miksi perheelliset usein puhuvat lapsettomille siihen tyyliin
että lapsettomat eivät tietäisi mitään raskaasta elämästä?
Joskus ihan ihmetyttää, että voiko tosiaan joku elää niin hyvää elämää, että normaali perhe-elämä on
jotenkin tajuttoman raskasta. Aidosti ihmettelen. Itselläni on elämässäni ollut todella suuria vastoinkäymisiä, sen rinnalla perhe-elämä on leikkiä.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain siitä omakohtaisesta kokemuksesta johtuen.
Kun lapsettomana sairastuit, se saattoi olla raskasta, mutta sama sairaus on moninkertaisesti vaikeampi sietää, kun joudut huolehtimaan lapsista omasta kunnosta välittämättä.
Kun saat huonoja uutisia, esimerkiksi äitisi kuolee, se on rankkaa, mutta silloinkaan et voi surra huomioimatta miten sinun vointi ja mieliala vaikuttaa lapsiin.
Parisuhdevaikeudet kuormittaa lapsetonta, mutta perheellisen suurin murhe tuolloinkin on, että miten asian voi hoitaa niin, että se ei heijastu lapsiin.
Vaikeuksista on helpompi selviytyä, kun voi pitää huolta vain itsestään. Lapsellinen ei voi. LApsellisen elämässä oikeastaan vain lapsen elämään negatiivisesti vaikuttavat asiat ovat ongelmia, pelkästään itseen kohdistuvat ongelmat eivät tunnu missään.
Kun mun äiti kuolee, mä tapan itseni. Koska ainoa ihminen, joka mua surisi on poissa enkä enää vahingoita ketään tappamalla itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki perheelliset ovat aiemmin olleet itse perheettömiä ja tietävät siis omakohtaisesti, että useimmat perheettämänä raskailta tuntuneet asiat ovat lastenleikkiä esimerkiksi vaikean vauvavuoden rinnalla. Tuntuivat vain raskailta, kun ei tiennyt vaikeammasta.
Mutta ei kaikki perheelliset ole kokeneet kaikkia mahdollisia raskaita juttuja, joita perheettömänä (tai perheellisenä) voi kokea.
Tämä on vain perheellisten tapa uhriutua ja pitää itseään jotenkin parempina ihmisinä kuin perheettömiä.
On silti jännää, että perheettömät tuntuvat unohtavan, että perheelliset tietävät ihan oikeasti, miltä tuntuu olla perheetön! Monet ovat eläneet sitä elämää pitkäänkin. Se ei siis ole sellainen keskustelu, missä kumpikaan osapuoli ei tasapuolisesti tietäisi toisen kokemusta. Perheellinen on kokenut molemmat roolit, perheetön vain toisen roolin.
Perheelliset myös unohtaa, että perheettömät ovat joskus olleet itsekin lapsia ja tästä syystä tietää millaista lapsiperhe-elämä on. Ei ollut mun juttu edes lapsena. 🤣
Tämä nyt ei valitettavasti ole olleenkaan totta. Perheelliset, jotka myös ovat olleet lapsia, tietävät, että on ihan eri asia olla lapsen kuin vanhemman roolissa perhe-elämässä. Vanhemmuuteen liittyy ihan eritavalla vastuuta vaikeina hetkinä. Olen itse väkivaltaisesta perheestä, ja vaikka murehdin sekä itseni että sisarusteni hyvin voinnista, ei se vastuu ole ollut mitenkään verrattavissa vanhemmuuteen, johon liittyy vaikeinakin aikoina myös kaikki muut aikuisen vastuut.
Ei minusta silti ole mitenkään asiallista kenenkään elämän haasteita vähätellä tai verrata, meistä jokainen kulkee omaa polkuaan ja osan haasteistaan valitsee, osan saa kysymättä. Vertailuista ei kuitenkaan seuraa mitään hedelmällistä, vaan jokaisen tulisi keskittyä tekemään siitä omasta elämästään mahdollisimman hyvää niissä olosuhteissa missä on ja niillä korteilla mitä on annettu. Toiset pääsee elämässä tietyissä asioissa helpommalla ja toiset taas toisissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.
Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.
Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain siitä omakohtaisesta kokemuksesta johtuen.
Kun lapsettomana sairastuit, se saattoi olla raskasta, mutta sama sairaus on moninkertaisesti vaikeampi sietää, kun joudut huolehtimaan lapsista omasta kunnosta välittämättä.
