Miksi suurin osa ihmisistä vähättelee tuurin merkitystä elämässä?

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ihmetyttää tämä hyvistä olosuhteista ja tuurista puhuminen. Itse olen tehnyt mittavan luokkahypyn ja vähävaraiset vanhempani ovat aina kannustaneet opiskeluissa. Ne olosuhteet eivät vaan ole mikään onnekas sattuma, vaan vanhempieni monien vuosien kova työ kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia ja omilla ansioillaan pärjääviä. Omasta elämästä on tingitty lasten kustannuksella ja tästä olen kiitollinen. He ovat hoitaneet oman tehtävänsä niinkuin kuuluu, eikä kysymys ole tuurista. Siihen päälle vielä omat pitkät päivät pääsykokeiden ja opintojen parissa, sadat työhakemukset ja ahkera työnteko. Tuuriin vetoavat ne, jotka eivät itse tai joiden vanhemmat eivät ole jaksaneet hoitaa hommiaan kunnolla.

Minua lyötiin ja pidettiin nälässä kotona.

Onneksi olin kaunis ja alykäs.

Sukulaiset rahoittivat lukion käynnin.

Asuin myös lomat ja viikonloput opiskelija solussa.

Lukion jälkeen olin töissä tai koulussa opintolainan avulla.

Nykyään työllistän itseni yrittäjänä.

Menestyminen on ollut geenien, ahkeruuden ja tuurin yhdistelmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin aiheesta joskus hyvän kirjan. Menestys on yleensä yhdistelmä jonkinlaista lahjakkuutta, kovaa työtä ja tilaisuuksia. Ajatellaan nyt vaikka jos lahjakas ja kovaa työtä tekevä Tove Jansson olisi syntynyt kuhmolaiselle lehmätilalle, olisiko hänestä tullut menestynyt taiteilija ja kirjailija? Kyllä se tilaisuuskin usein tarvitaan, ihan kovaa työtä vähättelemättä.

Monella menestyneellä ihmisellä on rutiköyhä perhetausta. Tove olisi aikana varmasti menestynyt olisi hän syntynyt minne tahansa.

Voi olla tai sitten ei. Ihailen Janssonia valtavasti ja hänen tekemäänsä kovaa työtä, mutta kyllähän esim. hänen äitinsä hankki hänelle ensimmäisen työpaikan Garm-lehteen jne. Kyllä hänelle oli tosi paljon apua perhetaustastaan, turha sitä on kieltää. En missään nimessä tarkoita, että jos syntyy köyhään, sivistymättömään tms. perheeseen, kannattaa vain heittää hanskat tiskiin, mutta pitäisi myöntää, että ns. hyvästä lähtökohdasta on myös paljon apua. (Joskus se voi kyllä kääntyä itseään vastaankin eli ei käsitetä ihmisen itsensä tekemää työtä ollenkaan vaan ajatellaan vain, että kaikki on saatu suhteilla.) 

Vierailija kirjoitti:

Koska se on niin pelottava ajatus. Tuntuu paljon paremmalta ajatella että oma menestys johtuu siitä että on niin fiksu. Ja jonkun muun epäonni siitä että se oli tyypin omaa syytä ja typeryyttä. Ei tunnu kivalta ajatella että itselle voisi käydä samoin.

Menestyksen vaikutusta ihmismieleen on tutkittu mm. pelin avulla. Tutkittavista osa sai ylimääräisiä helpotuksia ja palkkioita. Sellaisia täysin pelistä riippumattomia. Pelaajat itsekin tiesivät sen, etteivät saaneet niitä siksi, että olisivat pelanneet paremmin kuin muut. Silti he kokivat, että ovat kaiken ansainneet. Ja siinä samassa tutkimuksessa tuli ilmi, että se menestys muutti pelaajaa vähemmän empaattiseksi jne.

Tällä perusteella menestyneet ihmiset kokevat kaiken hyvän tulevan heille ansaitusti. Vaikka vaan syntymällä menestyvään perheeseen. Raha ja menestys sopii hyvin harvalle.

Vierailija kirjoitti:

Montako tummaihoista näkyy esim Helsingin stockmannin miestenvaate osastolla shoppaamassa?

Ehkä 1%?

Miksi ...

Samoin sokoksen kosmetiikka osaston asiakkaista on tummaihoisia?

Helsinki on monikulttuurinen???

Ehkä ne ei viiti lähteä itiksestä helsinkiin..kun eivät jaksa kanniskella painavia ostoksia julkisissa?

