Mies synnytykseen mukaan vaiko ei?
Mielipiteitä puolesta ja vastaan, kiitos.
Erityisesti miesten kommentit kiinnostaa jotka olivat vaimonsa synnytyksessä. Olisitko mennyt jos olisit jälkikäteen saanut valita?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Naisella ei ole mitään oikeutta kieltää miestä, isää, olla mukana lapsensa syntymässä. Näkee kommenteista kuinka itsekeskeisiä naiset ovat.
Nainen on se joka 100% päättää sen onko synnytyssalissa muita kuin hän itse ja hoitohenkilökunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisella ei ole mitään oikeutta kieltää miestä, isää, olla mukana lapsensa syntymässä. Näkee kommenteista kuinka itsekeskeisiä naiset ovat.
Jos mies häiritsee synnytyksen kulkua, kätilöillä on oikeus poistaa mies synnytyssalista. Synnyttäjä sen päättää.
Olisinpa tiennyt tuon, niin olisin häiriköinyt.
Niin kiva viettää yö putkassa.
Olen äimistynyt. Onko tämä tosiaan sukupolvi kokemus? Olen keski-ikäinen ja oli itsestäänselvyys että puoliso osallistuu synnytykseen. Jos ei olisi osallistunut, ei olisi yhtä lasta nähnyt koskaan.
Ensimmäinen synnytys oli ensimmäinen meille molemmille. Kumpikaan meistä ei tarkkaan tiennyt mitä oli tulossa. Avautumisvaihe oli pitkä ja hidas. Miehestä oli paljon tukea.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen, että joku mies itse haluaa mennä seuraamaan synnytystä. Yleensä sinne mennään naisen mieliksi.
Ehkä täällä on valikoitunut otos miehiä - eivät kai ns. tavalliset miehet kirjoittele vauvapalstalle.
Nykymiehellä ei ole mitään kunniaa eikä miehekkyyttä. Mies jättää mielellään naisen yksin naisen elämän hirveimmällä hetkellä, hetkellä johon mies on naisen panmut kärsimään.
Missä ihmeessä on aikuisen miehen psyyke kun ei pystytä tekemään sitä mitä miehen kuuluu eli olemaan rakkaansa rinnalla tukemassa ja turvaamassa pitämässä tarpeen mukaan rakkaansa puolta? Nykyään vain naisilla on munat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus tulee olemaan, en halua miestä mukaan. Olen sellainen ihminen, että jos olen ahdistunut ja kovissa kivuissa, käperryn ikäänkuin itseeni, enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Löydän voimaa itsestäni. Kaikenlainen toisen ihmisen hössötys tai huomioiminen sellaisessa tilanteessa ahdistaa. Olen myös sitä mieltä, että jotkin asiat haluan pitää yksityisinä.
Naiset ovat synnyttäneet vuosituhansia ilman miesten läsnäoloa. Miehet synnytyksessä on ihmiskunnan historian kannalta varsin uusi asia.
Omani isänikään ei ollut minun eikä veljeni syntymässä mukana, emmekä ole siitä mitenkään traumatisoituneet, eikä se ole vaikuttanut väleihimme millään tavalla.
Itse asiassa näin ei ole. Kyllä entisaikaan Suomen maaseudulla on isäkin ollut välillä synnytyksessä mukana.
Lähde? Miksi valehtelet?
Syrjäkylillä lähimpään naapuriin on voinut olla pitkäkin matka ja jos naisen synnytys on alkanut yllättäen, tietenkin mies on ollut mukana. Vain täysin tunteeton psykopaatti jättää naisen synnyttämään yksinään. Siinä on naisen ja vauvan henki vaarassa, monen lapsen äidin kuolema on ollut miehelle vakava paikka.
eri
Ei se kyllä niin mennyt. Lapsenpäästäjä on aina ollut nainen, miehiä ei päästetty edes samaan huoneeseen/saunaan. Ei ennen maalla mitään huolestuneita paapojamiehiä ollut. Edes 80-90-luvuilla ei sairaalaankaan miehet päässeet synnytykseen.
