Aina sama juttu. Kun miehen pitäisi antaa rahaa niin alkaa voivottelu ja loputon valitus!
Näin on menty vuosia. Mies tienaa todella paljon enemmän kuin minä. Joudun välillä tekemään esim. ruoka-ostoksia taikka ostamaan lapsille vaatteita jne. En voi kaikkea maksaa itse kun rahani eivät vaan yksinkertaisesti riitä! Kun on kulunut kuukausi taikka kaksi ostoksista, omat rahat alkaa olla loppu niin joudun kaivamaan kuitit esiin ja siitä se miehen valitus alkaa. Kuitit syynää ja huomauttelee ihan turhista. Miehellä on aina juuri silloin rahat loppu kun lompakolla pitäisi käydä. Ei muka pysty maksamaan euroakaan. Tili on tyhjä tms. Joudun pyytämään rahoja lukuisia kertoja monena eri päivänä. Se on niin hiton rasittavaa että pää meinaa hajota. Lopulta mies antaa rahat mutta jupinan kera. Mikä ihme siinä on että näin pitää toimia? Kun lopulta kuitenkin joutuu rahaa antaa niin miksi siitä pitää tehdä näin helv tin vaikeaa???
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo homma. Ostatte ruuat vuoroviikoin ja lapsen vaatteiden kanssa vaadit puolet kuitin summasta.
Olisikin näin vaan kun ei ole. Lapset kulkisi ilman sopivia vaatteita ja kaapista loppuisi ruoka jos jättäisi miehen vastuulle. Testattu on tämäkin. Onhan se selvää ettei toisen pienemmät tulot voi riittää kaikkiin hankintoihin. Luulisi että tuon tajuaa kuka vain? ap
Ex-mieheni logiikka olisi ollut ostaa lapselle tarvikkeita sitten vasta kun niitä tarvitsee.
Eli käytännössä talvivaatteet menty katsomaan vasta kun lunta sataa. En saanut vastausta kysyttyäni, että meneekö lapsi siis ohuissa syysvaatteissa päiväkotiin, jos lumisade alkaa arkiyönä, eikä tietenkään ostoksille arkiaamuna ehdi.Joten ei, en lähtenyt missään nimessä tuota testaamaan.
Rahaa löytyi kyllä aina omiin harrastejuttuihin, eipä siinä... kerran ostin itselleni uuden talvitakin rikkimenneen tilalle, ja heti piti exän vaatimuksesta laskea, ettei hän nyt vain maksa enemmän kuluja kuin minä...
Eron jälkeen ollut kyllä elämä helpompaa.
Mä lähettäisin miehen viemään sen lapsen niissä ohuissa kesävaatteissa sinne päiväkotiin niin saisi kuulla kunniansa hoitajilta ja sitten mies kävisiostamassa myös ne vaatteet sille lapselle.
Ei siellä aamulla kuule mitään, palautteen saa sitten iltapäivällä, kun hakee sen sinisenä palelevan lapsen hoidosta.
Ja suurin kärsijä tuossa olisi se lapsi, joka ei voi vielä itse vaikuttaa siihen onko se talvihaalari ajoissa kotinaulakossa vai ei.... Ja palelisi sitten koko päivän pitkä ulkoilut ihan liian kevyessä vaatetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on kun miehen rahat kuuluu automaattisesti myös naiselle, mutta naisen rahat aina naiselle?
Ei, vaan lapsen elatus kuuluu molemmille vanhemmille. Ei pelkästään äidille. Minä kyllä heivaisin ukon, joka ei piittaa lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo homma. Ostatte ruuat vuoroviikoin ja lapsen vaatteiden kanssa vaadit puolet kuitin summasta.
Olisikin näin vaan kun ei ole. Lapset kulkisi ilman sopivia vaatteita ja kaapista loppuisi ruoka jos jättäisi miehen vastuulle. Testattu on tämäkin. Onhan se selvää ettei toisen pienemmät tulot voi riittää kaikkiin hankintoihin. Luulisi että tuon tajuaa kuka vain? ap
Ex-mieheni logiikka olisi ollut ostaa lapselle tarvikkeita sitten vasta kun niitä tarvitsee.