Kun saat huonoja uutisia, esimerkiksi äitisi kuolee, se on rankkaa, mutta silloinkaan et voi surra huomioimatta miten sinun vointi ja mieliala vaikuttaa lapsiin.
Parisuhdevaikeudet kuormittaa lapsetonta, mutta perheellisen suurin murhe tuolloinkin on, että miten asian voi hoitaa niin, että se ei heijastu lapsiin.
Vaikeuksista on helpompi selviytyä, kun voi pitää huolta vain itsestään. Lapsellinen ei voi. LApsellisen elämässä oikeastaan vain lapsen elämään negatiivisesti vaikuttavat asiat ovat ongelmia, pelkästään itseen kohdistuvat ongelmat eivät tunnu missään.
Kun minun äitini äiti kuoli, olin hänen kanssaan sairaalassa ja halasin häntä niin kauan että edes vähän helpotti. Hän on monta kertaa jälkeenpäin sanonut miten tärkeää oli että hän ei ollut yksin vaan minä olin hänen tukenaan, ettei hän tiedä miten olisi muuten kestänyt. En voi välttyä ajatukselta että minä joudun kestämään vastaavan tilanteen ihan yksin kun sen aika tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.
Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.
Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.
Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain siitä omakohtaisesta kokemuksesta johtuen.
Kun lapsettomana sairastuit, se saattoi olla raskasta, mutta sama sairaus on moninkertaisesti vaikeampi sietää, kun joudut huolehtimaan lapsista omasta kunnosta välittämättä.
Kun saat huonoja uutisia, esimerkiksi äitisi kuolee, se on rankkaa, mutta silloinkaan et voi surra huomioimatta miten sinun vointi ja mieliala vaikuttaa lapsiin.
Parisuhdevaikeudet kuormittaa lapsetonta, mutta perheellisen suurin murhe tuolloinkin on, että miten asian voi hoitaa niin, että se ei heijastu lapsiin.
Vaikeuksista on helpompi selviytyä, kun voi pitää huolta vain itsestään. Lapsellinen ei voi. LApsellisen elämässä oikeastaan vain lapsen elämään negatiivisesti vaikuttavat asiat ovat ongelmia, pelkästään itseen kohdistuvat ongelmat eivät tunnu missään.
Kun minun äitini äiti kuoli, olin hänen kanssaan sairaalassa ja halasin häntä niin kauan että edes vähän helpotti. Hän on monta kertaa jälkeenpäin sanonut miten tärkeää oli että hän ei ollut yksin vaan minä olin hänen tukenaan, ettei hän tiedä miten olisi muuten kestänyt. En voi välttyä ajatukselta että minä joudun kestämään vastaavan tilanteen ihan yksin kun sen aika tulee.
Tämä. Lapseton tukee muita, mutta kukaan ei tue lapsetonta.
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain siitä omakohtaisesta kokemuksesta johtuen.
Kun lapsettomana sairastuit, se saattoi olla raskasta, mutta sama sairaus on moninkertaisesti vaikeampi sietää, kun joudut huolehtimaan lapsista omasta kunnosta välittämättä.
Kun saat huonoja uutisia, esimerkiksi äitisi kuolee, se on rankkaa, mutta silloinkaan et voi surra huomioimatta miten sinun vointi ja mieliala vaikuttaa lapsiin.
Parisuhdevaikeudet kuormittaa lapsetonta, mutta perheellisen suurin murhe tuolloinkin on, että miten asian voi hoitaa niin, että se ei heijastu lapsiin.
Vaikeuksista on helpompi selviytyä, kun voi pitää huolta vain itsestään. Lapsellinen ei voi. LApsellisen elämässä oikeastaan vain lapsen elämään negatiivisesti vaikuttavat asiat ovat ongelmia, pelkästään itseen kohdistuvat ongelmat eivät tunnu missään.
Kun minun äitini äiti kuoli, olin hänen kanssaan sairaalassa ja halasin häntä niin kauan että edes vähän helpotti. Hän on monta kertaa jälkeenpäin sanonut miten tärkeää oli että hän ei ollut yksin vaan minä olin hänen tukenaan, ettei hän tiedä miten olisi muuten kestänyt. En voi välttyä ajatukselta että minä joudun kestämään vastaavan tilanteen ihan yksin kun sen aika tulee.