Mistä se mies kesken kaiken lähtee etsimään mitään lapsenpäästäjää, kun sellainen on voinut olla kymmenien kilometrien päässä? 1980-luvulla kyllä miehet pääsivät mukaan synnytykseen, jos sairaalassa oli synnyttäjille omat huoneet. Yhteishuoneisiin heitä ei päästetty.
Voi sua. Puhelimesta koskaan kuullut? Älä usko, jos et halua. Minä olen elänyt tuon todellisuuden, mutta eihän sillä mitään väliä tietysti ole.
Kuinkahan monessa talossa oli maalla puhelin, kun naiset synnytti kotona?
Suurin osa lapsista syntyi jo 50-luvulla sauraalassa ja maalla terv.keskuksen synnytysosastolla.
Puhelimet yleistyivät kodeissa vasta 60-70-luvulla.
Ja minäkin olen elänyt tuon ajan.
Kannattaa todellakin mennä mukaan nii pääsee imeskelee ilokaasua ilmatteeksi.
Mutta helman alle ei kannata koskaan katsoa, näky on hirveä.
m36
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa todellakin mennä mukaan nii pääsee imeskelee ilokaasua ilmatteeksi.
Mutta helman alle ei kannata koskaan katsoa, näky on hirveä.
m36
Ei ollut himassa kaasua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus tulee olemaan, en halua miestä mukaan. Olen sellainen ihminen, että jos olen ahdistunut ja kovissa kivuissa, käperryn ikäänkuin itseeni, enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Löydän voimaa itsestäni. Kaikenlainen toisen ihmisen hössötys tai huomioiminen sellaisessa tilanteessa ahdistaa. Olen myös sitä mieltä, että jotkin asiat haluan pitää yksityisinä.
Naiset ovat synnyttäneet vuosituhansia ilman miesten läsnäoloa. Miehet synnytyksessä on ihmiskunnan historian kannalta varsin uusi asia.
Omani isänikään ei ollut minun eikä veljeni syntymässä mukana, emmekä ole siitä mitenkään traumatisoituneet, eikä se ole vaikuttanut väleihimme millään tavalla.
Itse asiassa näin ei ole. Kyllä entisaikaan Suomen maaseudulla on isäkin ollut välillä synnytyksessä mukana.
Lähde? Miksi valehtelet?
Syrjäkylillä lähimpään naapuriin on voinut olla pitkäkin matka ja jos naisen synnytys on alkanut yllättäen, tietenkin mies on ollut mukana. Vain täysin tunteeton psykopaatti jättää naisen synnyttämään yksinään. Siinä on naisen ja vauvan henki vaarassa, monen lapsen äidin kuolema on ollut miehelle vakava paikka.
eri
No ei naista ole tietenkään yksin jätetty vaan paikalle on soitettu vaikka naapurin täti tai anoppi tai kuka tahansa nainen. Jos mies on ollut kaahaamassa kohti synnytyssairaalaa ja vauva on syntynyt kesken matkan, niin se on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Olen äimistynyt. Onko tämä tosiaan sukupolvi kokemus? Olen keski-ikäinen ja oli itsestäänselvyys että puoliso osallistuu synnytykseen. Jos ei olisi osallistunut, ei olisi yhtä lasta nähnyt koskaan.
Ensimmäinen synnytys oli ensimmäinen meille molemmille. Kumpikaan meistä ei tarkkaan tiennyt mitä oli tulossa. Avautumisvaihe oli pitkä ja hidas. Miehestä oli paljon tukea.
Olen 70v ja äimistyneenä luen tätä keskustelua, kun minun sukupolvien isille synnytykseen osallistuminen oli jo itsestään selvää. Näin oli myös omassa tuttava- ja ystäväpiirissä. Miehet itse halusivat. Kävivätpä kuukauden kestävät neuvolan järjestämät synnytysvalmennukset ja vauvanhoitokurssit. Ja isä oli se ensimmäinen, joka kylvetti ja pesi lapsen heti synnyttyä.
