoneena ja lukeneena olen myös siinä käsityksessä, että valtiolla ei ollut juuri vaihtoehtoja toiminnalleen. Muuten kaikkien niiden varallisuus (pankkitalletukset) olisivat menneet, jotka eivät olleet osallistuneet "kulutusjuhlaan" ja "kasinotalouteen".
Ovatko ihmiset oikeasti sitä mieltä, että velkaa ottaneiden ei olisi tarvinnut maksaa velkojaan takaisin?
Olisiko Suomessa tapahtunut niin suurta taloudellista romahdusta ja konkurssiaaltoja ja massatyöttömyyttä, jos yksittäiset ihmiset eivät olisi lähteneet ottamaan ylisuuria lainoja? Ja olivatko kaikki ylisuuret lainat yksinomaan yritystoimintaan, vaan eikö ollut mukana myös yksityisten ihmisten oman elintason korottamiseen tähtääviä lainoja?
Eikö se ole vastuun pakoilua, jos syyttää pankinjohtajia siitä, että tyrkyttivät rahaa?
Kuten kommentoija totesi, ihmiset taisivat kuvitella olevansa rikkaita kun pankista sai rahaa. Ja kyllä, tiedän, että edeltävät vuosikymmenet pankkiin oltiin menty hattu kourassa maahan katsoen nöyrinä pyytämään lainaa. Että tiedän kyllä murroksen olleen erittäin suuri. Mutta poistaako se silti vastuuta yksittäisiltä ihmisiltä?
Jos poistaa, olisi hyvä kuulla perusteluja. Jos ei poista, niin eikö siitä pitäisi vetää joitakin johtopäätöksiä - ja pikemminkin jatkaa tätä keskustelua eikä todeta, että asiat on jo läpikotaisin tutkittu ja katso sieltä tutkimuksista. Sen verran olen katsonut niitä tutkimuksia (mikä ei välttämättä aloituksestani näkynyt), että perusasiat tuntuvat olevan kaikille tiedossa. Sen sijaan kysyisin, olisiko aika aloittaa laajempi moraalinen keskustelu siitä, kuka ja ketkä lopulta olivat vastuussa ihmisten, yritysten, pankkien ja koko maan ahdingosta.
Sorge jos sanon sen suoraan, mutta en usko syyllisen olleen Iiro Viinanen.
ap
Päättäjien virheiden takia koko systeemi ajettiin nurin. Kiinteän valuuttakurssin politiikka ylipäätään sekä ongelmien alkaessa täysi julkinen säästäminen juuri kun olisi pitänyt kuluttaa. Aivan älyvapaata hommaa.
Jos koronassa olisi yhtäkkiä vedetty kaikki rahahanat kiinni sekä nostettu lainakorot tappiin, niin tulisitko syyttelemään ihmisiä, jotka olivat mitoittaneet elämänsä sen mukaan, että asiat pysyvät jokseenkin stabiilina? Mitäs ostivat asunnon velaksi, senkin typerät ravintolatyöntekijät.
Vierailija kirjoitti:
Aika monet menettivät omaisuutensa takauksiin. Toisilta loppui työt ja asuntolaina oli isompi kuin asunnosta sai.
Minä olin takaajana ja pitkään sitten söinkin vettä ja leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on tulossa paljon syvempi lama, olisi ehkä hybä jo sopia miten ihmiset pystyisivät tekemään helposti henkilökohtaisen konkurssin ja velat unohdettaisiin, että pääsisivät mahdollisimman nopeasti jaloilleen?
Lama tulee laajenemaan muualta maailmalta Suomeen. Nyt pajastui 65000 miljardin velka aukko, nyt alkaa aukkoja alkaa paljastumaan kaikilla talouden osa-alueilla kiihtyvällä tahdilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt asiaa jo pidemmän aikaa, katsonut mm. Ylen Elävän arkiston lama-ajan dokumentteja ja kuuntelin äänikirjana Laman lapset -kirjan. Minulla on herännyt joitakin kysymyksiä, joihin en ole löytänyt vastauksia. Ehkä joku tässä ketjussa osaisi vastata niihin.
1. Ketkä kaikki viime kädessä joutuivat hankalaan tilanteeseen laman myötä ja ketkä eivät? Oliko yhtään ns. tavallisia ihmisiä, jotka eivät kärsineet lamasta?
2. Elivätkö ihmiset tosiaan 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa "yli varojensa" vai johtuiko lama jostakin muusta? (Oletan että etupäässä Suomen pankin tekemistä virheistä, mutta eikö yksittäisillä ihmisillä ollut mitään tekemistä oman myöhemmän tilanteensa taustoissa?)
