Lue keskustelun säännöt.
Aina sama juttu. Kun miehen pitäisi antaa rahaa niin alkaa voivottelu ja loputon valitus!
01.12.2022 |
Näin on menty vuosia. Mies tienaa todella paljon enemmän kuin minä. Joudun välillä tekemään esim. ruoka-ostoksia taikka ostamaan lapsille vaatteita jne. En voi kaikkea maksaa itse kun rahani eivät vaan yksinkertaisesti riitä! Kun on kulunut kuukausi taikka kaksi ostoksista, omat rahat alkaa olla loppu niin joudun kaivamaan kuitit esiin ja siitä se miehen valitus alkaa. Kuitit syynää ja huomauttelee ihan turhista. Miehellä on aina juuri silloin rahat loppu kun lompakolla pitäisi käydä. Ei muka pysty maksamaan euroakaan. Tili on tyhjä tms. Joudun pyytämään rahoja lukuisia kertoja monena eri päivänä. Se on niin hiton rasittavaa että pää meinaa hajota. Lopulta mies antaa rahat mutta jupinan kera. Mikä ihme siinä on että näin pitää toimia? Kun lopulta kuitenkin joutuu rahaa antaa niin miksi siitä pitää tehdä näin helv tin vaikeaa???
Kommentit (522)
Vierailija kirjoitti:
Miksi te akat ootte kaikki miesten rahojen varassa? Opetelkaa olemaan itsenäisiä, tienatkaa omat rahat, ei se ole mitenkään naisilta kielletty. Tasa-arvoa ulvotaan joka käänteessä mutta rahat pitää tulla mieheltä.
Olen samaa mieltä sinun kanssa, että aloittajan kannattaa ottaa ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä nyt heti oletetaan minun tuhlaavan kaikki rahani turhaan! Maksan normaaleja yhteisiä laskuja, omat puhelin/nettimaksuni, meikkeihin ja kampaajalle menee hyvin vähän, lasten harrastuksista maksan jne. En osta mitään liian kalliita vaatteita lapsille taikka filepihvejä joka päivä, jos koskaan. Kyse on vain siitä kun mies ei haluaisi laittaa perheen yhteisiin menoihin rahojansa yhtään euroa "liikaa". Jos annan muutaman esimerkin niin ehkä jankkaajatkin tajuavat?!
Löydän hyvät kengät tarjouksesta lapselle, ne pitävät kosteuttakin poissa. Mies keksii jonkun utopistisen summan jälkeenpäin mitä kengät olisivat saaneet maksaa. Valittaa 10 eurosta monta viikkoa. Maksoi 10 euroa liikaa, en osallistu tuohon hankintaan! Mitäs ostit ne? Ruokien hintoja tuijottaa kuin raamattua. Jos jossain toisessa kaupassa olisikin ollut tarvittava tuote edullisempi niin kauhea valitus alkaa, maksoit perunoista liikaa!!! Herra ei vain meinaa tajuta etten kävellen taikka pyörällä voi suhata monta eri kauppaa läpi. Emme asu alueella jossa on paljon kauppoja lähellä toisiaan. Vessapaperista myös kiistellään aina. Pitäisi ostaa tarjouksesta isot säkit varastoon. Ymmärrän joo. Mutta vain miehellä on auto niin eiköhän se kuuluisi hänelle? Ei siltikään huolehdi että millonka loppuu mikäkin kaapeista. Sitten valittaa kun on ollut pakko ostaa yksi paketti järkyttävän kallista paperia. Niin ja siivoukseen liittyvistä jutuista ei maksaisi euroakaan! Miksi pitää muka ostaa mitään siihen liittyvää? Onhan näitä vaikka mitenkä paljon mistä mies saa ison raha-ongelman aikaiseksi. Samaan aikaan kuitenkin laittaa omiin juttuihinsa suuria summia, lenkkikengät/vaatteet voivat maksaa mitä vain, uusi auto pitää toki olla kaikilla herkuilla, harrastusvälineissä ei mitään kattoa hinnoille ole jne. Veneen taikka moottoripyörän voi mennä ostamaan ilmoittamatta. Ja sitten kieltäytyy maksamasta liian kalliista perunoista, lasten harrastuksista tms.