Eli käytännössä talvivaatteet menty katsomaan vasta kun lunta sataa. En saanut vastausta kysyttyäni, että meneekö lapsi siis ohuissa syysvaatteissa päiväkotiin, jos lumisade alkaa arkiyönä, eikä tietenkään ostoksille arkiaamuna ehdi.Joten ei, en lähtenyt missään nimessä tuota testaamaan.
Rahaa löytyi kyllä aina omiin harrastejuttuihin, eipä siinä... kerran ostin itselleni uuden talvitakin rikkimenneen tilalle, ja heti piti exän vaatimuksesta laskea, ettei hän nyt vain maksa enemmän kuluja kuin minä...
Eron jälkeen ollut kyllä elämä helpompaa.
Mä lähettäisin miehen viemään sen lapsen niissä ohuissa kesävaatteissa sinne päiväkotiin niin saisi kuulla kunniansa hoitajilta ja sitten mies kävisiostamassa myös ne vaatteet sille lapselle.
Ei siellä aamulla kuule mitään, palautteen saa sitten iltapäivällä, kun hakee sen sinisenä palelevan lapsen hoidosta.
Ja suurin kärsijä tuossa olisi se lapsi, joka ei voi vielä itse vaikuttaa siihen onko se talvihaalari ajoissa kotinaulakossa vai ei.... Ja palelisi sitten koko päivän pitkä ulkoilut ihan liian kevyessä vaatetuksessa.
Niin. Mutta ei se silti tuollaisia miehiä kiinnosta ollenkaan, että lapsella on paha olla. Kun se lapsi tuosta sairastuu, niin kukas sen lapsen hoitaa? Ei ainakaan isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Eiköhän perheenä tienatut rahat ole yhteisiä.
Jos ei niin siit vaan mies tekemään vuoroviikoin ruuat "omista rahoistaan" ja vuoroviikoin voisi pyykätä...
Ja nainen voi muuttaa sellaiseen mat umurjuun johon on oikeasti varaa.
Sama koskee miestä, muuttakoon yksiöön. Parisuhteessa saadaan isompi asunto kun kumpikaan yksin saisi. Ei se asunto juuri koskaan ole miehen yksin maksama. Mutta turha incelille on vastata.
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Mitä? Ja naisen tienaamat rahat yhteisiä joilla maksetaan kaikki? Mies maksaa vain omat menossa vai? Toivottavasti sinulla ei ole perhettä. Vaikutat erittäin rasittavan pihiltä.
Olen ollut itse samassa tilanteessa kuin AP. Tuli ero ja lapset jäivät minulle. Jotenkin pärjättiin vaikka puoliso ei koskaan suostunut maksamaan elatusmaksuja. Itse eli sossutuilla. Olen silti erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Olen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo homma. Ostatte ruuat vuoroviikoin ja lapsen vaatteiden kanssa vaadit puolet kuitin summasta.
Olisikin näin vaan kun ei ole. Lapset kulkisi ilman sopivia vaatteita ja kaapista loppuisi ruoka jos jättäisi miehen vastuulle. Testattu on tämäkin. Onhan se selvää ettei toisen pienemmät tulot voi riittää kaikkiin hankintoihin. Luulisi että tuon tajuaa kuka vain? ap
Ex-mieheni logiikka olisi ollut ostaa lapselle tarvikkeita sitten vasta kun niitä tarvitsee.
Eli käytännössä talvivaatteet menty katsomaan vasta kun lunta sataa. En saanut vastausta kysyttyäni, että meneekö lapsi siis ohuissa syysvaatteissa päiväkotiin, jos lumisade alkaa arkiyönä, eikä tietenkään ostoksille arkiaamuna ehdi.Joten ei, en lähtenyt missään nimessä tuota testaamaan.
Rahaa löytyi kyllä aina omiin harrastejuttuihin, eipä siinä... kerran ostin itselleni uuden talvitakin rikkimenneen tilalle, ja heti piti exän vaatimuksesta laskea, ettei hän nyt vain maksa enemmän kuluja kuin minä...
Eron jälkeen ollut kyllä elämä helpompaa.
Mä lähettäisin miehen viemään sen lapsen niissä ohuissa kesävaatteissa sinne päiväkotiin niin saisi kuulla kunniansa hoitajilta ja sitten mies kävisiostamassa myös ne vaatteet sille lapselle.
Ei siellä aamulla kuule mitään, palautteen saa sitten iltapäivällä, kun hakee sen sinisenä palelevan lapsen hoidosta.