Vierailija kirjoitti:

No ei ole. Olen tehnyt todella pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti töitä onnistumisieni eteen. Ne eivät ole tuuria tai sattumaa.

On tuuria, että olet syntynyt sellaiseen paikkaan, tilanteeseen, aikaan että olet voinut tehdä töitä. Kaikki eivät voi eikä kaikilla ole mahdollisuuta siihen, joten älä kerskaile siinä yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole. Olen tehnyt todella pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti töitä onnistumisieni eteen. Ne eivät ole tuuria tai sattumaa.

On tuuria, että olet syntynyt sellaiseen paikkaan, tilanteeseen, aikaan että olet voinut tehdä töitä. Kaikki eivät voi eikä kaikilla ole mahdollisuuta siihen, joten älä kerskaile siinä yhtään.

Niin olisihan sitä vaikka voinut jäädä lapsena auton alle. Tai käydä niinkuin ystävän lapselle joka syntyi kuolleena kehityshäiriön vuoksi. Olet todella onnekas että olet edes syntynyt, muista olla kiitollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin aiheesta joskus hyvän kirjan. Menestys on yleensä yhdistelmä jonkinlaista lahjakkuutta, kovaa työtä ja tilaisuuksia. Ajatellaan nyt vaikka jos lahjakas ja kovaa työtä tekevä Tove Jansson olisi syntynyt kuhmolaiselle lehmätilalle, olisiko hänestä tullut menestynyt taiteilija ja kirjailija? Kyllä se tilaisuuskin usein tarvitaan, ihan kovaa työtä vähättelemättä.

Monella menestyneellä ihmisellä on rutiköyhä perhetausta. Tove olisi aikana varmasti menestynyt olisi hän syntynyt minne tahansa.

Voi olla tai sitten ei. Ihailen Janssonia valtavasti ja hänen tekemäänsä kovaa työtä, mutta kyllähän esim. hänen äitinsä hankki hänelle ensimmäisen työpaikan Garm-lehteen jne. Kyllä hänelle oli tosi paljon apua perhetaustastaan, turha sitä on kieltää. En missään nimessä tarkoita, että jos syntyy köyhään, sivistymättömään tms. perheeseen, kannattaa vain heittää hanskat tiskiin, mutta pitäisi myöntää, että ns. hyvästä lähtökohdasta on myös paljon apua. (Joskus se voi kyllä kääntyä itseään vastaankin eli ei käsitetä ihmisen itsensä tekemää työtä ollenkaan vaan ajatellaan vain, että kaikki on saatu suhteilla.) 

Jansson on myös syntynyt hyvin toisenlaiseen aikaan kuin nyt. Ei silloin ollut todella sellaisia mahdollisuuksia kuin nykyään. Nykyään lahjakas köyhän kuhmolaisperheen lapsi voi kyllä löytää tiensä huipulle, käytännössä muutos tapahtui siinä sotien aikaan/jälkeen. Suurilla ikäluokilla se mahdollisuus oli aivan erilainen kuin heitä edeltävillä sukupolvilla, ja siinä ikäluokassa onkin paljon niitä köyhistä oloista menestykseen ponnistaneita. Minun mummoni ja kuulemma myös hänen isänsä olivat lahjakkaita, mutta ei ollut mahdollisuuksia. Lapsilleen mummo sitten halusi ne mahdollisuudet järjestää ja aikakin oli toinen, ja 3/4 menestyi aivan erinomaisesti ja neljäskin kohtuullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on niin pelottava ajatus. Tuntuu paljon paremmalta ajatella että oma menestys johtuu siitä että on niin fiksu. Ja jonkun muun epäonni siitä että se oli tyypin omaa syytä ja typeryyttä. Ei tunnu kivalta ajatella että itselle voisi käydä samoin.

Toisaalta miksi niin moni työtön laiskuri väittää, että juuri hänellä ei ole ollut tuuria, vaikka miten jätti koulut kesken, ei ole työkokemusta eikä työmotivaatiota. Näillä ei ole merkitystä, koska puuttuu se tuuri, joka työssäkäyvillä on.