Avioliitto kumppanin kanssa joka tienaa suurehkoja summia kuukausittain voi olla yhtä hammasten kiristelyä ja riitelyä. Ei omia rahoja tarvitse perheeseen toki tuhlata mutta jotain rajaa pitäisi olla. ap
Etkö itse huomaa että miehesi yrittää järkeistää teidän taloutta? Sä tuhlaat liikaa, jos rahat ei riitä, sillä selvä.
Joakinen fiksu aikuinen keskustelee puolisonsa kanssa esim. näin: *Pertti tarvitsee uudet kengät. Mennäänkö yhdessä katsomaan vai käynkö hakemassa? Pirkon talvitakki on jäämässä pieneksi ja mulla ei nyt ole rahaa, käytkö ostamassa vai annatko mulle rahaa, niin käyn? Meillä alkaa olla ruokatarpeet vähissä, käypäs kaupassa huomenna töiden jälkeen* jne.
En minäkään katselisi sitä että puolisoni ostelee yli varojen asioita vain siksi että mä tienaan hyvin.
Jos mies haluaa järkeistää taloutta, niin sittenhän hänen pitää seurata hintoja ja juosta tarjousten perässä eikä niin, että valittaa jälkeenpäin. Autokin tuntuu olevan miehen käytössä, joten mikäs hänellä on kiertää kaupat vaikka päivittäin.
Lastenvaatteissa nyt on niin, että yleensä ne parhaat tarjoukset löytyy yllättäen. Ei niitä koskaan ole silloin, kun jotain pitää hankkia just nyt. Jos kaupassa on jotain hajakokoja laitettu tarjoukseen, niin niiden hintoja ei ole netissä. Hyvään tarjoukseen pitää tarttua heti, ei sitä enää seuraavana päivänä ole.
No sit tarttuu, mutta turha sit valittaa jos käyttää viimeiset rahansa tällaisiin *pakko ostaa, kun halvalla saa*-asioihin.
Miksi vain miehen pitää katsella hintoja ja kierrellä kauppoja? Eikö aplla ole mitään vastuuta taloudesta?
Totta hitossa, kun tietää, että lapsella joku vaate on menossa pieneksi tai rikki, niin uusi kannattaa ostaa silloin, kun sen halvalla saa. Seuraavalla viikolla, kun sitä tarvitsee, se onkin tuplasti kalliimpi.
Tuossa perheessä miehellä on auto ja into seurata tarjouksia. Aloittajalla lienee naisten tapaan ihan tarpeeksi tekemistä työn, lasten ja kodin parissa, miehellä on enemmän vapaa-aikaa.
Mutta jos sulla ei ole rahaa hankkia sitä asiaa nyt, et sä sitä hanki. Tossa tapauksessa sä voit laittaa viestiä rahapussillesi (miehellesi) että täällä on nyt tämmönen tarjous, laitatko rahaa.
Käytätkö sinä sä-passiivia vai miksi kirjoitat noin?
Mitäpä luulet?
Minä kirjoitin yleisellä tasolla, sinä kirjoitit sä. Kerro sinä.
Kai nyt sokeakin näkee että kyseessä sä-passiivi.
Kai sä tajuat, että sä-passiivi ei toimi tällaisessa keskustelussa?
