miksi perheelliset usein puhuvat lapsettomille siihen tyyliin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki perheelliset ovat aiemmin olleet itse perheettömiä ja tietävät siis omakohtaisesti, että useimmat perheettämänä raskailta tuntuneet asiat ovat lastenleikkiä esimerkiksi vaikean vauvavuoden rinnalla. Tuntuivat vain raskailta, kun ei tiennyt vaikeammasta.

Mutta ei kaikki perheelliset ole kokeneet kaikkia mahdollisia raskaita juttuja, joita perheettömänä (tai perheellisenä) voi kokea.

Tämä on vain perheellisten tapa uhriutua ja pitää itseään jotenkin parempina ihmisinä kuin perheettömiä.

Näin juuri. Usein nämä itsensä ylentäjät ovat eläneet suojattua elämää ja perustavat perheen nuorena ilman muuta elämänkokemusta. Ovat sitten vielä 40v naiveja ja lapsellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.

Perheelliselle kyseinen viesti kertoo, että heidät nähdään riippakivinä ja etuoikeutettuina lellikkeinä, jotka mukamas hyötyvät työelämässä perhestatuksestaan. Näin ei ole. Kukaan tuskin haluaa olla poissa töistä ja jättämässä omia töitään muiden harteille sairaan lapsen takia. Kehtaan väittää, että minulla on sen kipeän lapsen kanssa kurjempaa täällä kotona, kuin sinulla siellä töissä. Tosi kiva stressata vielä päälle, että nyt ne työkaverit siellä ajattelevat minusta pelkkää pahaa, kiitti vaan.

Loma-aikojen suhteen olen toki samaa mieltä, että kaikki ansaitsevat päästä lomille loma-aikoina. Kiertävä systeemi olisi tähän paras.

Tämä keskustelun suunta palkallisista vapaista lapsen hoitamiseksi on ihan naurettava. Jokaisella on oikeus sairaslomaan, lapset ovat jatko vanhemmistaan siinä mielessä, että heidän sairaus on ns. vanhemman sairaus, he eivät pärjää itsenäisesti ja ovat vanhemmistaan riippuvaisia, joilla on myös velvollisuus heistä huolehtia. Mitä siinä pitäisi sitten tehdä? Myös syöpäsairas saa enemmän palkallista vapaata mitä satunnaisesti flunssaileva, onko tämäkin epäreilua?

Kaikilla on tämä sama oikeus, se jolla ei ole syöpää tai sairastelevaa lasta on tässä suhteessa onnekas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.

Perheelliselle kyseinen viesti kertoo, että heidät nähdään riippakivinä ja etuoikeutettuina lellikkeinä, jotka mukamas hyötyvät työelämässä perhestatuksestaan. Näin ei ole. Kukaan tuskin haluaa olla poissa töistä ja jättämässä omia töitään muiden harteille sairaan lapsen takia. Kehtaan väittää, että minulla on sen kipeän lapsen kanssa kurjempaa täällä kotona, kuin sinulla siellä töissä. Tosi kiva stressata vielä päälle, että nyt ne työkaverit siellä ajattelevat minusta pelkkää pahaa, kiitti vaan.

Loma-aikojen suhteen olen toki samaa mieltä, että kaikki ansaitsevat päästä lomille loma-aikoina. Kiertävä systeemi olisi tähän paras.

Luuletko sinä, että se vapaapäivän lonkkansa murtaneen mummonsa vuoksi ottanut ihminen haluaa olla poissa töistä? Samaan aikaan yhteiskunta kertoo, että sun läheiset ei ole yhtä tärkeitä kuin perheellisen työkaverin lapset.

Ihmisestä tulee kokonainen silloin kun hän saa kasvattaa jälkeläisen. Ympyrä sulkeutuu.

Elämäntapasinkut ja muut itseään ajattelevat hedonistit on keskeneräisiä, hieman epäonnistuneita tapauksia. Siksi nämä edellisen kategorian ihmiset yrittävät auttaa ja neuvoa näitä jälkimmäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.

Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.

Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.

Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!

Tämäpä kertookin hyvin sen tyylin, jolla perheettömät vähättelee sairaita läheisiään hoitavia lapsettomia. Omg, sun kaatunut muistisairas mummi ei oo mitään mun nuhaiseen Ville-Petettiin verrattuna!

Ihan niinkuin myös perheellisillä ei voisi olla muistisairaita mummeja hoidettavinaan? Sitä meinasin tällä palkattomasta vapaasta valittamisella.