Tämä. Lapseton tukee muita, mutta kukaan ei tue lapsetonta.
Kuka lapseton tukee muita, kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki perheelliset ovat aiemmin olleet itse perheettömiä ja tietävät siis omakohtaisesti, että useimmat perheettämänä raskailta tuntuneet asiat ovat lastenleikkiä esimerkiksi vaikean vauvavuoden rinnalla. Tuntuivat vain raskailta, kun ei tiennyt vaikeammasta.
Mutta ei kaikki perheelliset ole kokeneet kaikkia mahdollisia raskaita juttuja, joita perheettömänä (tai perheellisenä) voi kokea.
Tämä on vain perheellisten tapa uhriutua ja pitää itseään jotenkin parempina ihmisinä kuin perheettömiä.
No mulla on perheettömänä ollut mm. syöpä (ja toki kaikkea muuta outoa, kuten pettävä puoliso, vakavista mt-ongelmista kärsinyt puoliso jne.). Just kun luulin, että kaikki olis hyvin ja olis se tasanen perhe-elämä edessä, niin voin sanoa, että se helvetillinen vauvavuosi oli kamalinta mitä mulla on koskaan ollut ja avioerokin siitä seurasi, kun olin miehelle niin katkera siitä, että se kaatui mun niskaan.
En kerta kaikkiaan keksi, mikä voisi olla niin kamalaa, kun vaan itsestä tarvii huolehtia ja oman jaksamisen ja aikataulun mukaan saa toimia. Lasten kanssa sä olet pakotettu elämään normaalia arkea, vaikka olis kuinka paskana henkisesti tai fyysisesti. Lapsettomana on useimmiten mahdollisuus lepoon.
Ei mulla kyllä ollut omaishoitajana mahdollisuutta lepoon kuin lyhyinä loma jaksoina. Housuihinsa tekevä hoidettava oli isompi kuin vauva ja koko ajan suunta oli kohti lähestyvää kuolemaa.
Näin. Perheellinen ottaa hoidettavansa ensiaskeleita, kouluu menoa, ripille pääsyä ja täysi-ikäistymistä. Lapsenlapsia.
Sä voinnin jatkuvaa huonontumista, kuolemaa ja hautajaisia. Omaa vanhuutta kusisissa vaipoissa.
Tämä. Juuri tänään mietin, ettei ihmisellä kovin helposti ole mitään elämää ennen kuin saa sellaisen emättimestään. Eihän elämässä mitään järkeä ole. Entä jos lisääntymisen ja siihen liittyvän shoppailun poistaisi, mitä jäisi "elämästä" enää jäljelle?
Lopeta seurustelu sellaisten ihmisten kanssa, jotka aiheuttavat sinulle stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.
Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.
Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.
Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.
Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.
Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.
Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.
Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.
Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.
Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.
Sua edeltävän kirjoittajan viesti kertoo, miksi perheellisen saamat joustot voi tuntua epäoikeudenmukaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.
Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!
Aika monia,en vain yhtä. Omia lapsiaan saa kyllä hoitaa ihan palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.
Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!
Tämäpä kertookin hyvin sen tyylin, jolla perheettömät vähättelee sairaita läheisiään hoitavia lapsettomia. Omg, sun kaatunut muistisairas mummi ei oo mitään mun nuhaiseen Ville-Petettiin verrattuna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.
Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!
Aika monia,en vain yhtä. Omia lapsiaan saa kyllä hoitaa ihan palkalla.
Siis tietysti, vanhemmilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia lapsistaan. Tällaista velvollisuutta kenestäkään muusta läheisestä ei ole. Sehän se vasta epäoikeudenmukaista olisi, jos lakisääteisiä velvoĺlisuuksiaan ei saisi työn takia hoitaa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomien (tai muiden) pitäisi aina omien töiden lisäksi tehdä lapsen sairauden takia pois olevien työt ja vielä lomatkin pitää lomakauden ulkopuolella tai silloin mitä näiltä jää touko- tai syyskuussa? Heilläkin on elämä ja tarpeita lomaan tiettyyn aikaan.
Nimenomaan. Ketään ei ikävä kyllä voi syrjiä/suosia elämäntapavalinnan tähden. Oli lapsia eli ei.