Vanhin lapsistamme on tajunnut isänsä toiminnan. On ihmetellyt että miksi hän ei saa harrastukseensa jotain hommattua taikka miksi joku vaate ei saa maksaa juuri mitään? Samaan aikaan isä esittelee pokkana mitä kaikkea arvokasta taas on ostanutkaan itselleen. Yritä siinä sitten jotain sanoa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä nyt heti oletetaan minun tuhlaavan kaikki rahani turhaan! Maksan normaaleja yhteisiä laskuja, omat puhelin/nettimaksuni, meikkeihin ja kampaajalle menee hyvin vähän, lasten harrastuksista maksan jne. En osta mitään liian kalliita vaatteita lapsille taikka filepihvejä joka päivä, jos koskaan. Kyse on vain siitä kun mies ei haluaisi laittaa perheen yhteisiin menoihin rahojansa yhtään euroa "liikaa". Jos annan muutaman esimerkin niin ehkä jankkaajatkin tajuavat?!
Löydän hyvät kengät tarjouksesta lapselle, ne pitävät kosteuttakin poissa. Mies keksii jonkun utopistisen summan jälkeenpäin mitä kengät olisivat saaneet maksaa. Valittaa 10 eurosta monta viikkoa. Maksoi 10 euroa liikaa, en osallistu tuohon hankintaan! Mitäs ostit ne? Ruokien hintoja tuijottaa kuin raamattua. Jos jossain toisessa kaupassa olisikin ollut tarvittava tuote edullisempi niin kauhea valitus alkaa, maksoit perunoista liikaa!!! Herra ei vain meinaa tajuta etten kävellen taikka pyörällä voi suhata monta eri kauppaa läpi. Emme asu alueella jossa on paljon kauppoja lähellä toisiaan. Vessapaperista myös kiistellään aina. Pitäisi ostaa tarjouksesta isot säkit varastoon. Ymmärrän joo. Mutta vain miehellä on auto niin eiköhän se kuuluisi hänelle? Ei siltikään huolehdi että millonka loppuu mikäkin kaapeista. Sitten valittaa kun on ollut pakko ostaa yksi paketti järkyttävän kallista paperia. Niin ja siivoukseen liittyvistä jutuista ei maksaisi euroakaan! Miksi pitää muka ostaa mitään siihen liittyvää? Onhan näitä vaikka mitenkä paljon mistä mies saa ison raha-ongelman aikaiseksi. Samaan aikaan kuitenkin laittaa omiin juttuihinsa suuria summia, lenkkikengät/vaatteet voivat maksaa mitä vain, uusi auto pitää toki olla kaikilla herkuilla, harrastusvälineissä ei mitään kattoa hinnoille ole jne. Veneen taikka moottoripyörän voi mennä ostamaan ilmoittamatta. Ja sitten kieltäytyy maksamasta liian kalliista perunoista, lasten harrastuksista tms.
Avioliitto kumppanin kanssa joka tienaa suurehkoja summia kuukausittain voi olla yhtä hammasten kiristelyä ja riitelyä. Ei omia rahoja tarvitse perheeseen toki tuhlata mutta jotain rajaa pitäisi olla. ap
Etkö itse huomaa että miehesi yrittää järkeistää teidän taloutta? Sä tuhlaat liikaa, jos rahat ei riitä, sillä selvä.
Joakinen fiksu aikuinen keskustelee puolisonsa kanssa esim. näin: *Pertti tarvitsee uudet kengät. Mennäänkö yhdessä katsomaan vai käynkö hakemassa? Pirkon talvitakki on jäämässä pieneksi ja mulla ei nyt ole rahaa, käytkö ostamassa vai annatko mulle rahaa, niin käyn? Meillä alkaa olla ruokatarpeet vähissä, käypäs kaupassa huomenna töiden jälkeen* jne.
En minäkään katselisi sitä että puolisoni ostelee yli varojen asioita vain siksi että mä tienaan hyvin.
Jos mies haluaa järkeistää taloutta, niin sittenhän hänen pitää seurata hintoja ja juosta tarjousten perässä eikä niin, että valittaa jälkeenpäin. Autokin tuntuu olevan miehen käytössä, joten mikäs hänellä on kiertää kaupat vaikka päivittäin.