Suomessa joskus 80-90-luvulla on jo keskeytetty eduskunnan istunto synnytyksen takia. Oliko pääministerinä Paavo Lipponen tai Esko Aho, kun lapsi alkoi syntyä ja pääministeriä kiidätettiin synnytykseen mukaan.
Ja nyt eletään v. 2022, niin ei voi olla totta, kun keskustellaan onko isä mukana synnytyksessä vai ei. Tietenkin on. Isät ovat päässeet mukaan synnytykseen 50-60v paikkakunnasta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus tulee olemaan, en halua miestä mukaan. Olen sellainen ihminen, että jos olen ahdistunut ja kovissa kivuissa, käperryn ikäänkuin itseeni, enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Löydän voimaa itsestäni. Kaikenlainen toisen ihmisen hössötys tai huomioiminen sellaisessa tilanteessa ahdistaa. Olen myös sitä mieltä, että jotkin asiat haluan pitää yksityisinä.
Naiset ovat synnyttäneet vuosituhansia ilman miesten läsnäoloa. Miehet synnytyksessä on ihmiskunnan historian kannalta varsin uusi asia.
Omani isänikään ei ollut minun eikä veljeni syntymässä mukana, emmekä ole siitä mitenkään traumatisoituneet, eikä se ole vaikuttanut väleihimme millään tavalla.
Itse asiassa näin ei ole. Kyllä entisaikaan Suomen maaseudulla on isäkin ollut välillä synnytyksessä mukana.
Lähde? Miksi valehtelet?
Syrjäkylillä lähimpään naapuriin on voinut olla pitkäkin matka ja jos naisen synnytys on alkanut yllättäen, tietenkin mies on ollut mukana. Vain täysin tunteeton psykopaatti jättää naisen synnyttämään yksinään. Siinä on naisen ja vauvan henki vaarassa, monen lapsen äidin kuolema on ollut miehelle vakava paikka.
eri
Ei se kyllä niin mennyt. Lapsenpäästäjä on aina ollut nainen, miehiä ei päästetty edes samaan huoneeseen/saunaan. Ei ennen maalla mitään huolestuneita paapojamiehiä ollut. Edes 80-90-luvuilla ei sairaalaankaan miehet päässeet synnytykseen.
Höpöpuhetta. Isät pääsi synnytykseen ja se oli ihan yleistä jo 70-luvun alussa. Ja isät katkaisi napanuoran ja sai kylvettää vauvan, joka siihen maailman aikaan tehtiin heti synnyttyä. Samoin oli mittaamassa painoa jne. Eikä tule kuin muutama tapaus 70-luvun jälkeen, missä isä ei ollut synnytyksessä mukana ja se oli suuri paheksunnan aihe miehelle, kun ei kestä edes synnytystä.
Ja niitä lapsenpäästäjiä saattoi olla ennen pitäjässä muutama ja lapsia syntyi paljon, kyllä lapsen isät ovat joutuneet ennenkin olosuhteiden pakosta hoitamaan synnytykset ja lisänä vielä hoidettavana suuri lapsilauma.
Ja tuolloin 80-90-luvulla miehiä oli enemmän tilastojen mukaan koti-isänä kuin nykyään.
Olen syntynyt 1982 enkä tunne ketään itseni ikäistä, jonka isä olisi ollut mukana synnytyksessä. Ilmeisesti äidit menivät sairaalaan päivää ennen laskettua aikaa ja odottivat siellä sitten niin kauan, että vauva syntyi.
Meillä on kaksi lasta. Oli itsestään selvää että olen synnytyksissä mukana. Mielelläni menin, ja olen iloinen että menin. Sain leikata napanuorat - ensimmäisellä kerralla se oli kyllä aikamoinen kokemus. Kätilö sai erikseen vakuuttaa että ei, se ei satu lapseen, ja ihan varmasti saksien välissä ei ole... (ensimmäinen lapsi oli poika).