Noi saisi hakea myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Mitä? Ja naisen tienaamat rahat yhteisiä joilla maksetaan kaikki? Mies maksaa vain omat menossa vai? Toivottavasti sinulla ei ole perhettä. Vaikutat erittäin rasittavan pihiltä.
Tuskin on pelkoa, vauvalla hengaavilla miehillä ei ole perhettä (tai yleensä edes ystäviä ja harrastuksia).
Vierailija kirjoitti:
Rahasta etukäteen.
Mies ei anna enää koskaan rahaa etukäteen. Vaikka kuinka kerron ja selitän että mitä pitäisi hommata. Näytän jonkun kuvan vaikka lehdestä, että tuo pitää käydä ostamassa huomenna niin rahaa ei anna siihen. Aina se kuittirumba on vaan edessä jota mies siirtää ja siirtää ja valittaa. Joku kyseli että oliko mies jo tavatessa tämmöinen? Ei ollut ei. Ensimmäisen lapsen vauva-aikanakin osallistui normaalisti kuluihin vaikka ei tienannut lähellekään sitä mitä nykyisin. Kun miehen tulot kasvoivat ja lapset siinä sivussa niin tämä piheily alkoi. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo homma. Ostatte ruuat vuoroviikoin ja lapsen vaatteiden kanssa vaadit puolet kuitin summasta.
Olisikin näin vaan kun ei ole. Lapset kulkisi ilman sopivia vaatteita ja kaapista loppuisi ruoka jos jättäisi miehen vastuulle. Testattu on tämäkin. Onhan se selvää ettei toisen pienemmät tulot voi riittää kaikkiin hankintoihin. Luulisi että tuon tajuaa kuka vain? ap
Ex-mieheni logiikka olisi ollut ostaa lapselle tarvikkeita sitten vasta kun niitä tarvitsee.
Eli käytännössä talvivaatteet menty katsomaan vasta kun lunta sataa. En saanut vastausta kysyttyäni, että meneekö lapsi siis ohuissa syysvaatteissa päiväkotiin, jos lumisade alkaa arkiyönä, eikä tietenkään ostoksille arkiaamuna ehdi.Joten ei, en lähtenyt missään nimessä tuota testaamaan.
Rahaa löytyi kyllä aina omiin harrastejuttuihin, eipä siinä... kerran ostin itselleni uuden talvitakin rikkimenneen tilalle, ja heti piti exän vaatimuksesta laskea, ettei hän nyt vain maksa enemmän kuluja kuin minä...
Eron jälkeen ollut kyllä elämä helpompaa.
Mä lähettäisin miehen viemään sen lapsen niissä ohuissa kesävaatteissa sinne päiväkotiin niin saisi kuulla kunniansa hoitajilta ja sitten mies kävisiostamassa myös ne vaatteet sille lapselle.
Ei siellä aamulla kuule mitään, palautteen saa sitten iltapäivällä, kun hakee sen sinisenä palelevan lapsen hoidosta.
Noi saisi hakea myös.
Lasu ehtii ensin, syystä. Ja tulee kalliiksi jättää hankinnat viime tippaan, fiksut ostaa ajoissa ja saa halvemmalla.
Paljon sinä tienaat, entä miehesi? Miten jaatte yhteiset kulut, asunto, vesi, sähkö jne? Mihin ne sun rahat menee, vai meneekö muka kaikki joka kk lapsen vaatteisiin ja ruokaan? Kai mieskin maksaa ruoasta? Onko teillä yhteinen taloustili mistä maksetaan juurikin esim. Ruoat? Jos ei niin ehkä pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahasta etukäteen.
Mies ei anna enää koskaan rahaa etukäteen. Vaikka kuinka kerron ja selitän että mitä pitäisi hommata. Näytän jonkun kuvan vaikka lehdestä, että tuo pitää käydä ostamassa huomenna niin rahaa ei anna siihen. Aina se kuittirumba on vaan edessä jota mies siirtää ja siirtää ja valittaa. Joku kyseli että oliko mies jo tavatessa tämmöinen? Ei ollut ei. Ensimmäisen lapsen vauva-aikanakin osallistui normaalisti kuluihin vaikka ei tienannut lähellekään sitä mitä nykyisin. Kun miehen tulot kasvoivat ja lapset siinä sivussa niin tämä piheily alkoi. ap
Siinä tapauksessa miehellä on ongelmia. Mielenterveys reistaa tai alkava dementiakin voisi oireilla noin. Parisuhde voi olla karilla. Suhteen jatkamisessa ei ole mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on kun miehen rahat kuuluu automaattisesti myös naiselle, mutta naisen rahat aina naiselle?