Lastenvaatteissa nyt on niin, että yleensä ne parhaat tarjoukset löytyy yllättäen. Ei niitä koskaan ole silloin, kun jotain pitää hankkia just nyt. Jos kaupassa on jotain hajakokoja laitettu tarjoukseen, niin niiden hintoja ei ole netissä. Hyvään tarjoukseen pitää tarttua heti, ei sitä enää seuraavana päivänä ole.
No sit tarttuu, mutta turha sit valittaa jos käyttää viimeiset rahansa tällaisiin *pakko ostaa, kun halvalla saa*-asioihin.
Miksi vain miehen pitää katsella hintoja ja kierrellä kauppoja? Eikö aplla ole mitään vastuuta taloudesta?
Totta hitossa, kun tietää, että lapsella joku vaate on menossa pieneksi tai rikki, niin uusi kannattaa ostaa silloin, kun sen halvalla saa. Seuraavalla viikolla, kun sitä tarvitsee, se onkin tuplasti kalliimpi.
Tuossa perheessä miehellä on auto ja into seurata tarjouksia. Aloittajalla lienee naisten tapaan ihan tarpeeksi tekemistä työn, lasten ja kodin parissa, miehellä on enemmän vapaa-aikaa.
Mutta jos sulla ei ole rahaa hankkia sitä asiaa nyt, et sä sitä hanki. Tossa tapauksessa sä voit laittaa viestiä rahapussillesi (miehellesi) että täällä on nyt tämmönen tarjous, laitatko rahaa.
Käytätkö sinä sä-passiivia vai miksi kirjoitat noin?
Mitäpä luulet?
Minä kirjoitin yleisellä tasolla, sinä kirjoitit sä. Kerro sinä.
Kai nyt sokeakin näkee että kyseessä sä-passiivi.
Kai sä tajuat, että sä-passiivi ei toimi tällaisessa keskustelussa?
Tottakai toimii.
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Jos miehellä on lapsi niin ne miehen rahat on vähintäänkin lapsen ja miehen rahoja. Ja mikäli asuu puolison kanssa niin Suomessa enemmän tienaavan pitää osallistua puolison elättämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Jos miehellä on lapsi niin ne miehen rahat on vähintäänkin lapsen ja miehen rahoja. Ja mikäli asuu puolison kanssa niin Suomessa enemmän tienaavan pitää osallistua puolison elättämiseen.
No ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Jos miehellä on lapsi niin ne miehen rahat on vähintäänkin lapsen ja miehen rahoja. Ja mikäli asuu puolison kanssa niin Suomessa enemmän tienaavan pitää osallistua puolison elättämiseen.
Laitatko lakipykälän, joka sanoo näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea tilanne. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että perhe ja rakkaat ovat kaikkein tärkein asia maailmassa. Heitä pitäisi kohdella hyvin ja reilusti. Ei pitäisi ajatella vain omaa etua, vaan perheen etua. Koskee tietysti sekä miehiä että naisia.
En varmaan pystyisi elämään miehen kanssa, joka valittaisi rahasta, hankkisi lapsille vaatteet kirpparilta, mutta itselleen ostaisi aina uutta ja kallista. Kyllä se on niin päin, että lasten hyvinvoinnista huolehditaan aina ensin ja vasta sen jälkeen aikuisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä nyt heti oletetaan minun tuhlaavan kaikki rahani turhaan! Maksan normaaleja yhteisiä laskuja, omat puhelin/nettimaksuni, meikkeihin ja kampaajalle menee hyvin vähän, lasten harrastuksista maksan jne. En osta mitään liian kalliita vaatteita lapsille taikka filepihvejä joka päivä, jos koskaan. Kyse on vain siitä kun mies ei haluaisi laittaa perheen yhteisiin menoihin rahojansa yhtään euroa "liikaa". Jos annan muutaman esimerkin niin ehkä jankkaajatkin tajuavat?!