Niin, entisaikana lapsenpäästäjät tulivat taloon asumaan jo hyvissä ajoin kun tiedettiin että synnytys lähenee. Miehet häädettiin järjestään pois tieltä, naiset hoitivat hommat. Ei historiaa voi tässä ja nyt uudelleen kirjoittaa, vaikka woke-hysteria yhteiskunnassa jyllää. Lukekaa historiaa niin ymmärrätte!
Vierailija kirjoitti:
Niin, entisaikana lapsenpäästäjät tulivat taloon asumaan jo hyvissä ajoin kun tiedettiin että synnytys lähenee. Miehet häädettiin järjestään pois tieltä, naiset hoitivat hommat. Ei historiaa voi tässä ja nyt uudelleen kirjoittaa, vaikka woke-hysteria yhteiskunnassa jyllää. Lukekaa historiaa niin ymmärrätte!
Tämä ei pidä paikkaansa. Varmasti on ollut paikallisia eroja, mutta monin paikoin on isä ollut mukana synnytyksessä ja on jopa säilynyt piirroksia aiheesta 1700-luvulta. Suosittelen Kirsi Vainio-Korhosen kirjaa Ujostelemattomat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus tulee olemaan, en halua miestä mukaan. Olen sellainen ihminen, että jos olen ahdistunut ja kovissa kivuissa, käperryn ikäänkuin itseeni, enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Löydän voimaa itsestäni. Kaikenlainen toisen ihmisen hössötys tai huomioiminen sellaisessa tilanteessa ahdistaa. Olen myös sitä mieltä, että jotkin asiat haluan pitää yksityisinä.
Naiset ovat synnyttäneet vuosituhansia ilman miesten läsnäoloa. Miehet synnytyksessä on ihmiskunnan historian kannalta varsin uusi asia.
Omani isänikään ei ollut minun eikä veljeni syntymässä mukana, emmekä ole siitä mitenkään traumatisoituneet, eikä se ole vaikuttanut väleihimme millään tavalla.
Itse asiassa näin ei ole. Kyllä entisaikaan Suomen maaseudulla on isäkin ollut välillä synnytyksessä mukana.
Lähde? Miksi valehtelet?
Syrjäkylillä lähimpään naapuriin on voinut olla pitkäkin matka ja jos naisen synnytys on alkanut yllättäen, tietenkin mies on ollut mukana. Vain täysin tunteeton psykopaatti jättää naisen synnyttämään yksinään. Siinä on naisen ja vauvan henki vaarassa, monen lapsen äidin kuolema on ollut miehelle vakava paikka.
eri
No ei naista ole tietenkään yksin jätetty vaan paikalle on soitettu vaikka naapurin täti tai anoppi tai kuka tahansa nainen. Jos mies on ollut kaahaamassa kohti synnytyssairaalaa ja vauva on syntynyt kesken matkan, niin se on eri asia.
Olisi kiva tietää, minkä ikäisen ihmisen kanssa tässä keskustellaan. Taidat vain trollata.
Ei, niissä pienissä syrjäkylän taloissa ei ollut puhelimia, ei välttämättä kunnon tietäkään. Ei, siellä ei ollut autoja, joilla kaahata vaan kulkemista varten piti valjastaa hevonen. Ei, sieltä ei lähdetty minnekään synnytyssairaalaan, kun matkaa sinne on voinut olla sata kilometria tai enemmän. Hevoskyydillä 20 km on ollut pitkä matka eikä synnyttäjää ole lähdetty viemään kesken synnytyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus tulee olemaan, en halua miestä mukaan. Olen sellainen ihminen, että jos olen ahdistunut ja kovissa kivuissa, käperryn ikäänkuin itseeni, enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Löydän voimaa itsestäni. Kaikenlainen toisen ihmisen hössötys tai huomioiminen sellaisessa tilanteessa ahdistaa. Olen myös sitä mieltä, että jotkin asiat haluan pitää yksityisinä.
Naiset ovat synnyttäneet vuosituhansia ilman miesten läsnäoloa. Miehet synnytyksessä on ihmiskunnan historian kannalta varsin uusi asia.