3. Jos ihmiset olivat ottaneet itse ja/tai taanneet isoja lainoja (lainoja mihin? toisten yrityksiin? vai omia asuntolainoja, vai mitä?), niin eikö voi ajatella, että nämä ihmiset olivat itse tehneet valintansa ja kun tilanne muuttui, he vain joutuivat maksamaan noista valinnoistaan, jotka osoittautuivat huonoksi?
4. 90-luvun alkupuolella tuli massatyöttömyys, erään arvion mukaan pahimmillaan 540.000 suomalaista oli vailla työtä. Minkä vuoksi ihmiset ottivat sen oman työttömyytensä niin kovin raskaasti, kun he samalla tiesivät, että tosi moni muukin oli vailla työtä ja että kyse oli yksittäistä ihmistä isommista asioista eikä työttömyys ollut sen yksilön vika? Vrt. 2000-luvun yt:t, joissa ei lakkauteta koko puljua vaan vain muutama saa potkut, silloinhan se työttömyys osuu pahemmin kun on perusteita ajatella, että vika oli minussa. Mutta jos puoli miljoonaa muuta on työttömänä, miten se on voinut olla niin kova kolaus, että siitä on sitten masennuttu/alkoholisoiduttu ja pahimmassa tapauksessa saatu lapset ja lapsenlapsetkin syrjäytymään?
No, et sinä nyt kovin laajasti ole asiaan tutustunut, jos näitä kyselet. En nyt rupea sinulle sen enempää taloushistoriaa opiskelemana ja muutenkin suosittelen, että hakisit tietosi muualta kuin keskustelupalsoilta. Mutta lyhyesti.
1. Pahimpaan tilanteeseen joutuivat luonnollisesti ne, joilla oli omaisuus jouduttiin realisoimaan ja se riittänyt kattamaan velkoja ja samlla omat tulonlähde katosi (esim. yrittäjällä konkurssi tai asuntovelalliselta meni työalta ja asunnon arvo romahti alle jäljellä olevan velan). Lama vaikutti suhteellisen vähän niihin, joitak eivät kohdanneet työttömyyttä. Toki esim. koululeikkaukset kohdistuivat näihinkin.
2. Suomalaiset elivät ylivarjonsa, mutta tietenkin lama on monivyinen syyhti. Ei yksin ylivarojen eläminen, ei yksin Suomen pankki. Mutta 80- luvun lopussa Suomi velkaantui (yritykset ja kotitaloudet) ja osa lainoista oli valuuttalainoja, joihin kytkeyi valuuttakurssiriski, joka sitten purkautui. Mutta toki asiaan vaikutti myös Saksojen yhdistyminen (rahapolitiikka kiritsyi Euroopassa) ja Suomen osalta NL:n romahtaminen, mikä kadotti käytännössä tärkeimmän vientimarkkinan yhdessä yössä. Voidaan sanoa, että velkaantuminen viritti pommin, mutta poliittisen ympäristön nopea muuttuminen räjäytti sen.
'3. Taanneet omat asuntlainansa? Oletkohan nyt perillä tästä systeemistä. Mutta kyllä, takaaja ottaa riskin, ja moni teki sen. Taatut lainat olivat varmasti nii asunto- kuin yritysluottoja. Yritysluotot toki pahempia, koska niitä vastaan ei välttämättä ollut edes sen vertaa takuita. Ihminen ottaa riskin takuun antaessaan, joo oma vika. Toisaalta pankit eivät näitä riskejä kyllä tavantallaajille juuri avanneet eli jossain tapauksissa takaajia käytännössä jopa sumutettiin.
4. Työttömyys oli henkisesti kova taakkaa sen takia, koska aikaisempina vuosikymmeninä oli ollut aidosti täystyöllisyys. Työttömyys ilmiönä oli aika uusia ja massatyöttömyys vain lisäsi tuskaa. Mahdollisuuksiahan ei juuri ollut. On sinulta kuitenkin aika kömpelyä psykohistoriaa väittää, että juuri lamavuosina alkoholisoiduttiin (alkoholin kulutus laski) tai masennuttiin enemmän kuin vaikka nyt. Lama eroaa nykytilanteesta siinä, että todella monen työura katkesi siihen kokonaan. Aikaisempina vuosikymmeniä työelämään oli aidosti tultu vielä suoraan koulusta ja laman jälkeen monet eivät työllistyneet enää uudelleen. Samalla tavalla jo aikaisemmin todettu - eli monelta meni työpaikka, koti ja jäljelle jäi vielä lainat. Eli taloudellinen kurjuus jatkui esim. ulosottoina vuosia - eikä ole päättynyt kaikilla vieläkään. Samaan aikaan myös tukipalveluja leikattiin, eikä tätä ole palautettu vieläkään.