Löydän hyvät kengät tarjouksesta lapselle, ne pitävät kosteuttakin poissa. Mies keksii jonkun utopistisen summan jälkeenpäin mitä kengät olisivat saaneet maksaa. Valittaa 10 eurosta monta viikkoa. Maksoi 10 euroa liikaa, en osallistu tuohon hankintaan! Mitäs ostit ne? Ruokien hintoja tuijottaa kuin raamattua. Jos jossain toisessa kaupassa olisikin ollut tarvittava tuote edullisempi niin kauhea valitus alkaa, maksoit perunoista liikaa!!! Herra ei vain meinaa tajuta etten kävellen taikka pyörällä voi suhata monta eri kauppaa läpi. Emme asu alueella jossa on paljon kauppoja lähellä toisiaan. Vessapaperista myös kiistellään aina. Pitäisi ostaa tarjouksesta isot säkit varastoon. Ymmärrän joo. Mutta vain miehellä on auto niin eiköhän se kuuluisi hänelle? Ei siltikään huolehdi että millonka loppuu mikäkin kaapeista. Sitten valittaa kun on ollut pakko ostaa yksi paketti järkyttävän kallista paperia. Niin ja siivoukseen liittyvistä jutuista ei maksaisi euroakaan! Miksi pitää muka ostaa mitään siihen liittyvää? Onhan näitä vaikka mitenkä paljon mistä mies saa ison raha-ongelman aikaiseksi. Samaan aikaan kuitenkin laittaa omiin juttuihinsa suuria summia, lenkkikengät/vaatteet voivat maksaa mitä vain, uusi auto pitää toki olla kaikilla herkuilla, harrastusvälineissä ei mitään kattoa hinnoille ole jne. Veneen taikka moottoripyörän voi mennä ostamaan ilmoittamatta. Ja sitten kieltäytyy maksamasta liian kalliista perunoista, lasten harrastuksista tms.
Avioliitto kumppanin kanssa joka tienaa suurehkoja summia kuukausittain voi olla yhtä hammasten kiristelyä ja riitelyä. Ei omia rahoja tarvitse perheeseen toki tuhlata mutta jotain rajaa pitäisi olla. ap
Etkö itse huomaa että miehesi yrittää järkeistää teidän taloutta? Sä tuhlaat liikaa, jos rahat ei riitä, sillä selvä.
Joakinen fiksu aikuinen keskustelee puolisonsa kanssa esim. näin: *Pertti tarvitsee uudet kengät. Mennäänkö yhdessä katsomaan vai käynkö hakemassa? Pirkon talvitakki on jäämässä pieneksi ja mulla ei nyt ole rahaa, käytkö ostamassa vai annatko mulle rahaa, niin käyn? Meillä alkaa olla ruokatarpeet vähissä, käypäs kaupassa huomenna töiden jälkeen* jne.
En minäkään katselisi sitä että puolisoni ostelee yli varojen asioita vain siksi että mä tienaan hyvin.
Jos mies haluaa järkeistää taloutta, niin sittenhän hänen pitää seurata hintoja ja juosta tarjousten perässä eikä niin, että valittaa jälkeenpäin. Autokin tuntuu olevan miehen käytössä, joten mikäs hänellä on kiertää kaupat vaikka päivittäin.
Lastenvaatteissa nyt on niin, että yleensä ne parhaat tarjoukset löytyy yllättäen. Ei niitä koskaan ole silloin, kun jotain pitää hankkia just nyt. Jos kaupassa on jotain hajakokoja laitettu tarjoukseen, niin niiden hintoja ei ole netissä. Hyvään tarjoukseen pitää tarttua heti, ei sitä enää seuraavana päivänä ole.
No sit tarttuu, mutta turha sit valittaa jos käyttää viimeiset rahansa tällaisiin *pakko ostaa, kun halvalla saa*-asioihin.
Miksi vain miehen pitää katsella hintoja ja kierrellä kauppoja? Eikö aplla ole mitään vastuuta taloudesta?