Venäjällä noin tosiaan on, eikä sitä edes pidetä pahana.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on kun miehen rahat kuuluu automaattisesti myös naiselle, mutta naisen rahat aina naiselle?
Ei meillä ainakaan. Mitä henkilökohtaisista tarpeista jää niin laitan kaikki loput meidän yhteiseen hyvin vointiin. Huolehdin kodin tarvikkeista, vitamiineista jne. Yhteisiä tilejä ei ole. Isompi tuloisena mies maksaa ihan omasta tahdostaan enemmän. Rahasta ei olla ikinä riidelty.
Toisessa ketjussa ihmeteltiin miksi ihmiset eivät nykyään enään pariudu. Tässä on aika hyvä esimerkkitapaus siitä miksi pariutuminen ei kiinnosta. Riitaa ja molemminpuolista porua saadaan väänneettyä ihan mistä tahansa aiheesta ja sen sijaan, että puhuttaisiin kuin aikuiset ihmiset (ei näytä toimivan koskaan) tai erottaisiin ja jatkettaisiin elämää eteenpäin (eikä kyllä ihmiset saa toteutettua tätäkään). Silloin parisuhdeongelmat tuodaan vauva-palstan aisankantajien ratkottavaksi, koska oma pää ja järki ei siihen riitä.
Eihän tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin erota miehestä ja mies maksaa sitten lapselle elareita, sillä laki lähtee siitä, että molemmat vanhemmat ovat maksukykynsä mukaan lapsen elatusvelvollisia.
Jos lapsi on päiväkodissa tai koulussa, johan siellä puututaan lapsen vaateukseen ja se on yksi syy tehdä lasu tai huoli-ilmoitus opettajilta.
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Kum.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo homma. Ostatte ruuat vuoroviikoin ja lapsen vaatteiden kanssa vaadit puolet kuitin summasta.
Olisikin näin vaan kun ei ole. Lapset kulkisi ilman sopivia vaatteita ja kaapista loppuisi ruoka jos jättäisi miehen vastuulle. Testattu on tämäkin. Onhan se selvää ettei toisen pienemmät tulot voi riittää kaikkiin hankintoihin. Luulisi että tuon tajuaa kuka vain? ap
Ex-mieheni logiikka olisi ollut ostaa lapselle tarvikkeita sitten vasta kun niitä tarvitsee.
Eli käytännössä talvivaatteet menty katsomaan vasta kun lunta sataa. En saanut vastausta kysyttyäni, että meneekö lapsi siis ohuissa syysvaatteissa päiväkotiin, jos lumisade alkaa arkiyönä, eikä tietenkään ostoksille arkiaamuna ehdi.Joten ei, en lähtenyt missään nimessä tuota testaamaan.
Rahaa löytyi kyllä aina omiin harrastejuttuihin, eipä siinä... kerran ostin itselleni uuden talvitakin rikkimenneen tilalle, ja heti piti exän vaatimuksesta laskea, ettei hän nyt vain maksa enemmän kuluja kuin minä...
Eron jälkeen ollut kyllä elämä helpompaa.
Mä lähettäisin miehen viemään sen lapsen niissä ohuissa kesävaatteissa sinne päiväkotiin niin saisi kuulla kunniansa hoitajilta ja sitten mies kävisiostamassa myös ne vaatteet sille lapselle.
Ei siellä aamulla kuule mitään, palautteen saa sitten iltapäivällä, kun hakee sen sinisenä palelevan lapsen hoidosta.
Noi saisi hakea myös.
Lasu ehtii ensin, syystä. Ja tulee kalliiksi jättää hankinnat viime tippaan, fiksut ostaa ajoissa ja saa halvemmalla.
Parhaimmillaan olen ostanut laadukkaan talvihaalarin -60 prosentilla, kun löysin kesällä kaupan Outlet-osastolta.
Mikä siinä on kun miehen rahat kuuluu automaattisesti myös naiselle, mutta naisen rahat aina naiselle?