Olen ollut pari kertaa kuolemassa fyysisen sairauden vuoksi (pitkälle edennyt syöpä, aivoleikkaus) ja elämä oli vaikeaa. Elämä oli takuuvarmasti ollut vielä rankempaa, jos olisin sairaana huolehtinut yksin (pienistä) lapsistani.

Työkaverimiehen elämässä oli raskas hetki, kun hänen hyvän ystävänsä ulkomaalainen tyttöystävä halusi viettää seurustelukumppaninsa kanssa aikaa eikä seurustelukumppanin, työkaverimiehen ja tämän tyttöystävän. Tunsin suurta myötätuntoa hänen äärettömän rankkaa hetkeään kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.

Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.

Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.

Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!

Tämäpä kertookin hyvin sen tyylin, jolla perheettömät vähättelee sairaita läheisiään hoitavia lapsettomia. Omg, sun kaatunut muistisairas mummi ei oo mitään mun nuhaiseen Ville-Petettiin verrattuna!

Ihan niinkuin myös perheellisillä ei voisi olla muistisairaita mummeja hoidettavinaan? Sitä meinasin tällä palkattomasta vapaasta valittamisella.

Aika usein ne jää lapsettomien vastuulle, heidän elämä kun on niin helppoa muuten.

Minun lapseton elämäni on 100% varmasti raskaampaa kuin pari muksua pukanneen ystäväni. Hänellä onnellinen perhe, terveet lapset, hyvä työ, paljon rahaa jne. Itse olen työtön ja köyhä ja huolehdin vakavasti sairaasta puolisostani eikä meillä ole mitään tukiverkkoja.

Kyllä, jos meillä olisi lapsia niin olisi vielä vaikeampaa. Mutta silti minun elämäni on vaikeampaa nyt kuin tuon perheellisen kaverini, jolla on kaikki hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.

Perheelliselle kyseinen viesti kertoo, että heidät nähdään riippakivinä ja etuoikeutettuina lellikkeinä, jotka mukamas hyötyvät työelämässä perhestatuksestaan. Näin ei ole. Kukaan tuskin haluaa olla poissa töistä ja jättämässä omia töitään muiden harteille sairaan lapsen takia. Kehtaan väittää, että minulla on sen kipeän lapsen kanssa kurjempaa täällä kotona, kuin sinulla siellä töissä. Tosi kiva stressata vielä päälle, että nyt ne työkaverit siellä ajattelevat minusta pelkkää pahaa, kiitti vaan.

Loma-aikojen suhteen olen toki samaa mieltä, että kaikki ansaitsevat päästä lomille loma-aikoina. Kiertävä systeemi olisi tähän paras.

Luuletko sinä, että se vapaapäivän lonkkansa murtaneen mummonsa vuoksi ottanut ihminen haluaa olla poissa töistä? Samaan aikaan yhteiskunta kertoo, että sun läheiset ei ole yhtä tärkeitä kuin perheellisen työkaverin lapset.

Siinä määrin "haluaa" että mikään pakko ei ole vaan yhteiskunta tarjoaa näihin tilanteisiin muitakin ratkaisuja. Kyse ei ole läheisten tärkeydestä, vaan yksilön lakisääteisestä vastuusta.

Samoin se 18v lapsen auttaminen ei enää oikeuta palkalliseen vapaaseen, oikeastaan raja taitaa olla jopa paljon matalampi, mitä täysi-ikäisyys.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Ihmisestä tulee kokonainen silloin kun hän saa kasvattaa jälkeläisen. Ympyrä sulkeutuu.

Elämäntapasinkut ja muut itseään ajattelevat hedonistit on keskeneräisiä, hieman epäonnistuneita tapauksia. Siksi nämä edellisen kategorian ihmiset yrittävät auttaa ja neuvoa näitä jälkimmäisiä.

Kiitos muistutuksesta miten olen jotenkin vajaa kun jäin ilman lasta. Onnittelut sinulle elämän onnistuja, tuollaisen empatian jättiläisen kasvattamana lapsistasi taatusti tuleekin loistoyksilöitä. Sitten vielä ihmettelette jos emme innosta vinkuen tuuraa teitä kun teidän pikku Jukka-Marialla on pipi. -Yksi tämän ketjun ilmeisesti useista tahattomasti lapsettomista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.

Perheelliselle kyseinen viesti kertoo, että heidät nähdään riippakivinä ja etuoikeutettuina lellikkeinä, jotka mukamas hyötyvät työelämässä perhestatuksestaan. Näin ei ole. Kukaan tuskin haluaa olla poissa töistä ja jättämässä omia töitään muiden harteille sairaan lapsen takia. Kehtaan väittää, että minulla on sen kipeän lapsen kanssa kurjempaa täällä kotona, kuin sinulla siellä töissä. Tosi kiva stressata vielä päälle, että nyt ne työkaverit siellä ajattelevat minusta pelkkää pahaa, kiitti vaan.