Totta hitossa, kun tietää, että lapsella joku vaate on menossa pieneksi tai rikki, niin uusi kannattaa ostaa silloin, kun sen halvalla saa. Seuraavalla viikolla, kun sitä tarvitsee, se onkin tuplasti kalliimpi.
Tuossa perheessä miehellä on auto ja into seurata tarjouksia. Aloittajalla lienee naisten tapaan ihan tarpeeksi tekemistä työn, lasten ja kodin parissa, miehellä on enemmän vapaa-aikaa.
Mutta jos sulla ei ole rahaa hankkia sitä asiaa nyt, et sä sitä hanki. Tossa tapauksessa sä voit laittaa viestiä rahapussillesi (miehellesi) että täällä on nyt tämmönen tarjous, laitatko rahaa.
Käytätkö sinä sä-passiivia vai miksi kirjoitat noin?
Mitäpä luulet?
Minä kirjoitin yleisellä tasolla, sinä kirjoitit sä. Kerro sinä.
Kai nyt sokeakin näkee että kyseessä sä-passiivi.
Kai sä tajuat, että sä-passiivi ei toimi tällaisessa keskustelussa?
Tottakai toimii.
Jos ihminen ottaa kaiken henk.koht. loukkauksena, ei toimi. Suurin osa nyt onneksi tajuaa sä-passiivin, enpä lähtisi sitä kieltämään keskusteluissa siksi että kaikki ei tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpa naiset vihdoin oppisi että miehen tienaamaan rahat on miehen rahoja ei miehen ja naisen yhteisiä
Niinpä. Menot maksetaan puoliksi, siinä on ne yhteiset rahankäytöt. Menoihin ei kuulu naisen meikki-kenkä ja muut ostokset.
Nyt pitää mennä aamupaskalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä nyt heti oletetaan minun tuhlaavan kaikki rahani turhaan! Maksan normaaleja yhteisiä laskuja, omat puhelin/nettimaksuni, meikkeihin ja kampaajalle menee hyvin vähän, lasten harrastuksista maksan jne. En osta mitään liian kalliita vaatteita lapsille taikka filepihvejä joka päivä, jos koskaan. Kyse on vain siitä kun mies ei haluaisi laittaa perheen yhteisiin menoihin rahojansa yhtään euroa "liikaa". Jos annan muutaman esimerkin niin ehkä jankkaajatkin tajuavat?!
Löydän hyvät kengät tarjouksesta lapselle, ne pitävät kosteuttakin poissa. Mies keksii jonkun utopistisen summan jälkeenpäin mitä kengät olisivat saaneet maksaa. Valittaa 10 eurosta monta viikkoa. Maksoi 10 euroa liikaa, en osallistu tuohon hankintaan! Mitäs ostit ne? Ruokien hintoja tuijottaa kuin raamattua. Jos jossain toisessa kaupassa olisikin ollut tarvittava tuote edullisempi niin kauhea valitus alkaa, maksoit perunoista liikaa!!! Herra ei vain meinaa tajuta etten kävellen taikka pyörällä voi suhata monta eri kauppaa läpi. Emme asu alueella jossa on paljon kauppoja lähellä toisiaan. Vessapaperista myös kiistellään aina. Pitäisi ostaa tarjouksesta isot säkit varastoon. Ymmärrän joo. Mutta vain miehellä on auto niin eiköhän se kuuluisi hänelle? Ei siltikään huolehdi että millonka loppuu mikäkin kaapeista. Sitten valittaa kun on ollut pakko ostaa yksi paketti järkyttävän kallista paperia. Niin ja siivoukseen liittyvistä jutuista ei maksaisi euroakaan! Miksi pitää muka ostaa mitään siihen liittyvää? Onhan näitä vaikka mitenkä paljon mistä mies saa ison raha-ongelman aikaiseksi. Samaan aikaan kuitenkin laittaa omiin juttuihinsa suuria summia, lenkkikengät/vaatteet voivat maksaa mitä vain, uusi auto pitää toki olla kaikilla herkuilla, harrastusvälineissä ei mitään kattoa hinnoille ole jne. Veneen taikka moottoripyörän voi mennä ostamaan ilmoittamatta. Ja sitten kieltäytyy maksamasta liian kalliista perunoista, lasten harrastuksista tms.
