Onko täällä ketään, joka olisi päässyt yliopistoon opiskelemaan avointen opiskelujen kautta?

Minä. Mitä haluat tietää? Ohjeet lukee kunkin yliopiston vuosittaisessa erillishaussa.

Joo olen lukenut, oliko helppoa, pääseekö sisään suoraan, jos vuoden aikana ne 60 opintopostettä saa? Pitääkö kaikista kursseista saada hyvä arvosana. 

Kiitos jos jaksat vastata.

Ja vielä, mitenköhän opiskelut sujuu, ilman lukiotaustaa? Vai antaako lukio mitään valmiuksia yliopisto-opintoihin?

Olisin päässyt, mutta nopeampi reitti oli pääsykokeen kautta. Omalla alalla olisi pitänyt olla niin paljon opintoviikkoja, että olisi ollut gradua vaille maisteri ennen kuin olisi saanut paikan. Pääsykoe oli todella helppo, kun oli jo perus- ja aineopinnot suoritettuna ja puolen vuoden opintojen jälkeen puolet tutkinnosta valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä, mitenköhän opiskelut sujuu, ilman lukiotaustaa? Vai antaako lukio mitään valmiuksia yliopisto-opintoihin?

Ei sillä lukiolla ole mitään tekemistä älykkyyden ja oppisen kanssa. Jos aiot vaikka mennä avoimeen yliopistoon opiskelemaan sanotaanko vaikka nyt Persian tai Heprean kieltä, niin ei ole mitään merkitystä sillä, oletko käynyt lukion vai ei.

Ei riitä kaikissa 60 op, jos on paljon hakijoita. Kannattaa suorittaa ainakin yhteisiä aineita, kuten kieliä etukäteen ja mahdollisia sivuaineita ja vapaavalintaisia.

Vierailija kirjoitti:

Joo olen lukenut, oliko helppoa, pääseekö sisään suoraan, jos vuoden aikana ne 60 opintopostettä saa? Pitääkö kaikista kursseista saada hyvä arvosana. 

Kiitos jos jaksat vastata.

Ei pääse automaattisesti, ohjeissahan lukee se kiintiö eli kilpailua on. Mutta totta kai oli helppoa, mulle opiskelu on aina helppoa. Painotettu keskiarvoni oli 5. 

Joka paikassa taitaa olla omat määritykset sisäänpääsylle avoimien opintojen kautta. Omalla alalla pääsivät suoraan sisään maisteriohjelmaan kaikki kenellä suoritettu 25 opintopistettä ja aiemman tutkinnon keskiarvo vähintään 3,2.

Hyvin kauan sitten avoimesta pyrkiville oli omat pääsykokeet eli ei riittänyt hyvät arvosanat opinnoista, piti lisäksi osoittaa olevansa parempi kuin ne muut saman suorittaneet.

Eniten mua kiinnostaa se, kun yliopiston sivuilla sanotaan, että 60 opintoviikkoa suoritettuaan ei tarvitse osallistua pääsykokeisiin, mutta mitä niiltä suorituksilta vaaditaan. Riittääkö rimaa hipoen läpi, vai vaaditaanko hyviä suorituksia?

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä, mitenköhän opiskelut sujuu, ilman lukiotaustaa? Vai antaako lukio mitään valmiuksia yliopisto-opintoihin?

No jos sulla ei ole kirjoittamisen rutiinia ja esseen rakennetta hanskassa, niin onhan se vaikeampaa kuin niille, jotka on lukiossa kolme vuotta tekstintuottoa treenanneet.

Ja ilman lukiota ei pysty pääsykokeiden kautta hakemaan.