Huono-osaisuus kasautuu helposti. Siitäkin löytyy tutkimustuloksia kuinka vaikeuksien kasautuminen tekee perustarpeiden tyydyttämisestä kuormittavaa ja passivoi ihmistä. Ei löydä ulospääsyä kierteestä, ei ole voimavaroja ponnistella vaikkapa terveellisen ruoan eteen. Vaikeudet vie näköalattomuuteen ja johtaa syy seuraussuhteiden kaventumiseen omassa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Chance favours the prepared" ja "Luck is what happens when opportunity meets preparation" on kaksi varsin osuvaa ja kuvaavaa sanontaa. Se, mitä miellämme tuuriksi, on harvoin vaan puhtaasti lottovoitto-tyylistä sattumaa (joskin sitä tietysti myös joillekin tapahtuu). Yleensä kyse on siitä, että lahjakas, sopivalla tavalla älykäs ihminen tunnistaa mahdollisuuden kun sellainen syystä tai toisesta avautuu, ja osaa iskeä siihen kiinni.

Hyvänä esimerkkinä voi pitää vaikkapa penisiliinin keksimistä. Homesienten antibiottista vaikutusta olitiin kyllä huomattu jo aiemmin, mutta vasta Alexander Fleming ymmärsi potentiaalin, osasi tarrata mahdollisuuteen kiinni. Pitkään meille opetettiin koulussa että keksintö tapahtui "vahingossa" ja oli "tuurista" kiinni, mutta paskapuhetta se on. Kyse oli siitä, että analyyttinen, utelias ja avoin mieli huomasi mielenkiintoisen joskaan ei tuntemattoman ilmiön, ja ymmärsi että siinä saattaa olla potentiaalia johonkin suureen.

Ajatus että mitään ei ole järkevää tehdä itse koska kaikki on kuitenkin tuurista kiinni on juuri se, joka estää ihmisiä kokemasta sitä tuuria. Jos ei ole valmiina kun mahdollisuus avautuu, ei tunnista sitä, tai ei viitsi/jaksa reagoida kun sellainen tulee, ei myöskään koskaan tule kokemaan "tuuria".

No siis just näin. Siihen omaan onneen voi kyllä tiettyyn rajaan asti vaikuttaa. Kaikille tulee vastaan tilaisuuksia, mutta sitten pystyykö niihin tarttumaan vai ei. Ja toisaalta huonoon onneenkin voi vaikuttaa: jos kulkee ilman heijastimia pimeällä tiellä niin on paljon isompi riski jäädä auton alle. Huonoa tuuria se toki silti vaatii. Lapsuudenperhettään kukaan ei toki voi valita ja on muitakin asioita joille ihminen ei vaan voi mitään, mutta paljon on niitäkin joille voi.

Onneen ei nimenomaan voi vaikuttaa mutta koska moni asia ei ole onnesta kiinni niin kovasti yrittävä pärjää yleensä paremmin. Onnea tarvitaan asioihin jotka eivät ole vain omasta yrityksestä kiinni.

Voi vaikuttaa sikäli, että on avoin huomaamaan ne mahdollisuudet ja valmis tarttumaan tilaisuuteen. Joku onnenpotku voi hyvinkin jäädä käyttämättä jos liian skeptisenä ajattelee ettei onnistu kuitenkaan. Ja niitä onnellisen sattuman todennäköisyyksiä voi parantaa. Vaatii tuuria löytää puoliso, mutta voi olla varma ettei sitä löydy jos odottaa kotona. Näin niinkuin kärjistettynä esimerkkinä.

Se skeptisyys on harvoin kuitenkaan oma valinta vaan sekin johtuu jostain asioista, Geeneistä, elämänkokemuksista tai molemmista.

Tietenkin kaikki johtuu jostain. Silti asioihin VOI vaikuttaa myös omalla toiminnallaan. Ei se niin vaan mene, että kaikki olisi ennalta määrättyä eikä kannata edes yrittää, ei se pidä paikkaansa. On vaan vähättelyä väittää että elämä olisi tuurista kiinni. Kyllä se on molempia, tuuria ja omia valintoja. On tietenkin tosi helppo tuudittautua siihen, että en voi millekään mitään kun on vaan käynyt niin huono tuuri elämässä, mutta ei se johda mihinkään.

Ei kai se tarkoita että mihinkään ei voisi vaikuttaa tai ei kannattaisi yrittää. Mutta monien teksteistä saa ainakin rivien välistä käsityksen että osa ihmisistä ihan vain tietoisesti valitsee olla passiivisia, negatiivisia ja paikalleen jämähtäneitä. Mutta miksi kukaan valitsisi niin huonoja vaintoja jos olisi helppoa ja nopeaa valita jotain positiivisempaa? Eihän siinä ole mitään järkeä.