Avioliitto kumppanin kanssa joka tienaa suurehkoja summia kuukausittain voi olla yhtä hammasten kiristelyä ja riitelyä. Ei omia rahoja tarvitse perheeseen toki tuhlata mutta jotain rajaa pitäisi olla. ap
Etkö itse huomaa että miehesi yrittää järkeistää teidän taloutta? Sä tuhlaat liikaa, jos rahat ei riitä, sillä selvä.
Joakinen fiksu aikuinen keskustelee puolisonsa kanssa esim. näin: *Pertti tarvitsee uudet kengät. Mennäänkö yhdessä katsomaan vai käynkö hakemassa? Pirkon talvitakki on jäämässä pieneksi ja mulla ei nyt ole rahaa, käytkö ostamassa vai annatko mulle rahaa, niin käyn? Meillä alkaa olla ruokatarpeet vähissä, käypäs kaupassa huomenna töiden jälkeen* jne.
En minäkään katselisi sitä että puolisoni ostelee yli varojen asioita vain siksi että mä tienaan hyvin.
Jos mies haluaa järkeistää taloutta, niin sittenhän hänen pitää seurata hintoja ja juosta tarjousten perässä eikä niin, että valittaa jälkeenpäin. Autokin tuntuu olevan miehen käytössä, joten mikäs hänellä on kiertää kaupat vaikka päivittäin.
Lastenvaatteissa nyt on niin, että yleensä ne parhaat tarjoukset löytyy yllättäen. Ei niitä koskaan ole silloin, kun jotain pitää hankkia just nyt. Jos kaupassa on jotain hajakokoja laitettu tarjoukseen, niin niiden hintoja ei ole netissä. Hyvään tarjoukseen pitää tarttua heti, ei sitä enää seuraavana päivänä ole.
No sit tarttuu, mutta turha sit valittaa jos käyttää viimeiset rahansa tällaisiin *pakko ostaa, kun halvalla saa*-asioihin.
Miksi vain miehen pitää katsella hintoja ja kierrellä kauppoja? Eikö aplla ole mitään vastuuta taloudesta?
Totta hitossa, kun tietää, että lapsella joku vaate on menossa pieneksi tai rikki, niin uusi kannattaa ostaa silloin, kun sen halvalla saa. Seuraavalla viikolla, kun sitä tarvitsee, se onkin tuplasti kalliimpi.
Tuossa perheessä miehellä on auto ja into seurata tarjouksia. Aloittajalla lienee naisten tapaan ihan tarpeeksi tekemistä työn, lasten ja kodin parissa, miehellä on enemmän vapaa-aikaa.
Mutta jos sulla ei ole rahaa hankkia sitä asiaa nyt, et sä sitä hanki. Tossa tapauksessa sä voit laittaa viestiä rahapussillesi (miehellesi) että täällä on nyt tämmönen tarjous, laitatko rahaa.
Käytätkö sinä sä-passiivia vai miksi kirjoitat noin?
Mitäpä luulet?
Minä kirjoitin yleisellä tasolla, sinä kirjoitit sä. Kerro sinä.
Kai nyt sokeakin näkee että kyseessä sä-passiivi.
Kai sä tajuat, että sä-passiivi ei toimi tällaisessa keskustelussa?
Tottakai toimii.
Jos ihminen ottaa kaiken henk.koht. loukkauksena, ei toimi. Suurin osa nyt onneksi tajuaa sä-passiivin, enpä lähtisi sitä kieltämään keskusteluissa siksi että kaikki ei tajua.