Loma-aikojen suhteen olen toki samaa mieltä, että kaikki ansaitsevat päästä lomille loma-aikoina. Kiertävä systeemi olisi tähän paras.

Luuletko sinä, että se vapaapäivän lonkkansa murtaneen mummonsa vuoksi ottanut ihminen haluaa olla poissa töistä? Samaan aikaan yhteiskunta kertoo, että sun läheiset ei ole yhtä tärkeitä kuin perheellisen työkaverin lapset.

Jos jonkun mummo murtaa lonkkansa, ja joku joutuu sen vuoksi ottamaan töistä vapaata, niin ei se siitä vapaasta palkkaa saa, oli lapsia tai ei. Pitäisikö palkkaa kuitenkin saada riippumatta siitä, onko kyseessä lapsi vai joku muu sukulainen? Ehkä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.

Perheelliselle kyseinen viesti kertoo, että heidät nähdään riippakivinä ja etuoikeutettuina lellikkeinä, jotka mukamas hyötyvät työelämässä perhestatuksestaan. Näin ei ole. Kukaan tuskin haluaa olla poissa töistä ja jättämässä omia töitään muiden harteille sairaan lapsen takia. Kehtaan väittää, että minulla on sen kipeän lapsen kanssa kurjempaa täällä kotona, kuin sinulla siellä töissä. Tosi kiva stressata vielä päälle, että nyt ne työkaverit siellä ajattelevat minusta pelkkää pahaa, kiitti vaan.

Loma-aikojen suhteen olen toki samaa mieltä, että kaikki ansaitsevat päästä lomille loma-aikoina. Kiertävä systeemi olisi tähän paras.

Sanoin ylimielisiksi lellikeiksi, jotka eivät edes tajua etuoikeuksiaan ja sitä, miten koko yhteiskunta pyörii heidän ehdoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen saattanut eräästä lapsettomasta työkaveristani puhua tällä tavalla, kun olen ensin itse saanut häneltä toistuvasti runtua siitä, kun en töissä ole enää lasten saannin jälkeen pystynyt antamaan itsestäni ihan niin paljon, kuin aiemmin. En toki tiedä hänen yksityiselämänsä haasteista, mutta eipä hänellä tunnu riittävän ymmärrystä sille, että pikkulasten vanhemmalla voi olla arkielämän rytmityksen takia vähän rajoittuneemmat mahdollisuudet panostaa työhön koko sielullaan, kuin lapsettomalla. Puheeni on kummunnut p skasta olosta ja ahdistuksesta tätä ihmistä kohtaan. Tässä yksi vastaus ap:n kysymykseen.

Olisitko itse ymmärtäväinen, jos työkaverisi työteho olisi laskenut, koska hän käy viikonloppuisin viihteellä ja pelaa videopelejä öisin? Koska nämä ovat ihan samanlaisia itse tehtyjä elämänvalintoja.

ehkä tällä keskustelulla haetaan takaa sitä, että perheelliset voisi joskus antaa sekunnin ajatuksen sille, että on elämää myös sen mahtavan oman pikkuperheen ympärillä. Jos joku saa sen hetken huomiota/myötuntoa, niin sitä hetkeä ei tarvitse pilata "jaa-aa mutta ette ikinä arvaa mitä meidän vili-petteri :D". Ei koske toki kaikkia perheellisiä heitä on normaalejakin tässä matkan varrella tavattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.

Perheelliselle kyseinen viesti kertoo, että heidät nähdään riippakivinä ja etuoikeutettuina lellikkeinä, jotka mukamas hyötyvät työelämässä perhestatuksestaan. Näin ei ole. Kukaan tuskin haluaa olla poissa töistä ja jättämässä omia töitään muiden harteille sairaan lapsen takia. Kehtaan väittää, että minulla on sen kipeän lapsen kanssa kurjempaa täällä kotona, kuin sinulla siellä töissä. Tosi kiva stressata vielä päälle, että nyt ne työkaverit siellä ajattelevat minusta pelkkää pahaa, kiitti vaan.

Loma-aikojen suhteen olen toki samaa mieltä, että kaikki ansaitsevat päästä lomille loma-aikoina. Kiertävä systeemi olisi tähän paras.

Luuletko sinä, että se vapaapäivän lonkkansa murtaneen mummonsa vuoksi ottanut ihminen haluaa olla poissa töistä? Samaan aikaan yhteiskunta kertoo, että sun läheiset ei ole yhtä tärkeitä kuin perheellisen työkaverin lapset.