On siinä järkeä. Moni haluaa sulautua massaan. Ei halua arvostelun kohteeksi. Menestyneitä ja luokkanousua tehneitä kadehditaan. Heistä ollaan kärkkäitä levittämään ilkeitä juoruja. Monelle se on tärkeintä ettei itsestä puhuta ainakaan kovin laajasti.

No silloinhan saa mitä haluaa jos ei menesty eikä silloin tietenkään valita asiasta.

Kyllä vaan valittaa. Haluaa saada kaiken kohtuullisen helpolla, mutta on kateellinen, jos joku menestyy. Ei haluta nähdä sitä, että tuo toinen näki enemmän vaivaa. Teki enemmän esimerkiksi työnantajan tavoittelemien asioiden hyväksi. Tuo toinen taas halusi olla kiva ja pidetty tavis työyhteisössä. Sitten tuo tavis ihmettelee miksei häntä palkittu. No hän ei edistänyt työnantajan tavoitteita ponnistelemalla niiden eteen.

Isäni on suoraan sanoen pelkän tuurin avulla luonut menestyneen yrityksen.

Silloin vaan kaikki olosuhteet sattui kohdalleen, 90-luvulla teknologian kehittyminen oli hyvin kiihkeää ja firmansa tuottamia palveluja tarvittiin. 2000-luvun vaihteessa ihmisillä oli jo huomattavasti enemmän mahdollisuuksia myös hankkia niitä kun taloustilanne oli parempi.

Isä myös silkasta tuurista myi yrityksen oikeaan aikaan, halusi keskittyä enemmän perheeseen juuri silloin.

Ei se ole pelkkää tuuria, että saa esim sijoitusasuntoja hankittua. Jos on varaa satsata siihen käsirahan verran, niin lainankorot saa vähentää täysimääräisinä. Oman asunnon oston lainan korkojen vähennys poistuu kohta kokonaan. Köyhän on entistä vaikeampi ponnistaa. Kyllä tuollaisilla tulonsiirroilla tuetaan keskituloisia ja varakkaampia kerryttämään omaisuuttaan.

Todennäköisesti siksi, että halutaan korostaa omaa erinomaisuutta!

Varmaan tuurilla on paljonkin merkitystä siihen, miten asiat lopulta sattuu menemään, mutta kyllä silti erittäin paljon hyvää elämäänsä pystyy rakentamaan omien valintojen kautta 

Tämä(kään) asia ei ole mustavalkoinen, että olisi joko tuurista tai ahkeruudesta kiinni, vaan lopputulos on jotain näiden väliltä. 

Ihmisen maailmankuva on kyllä mielestäni aika suppea, jos ajattelee, että tuuri näyttelee suurinta tai edes suurta roolia siinä, miten elämässä menee. Väitän, että KESKIMÄÄRIN tuuri ratkaisee vähäpätöisempia asioita ja omat valinnat ovat ne suurimmat tekijät. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö JOISSAIN tapauksissa huono tuuri voisi pilata koko elämää. 

Paljon työtä ja hieman onnea on tie onnistumisiin ja menestykseen.

Lisäksi pitää olla tarkennettu päämäärä jota, kohden tavoitella, pienemmillä osa tavoitteilla.

Aina pitää kysyä itseltään viekö päätös lähemmäs päämäärää vai kauemas, nöin toimimalla onni on vain mukava boonus kohti menestystä.

Helppoa, kuin mikä, kunhan itse sioudut omaan päämäärääsi.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä siksi että he eivät ole elämässään kokeneet asioita joissa hyvä tuuri olisi auttanut onnekkaaseen lopputulokseen. Esimerkiksi minulla kaikki se vähä mitä olen saavuttanut on hankittu sinnikkyydeellä, työllä ja taidolla, en tuurilla. Hyvällä tuurilla ja paremmilla ratkaisuilla asiat olisivat tietysti paljon paremmin.

Et taida vaan nähdä sitä kaikkea tuuria, mitä sinulla on.

Tunnen naisia jotka luulevat olevansa kiinnostavia miesten silmissä koska omaavat jonkun "lämpimän auran" ja / tai persoonaan liittyvän positiivisen piirteen.

