Mies synnytykseen mukaan vaiko ei?
Mielipiteitä puolesta ja vastaan, kiitos.
Erityisesti miesten kommentit kiinnostaa jotka olivat vaimonsa synnytyksessä. Olisitko mennyt jos olisit jälkikäteen saanut valita?
Kommentit (222)
Kyllä ehdottomasti mies/isä mukaan synnytykseen. Yhdessä se lapsi on tehty ja yhdessä kasvatetaan. Olisi ollut kamalaa siellä sairaalassa yksin kitua. Lähensi meitä pariskuntana ja miehen matka hyväksi isäksi alkoi. Ja mies pysyi "pää päässä" minun tukena ja kätilö hoiti hommat alapäässä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin mukana. Välittömästi synnytyksen jälkeen naiselle tuli sairaskohtaus ja minä olin se henkilö, joka hälytti välittömästi lisäapua kun hoitohenkilöstö puuhasi muuta. Naisen hengenlähtö oli todella lähellä ja jokainen pienikin hetki oli pelastumisen kannalta tärkeä. Tällaisia kohtauksia tulee harvakseltaan mutta kun se osuu kohdalle niin kaikki on pelissä.
Miksi puhut omituisesti "naisesta" etkä vaimosta tai kumppanista tai rakkaasta?
Kumma juttu että jos synnytyksessä mukana oleminen lähentää pariskuntaa, niin miksi on sitten eroamisluvut niin kovat juuri lapsen varhaisvuosien aikana?
Tuttu mies sanoi, että meni kyllä seksihalut pitkäksi aikaa, kun näki lapsen pään työntyvän sieltä esiin. Meidän synnyttäjienhän ei tartte sitä nähdä. :)
Ranskalainen lääkäri Leboyer, joka kehitti pehmeän syntymän, oli sitä mieltä, että jos mies näkee synnytyksen sieltä alapäästä käsin, niin se voi haitata parin seksuaalielämää miehen kannalta. Onhan se aika rankkaa touhua, enkä naisena tiedä haluaisinko edes itse nähdä sitä.
En olisi jäänyt yhdenkään enkä jäisi pois lapseni syntymästä. Ovat olleet minulle hetkiä, joissa on tunnettu pelkoa, iloa ja rakkautta. Yhdessä tehty, yhdessä otetaan vastaan ja rakastetaan. Vaikka hoidettaisiinkin eri tavoilla.
Se varmaan riippuu miehestä. Onko hän sellainen johon voi hädän hetkellä luottaa? Joka tapauksessa olisi nykyterveydenhuollossa hyvä, jos synnyttäjällä olisi joku tuki-ihminen mukana. Pitämässä huolta. Sillä ne kätilöt eivät välttämättä ehdi. Surullista mutta todellisuutta.
Ehdottomasti halusin miehen mukaan ja hänen läsnäolonsa toi tukea ja turvaa. Myös hänelle lapsen syntymän näkeminen oli tärkeä hetki elämässä, josta ei halunnut jäädä paitsi.
Ennen synnytystä sanoin miehellä, että pysy sitten pois sieltä jalkovälistä. Mies istui alkuun vieressäni, mutta sitten kätilö hihkaisi että isä tule katsomaan, mustaa tukkaa näkyy jo. Siitäpä sitten katsomaan ja loppu ajan olikin siellä sitten tutkailemassa synnytyksen etenemistä.
Miehestä oli iso apu ponnistusvaiheessa, auttoi kätilöä, piti toista jalkaa ylhäällä ja tarjosi ilokaasua. Kätilö kiitteli jälkeenpäin kovasti. Mies myös hoiti vauvan synnytyksen jälkeen kun minun oli vaikea olla pystyasennossa imukuppisynnytyksen takia.
Otin mukaan molempien lasten synnytykseen, mutta ikänä en päästäisi alapään päähän! Yläpäässä pysyi koko kärsimyksen ajan ihan reippaana ja avuliaana.
Itse en halunnut kenenkään näkevän itseäni niin avuttomassa tilassa, isoja vaikeuksia ei kuitenkaan ollut kummankaan lapsen syntyessä.
Vierailija kirjoitti:
Ranskalainen lääkäri Leboyer, joka kehitti pehmeän syntymän, oli sitä mieltä, että jos mies näkee synnytyksen sieltä alapäästä käsin, niin se voi haitata parin seksuaalielämää miehen kannalta. Onhan se aika rankkaa touhua, enkä naisena tiedä haluaisinko edes itse nähdä sitä.
Mä olen myös kuullut, että tämä iso riski jos mies joutuu alapäähän, voi ihan pysyvästikin tuhota parin seksielämän. Omalleni painotin visusti: pysy pääni vierellä ja hyvinhän se meni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En huolisi miestä mukaan.
Näin olen itse naisena ajatellut etten ehkä haluaisi miestä mukaan koska haluaisin pitää jotkut asiat yksityisenä. Toisaalta mietin onko oikein kieltää mieheltä kokemus nähdä ensimmäisen lapsensa syntymä?
Mitä jos itselle tapahtuu jotain synnytyksessä eikä mies saanut olla paikalla?
Mitä tarkoitat yksityisyydellä? Saiko lapsi valita kuolemaan pääsemisensä?
Mitä mieltä niin pitkälle jalostetuista elukoista etteivät ne enää pysty lisääntymään ilman avustusta?
Jälkikäteen ajateltuna ei olisi kannattanut lasten isää ottaa mukaan. Jälkikäteen olen ajatellut, että mukana oleminen oli hänelle enemmän kunnia- asia tai oikeastaan sellainen asia, josta ei voi kieltäytyä. Mies olikin vanhempiensa silmissä oikea sankari. Oikeasti mies oli lähinnä turha ja tiellä. Ei hänestä seuraa ollut. Synnytyksessä synnyttäjän täytyy voida keskittyä itseensä eikä miehen viihdyttämiseen. Jälkikäteen mies kommentoi joitain asioita "mitä sä silleen sanoit?". Mitään asiatonta tai oikeasti outoa en sanonut, mutta miehen mielestä olisi pitänyt olla vain hiljaa. Vauvavuosi paljasti miehen todelliset karvat, joten mies on nykyään entinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalainen lääkäri Leboyer, joka kehitti pehmeän syntymän, oli sitä mieltä, että jos mies näkee synnytyksen sieltä alapäästä käsin, niin se voi haitata parin seksuaalielämää miehen kannalta. Onhan se aika rankkaa touhua, enkä naisena tiedä haluaisinko edes itse nähdä sitä.
Mä olen myös kuullut, että tämä iso riski jos mies joutuu alapäähän, voi ihan pysyvästikin tuhota parin seksielämän. Omalleni painotin visusti: pysy pääni vierellä ja hyvinhän se meni!
Voisko ne korkea avioeroluvut lapsen syntymän jälkeen johtua tästä? Puolisot erkaantuu seksuaalisesi.
Vierailija kirjoitti:
Poika ei suostunut enää tekemään minuun tarpeitaan kun tuli porsimisen jälkeinen masennus.
On normaalia.
t. kätilö
lapsi sai alkunsa yhteisestä päätöksestä pimeässä peiton alla jotenka mies pysykööt poissa salista. Mies kutsutaan paikalle vasta sitten kun vauva on syntynyt.