Siinä määrin "haluaa" että mikään pakko ei ole vaan yhteiskunta tarjoaa näihin tilanteisiin muitakin ratkaisuja. Kyse ei ole läheisten tärkeydestä, vaan yksilön lakisääteisestä vastuusta.

Samoin se 18v lapsen auttaminen ei enää oikeuta palkalliseen vapaaseen, oikeastaan raja taitaa olla jopa paljon matalampi, mitä täysi-ikäisyys.

Eri

Ei se omien lapsien hoitaminen itse ole yhtään sen enempää lakisääteistä, se voidaan ihan yhtälailla järjestää niillä muilla ratkaisuilla. Toisin kuin itse hoitaminen se vaan on maksullista, ihan samoihin kuin niiden muidenkin läheisten auttaminen.

Suurin osa lapsiperheistä on kateellisia lapsettomille,eivät saa väkivaltaisia rääkyjiään kuriin eikä voi oikein koskaan rentoutua ja olla yksin kotona,siksipä työntävät ne tuonne kouluaikoinakin myöhään arki iltoina luuhailemaan jossa ne sitten tekee kaikkea ilkivaltakolttosia ja huutelevat tuntemattomille kaikkea härskiä koska luulevat olevansa koviksia sekin vaan kuitataan pahaksi oloksi jos sattuvat nyt jotain hakkaamaan ja videoimaan

HIENOA TYÖTÄ VANHEMMAT::D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.

Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.

Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.

Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!

Tämäpä kertookin hyvin sen tyylin, jolla perheettömät vähättelee sairaita läheisiään hoitavia lapsettomia. Omg, sun kaatunut muistisairas mummi ei oo mitään mun nuhaiseen Ville-Petettiin verrattuna!

Ihan niinkuin myös perheellisillä ei voisi olla muistisairaita mummeja hoidettavinaan? Sitä meinasin tällä palkattomasta vapaasta valittamisella.

Aika usein ne jää lapsettomien vastuulle, heidän elämä kun on niin helppoa muuten.

Sitten voimmekin miettiä, että olisiko siis oikeudenmukaisempaa, että se perheellinen sisarus huolehtisi myös siitä mummosta, jotta lapsettomalla ei vaan olisi liian rankkaa tai joutuisi joskus ottamaan niitä palkattomia vapaita? Ei sekään kai ihan reilua sinusta olisi? Huom. joku ne palkattomat vapaat joutuisi kuitenkin ottamaan mummon takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saattanut eräästä lapsettomasta työkaveristani puhua tällä tavalla, kun olen ensin itse saanut häneltä toistuvasti runtua siitä, kun en töissä ole enää lasten saannin jälkeen pystynyt antamaan itsestäni ihan niin paljon, kuin aiemmin. En toki tiedä hänen yksityiselämänsä haasteista, mutta eipä hänellä tunnu riittävän ymmärrystä sille, että pikkulasten vanhemmalla voi olla arkielämän rytmityksen takia vähän rajoittuneemmat mahdollisuudet panostaa työhön koko sielullaan, kuin lapsettomalla. Puheeni on kummunnut p skasta olosta ja ahdistuksesta tätä ihmistä kohtaan. Tässä yksi vastaus ap:n kysymykseen.

Olisitko itse ymmärtäväinen, jos työkaverisi työteho olisi laskenut, koska hän käy viikonloppuisin viihteellä ja pelaa videopelejä öisin? Koska nämä ovat ihan samanlaisia itse tehtyjä elämänvalintoja.

En olisi ymmärtäväinen, koska nämä tilanteet eivät ole verrattavissa toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.

Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.

Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.

Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.

Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.

Tuleeko sinulle todella yllätyksenä että ne perheellisille tehtävät myönnytykset tosiaan on joltain muulta pois? Yleensä juuri siltä lapsettomalta, joka joutuu sen toisen ihmisen sairastavan lapsen takia laittamaan kaikki omat menonsa syrjään ja tuuraamaan sen perheellisen muuten tekemättä jääviä töitä. Kiitoksena siitä se lapseton saa juuri tällaista vähättelyä ja suoranaista vttuilua siitä miten ei ymmärrä elämästä mitään kun ei ole lapsia.

Vähän kärjistäen sanon että kun on valmiiksi vähän yksinkertainen niin ei viisastu myöskään lapsia tekemällä. Onneksi en itse ollut naisvaltaisella alalla enkä ole joutunut työelämässä syrjityksi lomien tms takia.