Totuus on se että voittivat geenilotossa ja ovat olleet jo teiniajoista lähtien konventionaalisen kauniita ilman mitään efforttia. Jopa meikittä ovat todella kauniita, ja omaavat usein täydellisen _luonnostaan_ laihan kehotyypin (pitkät raajat jne...) höystettynä täydellisen näköisillä rinnoilla tms. Eivät oikein ymmärrä kuinka paljon evolutionaariset voimat suosivat heitä.

https://www.glamourmagazine.co.uk/article/pretty-privilege

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tuurilla on paljonkin merkitystä siihen, miten asiat lopulta sattuu menemään, mutta kyllä silti erittäin paljon hyvää elämäänsä pystyy rakentamaan omien valintojen kautta 

Tämä(kään) asia ei ole mustavalkoinen, että olisi joko tuurista tai ahkeruudesta kiinni, vaan lopputulos on jotain näiden väliltä. 

Ihmisen maailmankuva on kyllä mielestäni aika suppea, jos ajattelee, että tuuri näyttelee suurinta tai edes suurta roolia siinä, miten elämässä menee. Väitän, että KESKIMÄÄRIN tuuri ratkaisee vähäpätöisempia asioita ja omat valinnat ovat ne suurimmat tekijät. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö JOISSAIN tapauksissa huono tuuri voisi pilata koko elämää. 

Aika harva saa valita mm. vanhempiaan tai sitä kotia missä elää ekat 16-20 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole pelkkää tuuria, että saa esim sijoitusasuntoja hankittua. Jos on varaa satsata siihen käsirahan verran, niin lainankorot saa vähentää täysimääräisinä. Oman asunnon oston lainan korkojen vähennys poistuu kohta kokonaan. Köyhän on entistä vaikeampi ponnistaa. Kyllä tuollaisilla tulonsiirroilla tuetaan keskituloisia ja varakkaampia kerryttämään omaisuuttaan.

Ei ole pelkkää tuuria,mutta ensin pitää saada se hyvä työpaikka,jonka palkalla sen ensimmäisen asunnon pystyy ostamaan.  Ei oikein osa-aikatyöllä ainakaan kykene.

Vierailija kirjoitti:

No ei ole. Olen tehnyt todella pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti töitä onnistumisieni eteen. Ne eivät ole tuuria tai sattumaa.

Elät harhassa. Totta kai pitkäjänteisyys ja määrätietoinen työskentely auttavat, mutta joka ikinen menestyjä/"onnistuja" on ainakin kerran ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan joka sitten on merkittävästi auttanut urakehitystä. Se ei ole taitoa tai tietämystä, vaan tuuria. Jos päämäärätietoisuus ja kova työskentely olisivat aina menestymisen tae niin Suomessa olisi paljon enemmän onnistujia. Näinhän asia ei kuitenkaan ole, vaan suurimmalla osalla ei koskaan käy tarpeeksi hyvä tuuri ja siksi he jäävät iäkseen "harmaaseen keskikastiin".

Menestyjistä muun muassa Olavi Uusivirta on rohkeasti myöntänyt, että hänen onnistumisensa ei ole ollut pelkästään kovan työskentelyn ansiota vaan hänellä on ollut myös tuuria. Oli Olavista ja hänen musiikistaan mitä mieltä tahansa niin hän on menestynyt artisti. Sitä faktaa ei kukaan voi kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Siksi etteivät he ole kohdanneet sellaisia vastoinkäymisiä, joista selviytyminen on kiinni muustakin, kuin tahdonvoimasta ja päämäärätietoisesta työskentelemisestä. On helppo sanoa onnistumisen olevan omaa ansiota, mutta unohdetaan, että menestys ja onnistuminen vaativat myös kanssaihmisten myötämielisyyttä, oikeaa ajoitusta ja kyllä toisinaan tuuriakin.

Jo se, ettei synny vaikka kuuromykkäsokeana on normaalia hyväonnisuutta. Hyvä tai normaali tuuri ei poista sitä, että omalla tekemiselläkin on merkitystä ja menestyjällä on voinut olla myös muita enemmän epäonnea. Keskimäärin kuitenkin menestyjillä on ollut enemmän hyvää tuuria kuin muilla ihan perinnöllisten ominaisuuksien, sopivan kasvuympäristön ja muun tuurituurin suhteen. Omaan tuuriinsa tai toisenkaan ihmisen tuuriin ei vain voi rajattomasti vaikuttaa, joten sen merkitykseen on turha keskittyä liikaa. On kuitenkin yksinkertaista unohtaa onnekkuuden merkitys kokonaan kuin KAIKKI olisi omasta tekemisestä, asenteesta ja osaamisesta kiinni. Tietysti sillä voi vaikuttaa, mutta ei muuttaa kaikkea. On jo hieman harhaista kuvitella, että KAIKKI on itsestä tai kenestäkään itsestään kiinni.