Omani isänikään ei ollut minun eikä veljeni syntymässä mukana, emmekä ole siitä mitenkään traumatisoituneet, eikä se ole vaikuttanut väleihimme millään tavalla.
Itse asiassa näin ei ole. Kyllä entisaikaan Suomen maaseudulla on isäkin ollut välillä synnytyksessä mukana.
Lähde? Miksi valehtelet?
Syrjäkylillä lähimpään naapuriin on voinut olla pitkäkin matka ja jos naisen synnytys on alkanut yllättäen, tietenkin mies on ollut mukana. Vain täysin tunteeton psykopaatti jättää naisen synnyttämään yksinään. Siinä on naisen ja vauvan henki vaarassa, monen lapsen äidin kuolema on ollut miehelle vakava paikka.
eri
Ei se kyllä niin mennyt. Lapsenpäästäjä on aina ollut nainen, miehiä ei päästetty edes samaan huoneeseen/saunaan. Ei ennen maalla mitään huolestuneita paapojamiehiä ollut. Edes 80-90-luvuilla ei sairaalaankaan miehet päässeet synnytykseen.
Höpöpuhetta. Isät pääsi synnytykseen ja se oli ihan yleistä jo 70-luvun alussa. Ja isät katkaisi napanuoran ja sai kylvettää vauvan, joka siihen maailman aikaan tehtiin heti synnyttyä. Samoin oli mittaamassa painoa jne. Eikä tule kuin muutama tapaus 70-luvun jälkeen, missä isä ei ollut synnytyksessä mukana ja se oli suuri paheksunnan aihe miehelle, kun ei kestä edes synnytystä.
Ja niitä lapsenpäästäjiä saattoi olla ennen pitäjässä muutama ja lapsia syntyi paljon, kyllä lapsen isät ovat joutuneet ennenkin olosuhteiden pakosta hoitamaan synnytykset ja lisänä vielä hoidettavana suuri lapsilauma.
Ja tuolloin 80-90-luvulla miehiä oli enemmän tilastojen mukaan koti-isänä kuin nykyään.
Olen syntynyt 1982 enkä tunne ketään itseni ikäistä, jonka isä olisi ollut mukana synnytyksessä. Ilmeisesti äidit menivät sairaalaan päivää ennen laskettua aikaa ja odottivat siellä sitten niin kauan, että vauva syntyi.
Sitten sinä olet kotoisin jostain pohjois-Lapista, jossa on ollut pitkä matka synnytyssairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen isä ei olisi paikalla seuraamassa lapsensa syntymää?
Heti tuomitsemassa! Ehkä esim. sellainen mies ei halua synnytykseen, joka ei kestä edes verenpaineen ottamista itseltään vaan alkaa tulla huono olo. Tai jolla on traumaattisia kokemuksia sairaaloista.
Meitä ihmisiä on moneksi, ja sinun pitäisi kehittää sitä erilaisuuden sietokykyä tuon tuomitsevuuden ja normatiivisuuden sijaan. :)
Tuollaisen miehen ei pidä alkaa isäksi.
Tämä. Tyhmyys on lisääntymisen edellytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta jos joskus tulee olemaan, en halua miestä mukaan. Olen sellainen ihminen, että jos olen ahdistunut ja kovissa kivuissa, käperryn ikäänkuin itseeni, enkä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Löydän voimaa itsestäni. Kaikenlainen toisen ihmisen hössötys tai huomioiminen sellaisessa tilanteessa ahdistaa. Olen myös sitä mieltä, että jotkin asiat haluan pitää yksityisinä.
Naiset ovat synnyttäneet vuosituhansia ilman miesten läsnäoloa. Miehet synnytyksessä on ihmiskunnan historian kannalta varsin uusi asia.
Omani isänikään ei ollut minun eikä veljeni syntymässä mukana, emmekä ole siitä mitenkään traumatisoituneet, eikä se ole vaikuttanut väleihimme millään tavalla.