Jaa, miksi täällä sitten valitetaan, että lapsettomat joutuvat tekemään muiden työt ja pitämään lomansa lomakauden ulkopuolella, jos heitä ei muka voi syrjiä? Ja miksi eräs kommentoija oli sitä mieltä, että perheellinen työntekijä ei ansaitsisi työstään samaa palkkaa, kuin sinkku? Ei voi ketään muka syrjiä tai suosia, joo.
Luetun ymmärtäminen? Kysymyshän oli siitä, että ansaitseeko vähemmän työtä tekevä saman palkan kuin enemmän työtä tekevä? Työnantajalle kun ei pitäisi olla väliä mistä se huonompi työsuoritus johtuu. Sama pätee lomiin, jokaisella pitäisi olla oikeus ihan samoihin lomaviikkoihin täysin riippumatta siitä miksi ne haluaa juuri silloin.
Mikäli olen ymmärtänyt lukemani tässä keskustelussa oikein, niin valtaosa teistä näkee asian niin, että kaikki myönnytykset tai joustot perheellisille työelämässä ovat väärin ja muilta pois. Tässä myös eräs syy sille, että jotkut perheelliset saattavat väittää, etteivät lapsettomat tiedä raskaasta elämästä mitään.
Tuleeko sinulle todella yllätyksenä että ne perheellisille tehtävät myönnytykset tosiaan on joltain muulta pois? Yleensä juuri siltä lapsettomalta, joka joutuu sen toisen ihmisen sairastavan lapsen takia laittamaan kaikki omat menonsa syrjään ja tuuraamaan sen perheellisen muuten tekemättä jääviä töitä. Kiitoksena siitä se lapseton saa juuri tällaista vähättelyä ja suoranaista vttuilua siitä miten ei ymmärrä elämästä mitään kun ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jep, jos kehtaa esim. valittaa että meni pitkään levon toivossa odotettu viikonloppu pilalle esim. koiran vatsataudin takia eli ei saanut nukutuksi..tulee tää klassinen, niin lapsiperheessä sitä tätä tota..juu, ok, kellään muulla ei tietty ikinä ole rankkaa jos ei ole lapsia. Ja juu koira samanlainen vapaaehtoinen veto kuin lapsikin. Mutta eipä se vanhemmuus ketään ylemmäs nosta, työelämässä kuitenkin joustolistan kärjessä nämä tyypit.
Sinunko siellä joustolistan kärjessä pitäisi sitten olla? Minkähän takia voisi olla, että perheelliset on siellä joustolistan kärjessä? Olisiko heillä lasten takia enemmän pakottavia syitä saada joskus vapaata töistä? Minä olisin tosiaankin mieluummin aina töissä ja lapsi terveenä hoidossa, mutta kun flunssa iskee, sille ei voi mitään ja ei sitä lasta voi silloin viedä hoitoon tai jättää yksin kotiin. Järkevät ihmiset ymmärtävät tämän onneksi.
Mä oon joutunut ottamaan vapaapäivän, kun läheinen on sairastunut. Hyvä, että meillä työnantaja joustaa ja antaa vapaata lyhyellä varoajalla, mutta kyllähän sitä aina välillä miettii, että ne joiden hoidettava on oma lapsi, ei maksa sitä vapaata omasta pussistaan, toisin kuin minä.
Omg, olet joutunut ottamaan yhden palkattoman vapaapäivän? Niin kuule minäkin, vaikka mulla on lapsia!
Aika monia,en vain yhtä. Omia lapsiaan saa kyllä hoitaa ihan palkalla.
Siis tietysti, vanhemmilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia lapsistaan. Tällaista velvollisuutta kenestäkään muusta läheisestä ei ole. Sehän se vasta epäoikeudenmukaista olisi, jos lakisääteisiä velvoĺlisuuksiaan ei saisi työn takia hoitaa.
Eri
Monilla on silti käytännön pakko. Lapset on oma valinta, joten siitä pitäisi jotain myös maksaa eikä sälyttää hintaa muillem
Siksi tietysti, ettei se lapseton ymmärrä miten raskasta se on ennen kuin on se lapsi.
Lisää tehdään, koska ei se ole ylitsepääsemätöntä. Lapset tuovat myös paljon iloa ja onnea. Harvalle se on kurjaa alusta loppuun, ja vaikka se monelle on yksi elämän raskaimmista koettelemuksista (ei kaikille), se on myös yksi elämän suurimmista iloista, jota ei vaihtaisi mistään hinnasta pois.