No kokemus on se, että keskiarvon saaminen opinnoissa niin korkeaksi, että saisin opiskelupaikan sitä kautta on kohonnut niin korkeaksi jäänee bvarmasti haaveeksi ainakin vielä tänä vuonna (en tiedä raskinko yrittää korottaa), että paineita on nyt saada opiskelupaikka pääsykokeiden kautta.  Mutta onhan se sinänsä mukavam että vaihtoehtosempia tapoja saada opiskelupaikkoja on saada opiskelupaikka on lisätty. Uudistukset pääsykokeissa mietittyvät nyt enempi kun avoimen väylä kautta paikansa maaninen jää varmasti haaveeksi kun opintojeni keskiarvo on niin surkea.

PS;Miksi muuten tätä avoimen mahdollisuutta ei ole esim lääkikseen lainkaan tarjolla?

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä, mitenköhän opiskelut sujuu, ilman lukiotaustaa? Vai antaako lukio mitään valmiuksia yliopisto-opintoihin?

Ihan hyvin sujui ilman lukiotaustaa. 1970-luvun peruskoulun kieliopinnot olivat aika hyödyttömiä, mutta virkamiesruotsin sain läpi rimaa hipoen ja englantia opin sen verran, että sain siitäkin hyväksytyn ja ymmärsin riittävästi tenttikirjoja. Ensimmäisen kerran havaitsin muinaisen joukko-opin hyödylliseksi yliopiston tilastokursseilla. Kirjoittaminen on aina ollut minulle helppoa eikä lukio olisi antanut siihen mitään lisää, kun kirjallisilla taidoilla korvasin yliopistossakin sen, mitä vieraskielisen aineiston ymmärtämisessä menetin.

Vierailija kirjoitti:

Eniten mua kiinnostaa se, kun yliopiston sivuilla sanotaan, että 60 opintoviikkoa suoritettuaan ei tarvitse osallistua pääsykokeisiin, mutta mitä niiltä suorituksilta vaaditaan. Riittääkö rimaa hipoen läpi, vai vaaditaanko hyviä suorituksia?

Se lukee siellä ohjeissa. Vinkkinä nyt, että yliopisto-opinnoissa ei pärjää, jollei lue ohjeita.

Ei lue, vaikka kuinka kaivan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin kauan sitten avoimesta pyrkiville oli omat pääsykokeet eli ei riittänyt hyvät arvosanat opinnoista, piti lisäksi osoittaa olevansa parempi kuin ne muut saman suorittaneet.

Missä ja milloin näin on ollut? En ole kuullutkaan, että eri pääsykoe olisi jossakin ollut. Se on totta, että ilman ylioppilastutkintoa opiskelemaan pyrkivällä piti olla pääsykokeesta vähintään yhtä hyvät pisteet kuin viimeisellä hyväksytyksi tulleella ylioppilaalla.

Ei se ainakaan mun aikana ollut helppoa. Suoritin kaikki sivuaineet avoimessa ja hain silti pääsykokeen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Ja ilman lukiota ei pysty pääsykokeiden kautta hakemaan.

Kyllä pystyy, ja on pystynyt hakemaan jo 1980-luvulla. Varma tieto, olen hakenut.

Vierailija kirjoitti:

No kokemus on se, että keskiarvon saaminen opinnoissa niin korkeaksi, että saisin opiskelupaikan sitä kautta on kohonnut niin korkeaksi jäänee bvarmasti haaveeksi ainakin vielä tänä vuonna (en tiedä raskinko yrittää korottaa), että paineita on nyt saada opiskelupaikka pääsykokeiden kautta.  Mutta onhan se sinänsä mukavam että vaihtoehtosempia tapoja saada opiskelupaikkoja on saada opiskelupaikka on lisätty. Uudistukset pääsykokeissa mietittyvät nyt enempi kun avoimen väylä kautta paikansa maaninen jää varmasti haaveeksi kun opintojeni keskiarvo on niin surkea.

PS;Miksi muuten tätä avoimen mahdollisuutta ei ole esim lääkikseen lainkaan tarjolla?

 

Totta! Kyllähän tuo ensimmäisen vuoden opiskelu kertoisi paljon motivaatiosta.