Itse asiassa näin ei ole. Kyllä entisaikaan Suomen maaseudulla on isäkin ollut välillä synnytyksessä mukana.
Lähde? Miksi valehtelet?
Syrjäkylillä lähimpään naapuriin on voinut olla pitkäkin matka ja jos naisen synnytys on alkanut yllättäen, tietenkin mies on ollut mukana. Vain täysin tunteeton psykopaatti jättää naisen synnyttämään yksinään. Siinä on naisen ja vauvan henki vaarassa, monen lapsen äidin kuolema on ollut miehelle vakava paikka.
eri
Ei se kyllä niin mennyt. Lapsenpäästäjä on aina ollut nainen, miehiä ei päästetty edes samaan huoneeseen/saunaan. Ei ennen maalla mitään huolestuneita paapojamiehiä ollut. Edes 80-90-luvuilla ei sairaalaankaan miehet päässeet synnytykseen.
Höpöpuhetta. Isät pääsi synnytykseen ja se oli ihan yleistä jo 70-luvun alussa. Ja isät katkaisi napanuoran ja sai kylvettää vauvan, joka siihen maailman aikaan tehtiin heti synnyttyä. Samoin oli mittaamassa painoa jne. Eikä tule kuin muutama tapaus 70-luvun jälkeen, missä isä ei ollut synnytyksessä mukana ja se oli suuri paheksunnan aihe miehelle, kun ei kestä edes synnytystä.
Ja niitä lapsenpäästäjiä saattoi olla ennen pitäjässä muutama ja lapsia syntyi paljon, kyllä lapsen isät ovat joutuneet ennenkin olosuhteiden pakosta hoitamaan synnytykset ja lisänä vielä hoidettavana suuri lapsilauma.
Ja tuolloin 80-90-luvulla miehiä oli enemmän tilastojen mukaan koti-isänä kuin nykyään.
Olen syntynyt 1982 enkä tunne ketään itseni ikäistä, jonka isä olisi ollut mukana synnytyksessä. Ilmeisesti äidit menivät sairaalaan päivää ennen laskettua aikaa ja odottivat siellä sitten niin kauan, että vauva syntyi.
Ystävä sai ekan lapsen 1981 ja kaikilla oli mies synnytyksessä mukana eivätkä olisi mistään hinnasta jääneet pois ja ihan normaalisti silloinkin mentiin synnyttåmään sitten kun supistukset oli alkaneet.
Mielekiintoinen ketju, jossa monta eri näkökulmaa.
Itse suunnitlemme lasta lähivuonna, ja en ollut edes tullut ajatelleeksi, ettei mies - uusi isä olisi mukana? Hänen mielipidettään en tosin ole vielä kysynyt, mutta tuntien hänet kysyminen jopa tulkittaisiin ns "loukksuksena" - tietenkin isä on paikalla, jos ei synyttäjä vartavastoin halua toisin?
Se on sitten toinen asia, onko miehen hyvä pysyä vieressä koko ajan, vai ei. Jos häiritsee synnytystä (sikiön kannalta, sydänäänet) eikä pysty muuttamaan käytöstään, on parasta poistua synnytysalista.
Höpöpuhetta. Isät pääsi synnytykseen ja se oli ihan yleistä jo 70-luvun alussa. Ja isät katkaisi napanuoran ja sai kylvettää vauvan, joka siihen maailman aikaan tehtiin heti synnyttyä. Samoin oli mittaamassa painoa jne. Eikä tule kuin muutama tapaus 70-luvun jälkeen, missä isä ei ollut synnytyksessä mukana ja se oli suuri paheksunnan aihe miehelle, kun ei kestä edes synnytystä.
Ja niitä lapsenpäästäjiä saattoi olla ennen pitäjässä muutama ja lapsia syntyi paljon, kyllä lapsen isät ovat joutuneet ennenkin olosuhteiden pakosta hoitamaan synnytykset ja lisänä vielä hoidettavana suuri lapsilauma.
Ja tuolloin 80-90-luvulla miehiä oli enemmän tilastojen mukaan koti-isänä kuin nykyään.