Kiitos tästä, tässä tuli joitakin itselleni uusia (aiemmin ajattelemattomia) asioita, kuten Saksojen yhdistymisen vaikutus rahapolitiikan kiristymiseen. Sen verran olen asiaan perehtynyt, että lukenut jonkun verran tutkimuksia ja kuunnellut mm. Vesa Vihriälän luennon, kun korona-aikaan löytyi youtubesta tuore luentosarja Suomen taloushistoriasta.
Keskustelupalstalta haen oikeastaan selkeiden vastausten (kiitos sinulle niistä) ohella myös tuntumaa siihen, "miten nämä asiat nähdään", siis sen kansan keskuudessa, joka täällä keskustelupalstalla pyörii. Avasin omia ajatuksiani ja näkemyksiäni aiheesta - ne voivat olla vääriäkin, kuten täällä palstalla joskus on - jotta saisin tuunattua omaa ajatteluani joko realistisemmaksi tai ylipäänsä lähemmäksi sitä, kuinka nämä asiat nyt 2022 koetaan.
Eli se tieto, jota haen täältä keskustelupalstoilta, tulee ns. rivien välistä ja ylä- ja alapeukutusten määrästä. Toki on hyvä aina saada kasvatettua omaa faktoihin perustuvaa tietämystä.
ap
Et sinä saa peukuista sitä tietoa mitä haluat. Koska intät, että pitäisi kuulla itse sössineiden kertomuksia (ja toistelet tätä), niin se alkaa lähinnä ärsyttää, koska ajanjaksoon liittyy niin paljon ikäviä ihmiskohtaloita. Varmasti tarinoita itsesössinnästäkin on olemassa, mutta et sinä tuolla kertokaa, kertokaa tyylillä voi peukuista mitään päätellä.
Sekin on täyttä harhaa, että kaikille olisi käynyt huonosti. Esim. omat vanhempani kunnalla töissä, tavallinen asuntolaina ja muutama lapsi. Elivät täysin normaalia elämää. Samoin 90% kaverien vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tulossa paljon syvempi lama, olisi ehkä hybä jo sopia miten ihmiset pystyisivät tekemään helposti henkilökohtaisen konkurssin ja velat unohdettaisiin, että pääsisivät mahdollisimman nopeasti jaloilleen?
Lama tulee laajenemaan muualta maailmalta Suomeen. Nyt pajastui 65000 miljardin velka aukko, nyt alkaa aukkoja alkaa paljastumaan kaikilla talouden osa-alueilla kiihtyvällä tahdilla.
Yhden velka on toisen varallisuutta. Ei ole mitään mystistä aukkoa.
Ja sitten vielä sekin, että jos nyt ap luet paljon ja selvittelet asioita muutenkin, niin kannattaisi myös tutustua johonkin psykologiseen puoleen. Ei ole mitenkään 90-luvun lamalle ainutlaatuista, että ihmiset näkevät itsensä hieman positiivisemmassa valossa kuin täysin ankara reaalitodellisuus antaisi olettaa. Ihmiset eivät myöskään aina tiedosta tekevänsä päätöksiä silloin, kun jotain tärkeää tapahtuu.
Enemmistö ry ssi asiansa itse. Osti uuden asunnon ennenkuin vanha myyty, tai meni takaamaan jotakin tuttua tajuamatta edes mitä se takaus tarkoittaa.
Toki sitten tervettäkin yritystoimintaa kaatui, kun ihmisillä ei ollut ostovoimaa.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos tästä muistosta, eli että tv-mainoksissa mainostettiin valuuttalainaa ja pörssiin sijoittamista. Tuo oli itselleni uusi asia.
Olisiko tuo rinnastettavissa siihen, että jo monien vuosien ajan on mainoskanavilla tullut jokaisella mainoskatkolla erilaisten pikavippiyhtiöiden ja luottolaitosten mainoksia?
(Kiitos myös piensijoittajan realiteettien avaamisesta. Ymmärrettävää, että nopea reagointi muutoksiin oli käytännössä mahdotonta tuollaisessa järjestelmässä.)
ap