Jos sä kirjoitat suoraan jonkun toisen kommenttiin ja käytät siinä sekä sä-passiivia että omistusmuotoa sanassa miehellesi, niin sä sotket kaksi eri asiaa toisiinsa. Kai sä nyt tuon verran tajuut? Vai oletsä tyhmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tässä aletaan kinaamaan siitä että pitääkö miehen osallistua mihinkäkin kuluihin niin mä voisin vaatia mieheltä korvauksia, palkkaa! Mies ei olisi nykyisessä ammatissaan ja työpaikassaan ilman minua. Mies on halunnut lapsia ja perheen. Minä olen se joka sen kaiken on mahdollistanut. Useita vuosia muutettiin miehen työn perässä. Paikkakunnat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Itseltäni jäi kaikki omat opinnot, harrastukset, työkyviot kesken koska jouduin pyörittämään arkea. Vasta myöhemmin olen päässyt takaisin siihen mistä aloittaa oman uran luominen. Vielä en tienaa niin paljoa että voisin kaikki perheeni kulut maksaa yksinäni. Eikä se kait ole tarkoituskaan? Miehellä on sopivasti unohtunut minun panokseni yhteiseen elämäämme. ap
Täällä nainen lokkeilee ja pahasti.
Minä mies maksan asuntolainan, veden, sähkön, lämmityksen, kiinteistöverot, remontit...ja pääosan ruoasta.
Nainen maksaa vain lapsen vaatteet, tyynyt ja meikit.
Ei ole lainkaan tasan.
Eli miehenä joudun maksamaan ns pakollisista kuluista 95...99 %.
Jos otan asian puheeksi nainen saa raivokohtauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta omillesi lasten kanssa. Pärjäät paremmin. Mies maksaa elarit ja sinun ei tarvitse rahoittaa miehen elämää.
Tämä on melko vaarallinen neuvo. Vai miten se nyt oikeasti sitten onkaan, kun kaikissa elarikeskusteluissa naiset valittaa kun elarit ei riitä mihinkään? Eli riittääkö ne vai ei?
Aloittaja elättää nyt miestään, joten hän pärjää paremmin, kun miehen kulut jäävät häneltä pois.
Eli riittää.
Meilläkin mies tienaa paljon enemmän kuin minä. Meillä on tehty niin että mies maksaa taloa enemmän ja minä vähemmän. Ruokaa ostelemme suht puoliksi, mutta mies maksaa mukisematta muut menot.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nainen lokkeilee ja pahasti.
Minä mies maksan asuntolainan, veden, sähkön, lämmityksen, kiinteistöverot, remontit...ja pääosan ruoasta.
Nainen maksaa vain lapsen vaatteet, tyynyt ja meikit.
Ei ole lainkaan tasan.
Eli miehenä joudun maksamaan ns pakollisista kuluista 95...99 %.
Jos otan asian puheeksi nainen saa raivokohtauksen.
Kukas maksaa sen muun kuin pääosan ruuasta?
Mitä tämä "joutuminen" tarkoittaa? Uhataanko sinua henkesi menettämisellä? Mistä tämä pakko koostuu? Aseella uhkaamisestako?
Eihän se voi mennä niin että selkeästi paremmin tienaava voi elää kuin Kroisos ja muu perhe kituuttelee?! Se on jonkinlaista henkistä väkivaltaa tuollainen. Kyllä kummallekin pitää jäädä rahaa myös omiin menoihin! Eikä rahaa pidä joutua ruikuttamaan toiselta. Se on sitä perhe-elämää. Sinkut elää miten huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nainen lokkeilee ja pahasti.
Minä mies maksan asuntolainan, veden, sähkön, lämmityksen, kiinteistöverot, remontit...ja pääosan ruoasta.
Nainen maksaa vain lapsen vaatteet, tyynyt ja meikit.
Ei ole lainkaan tasan.
Eli miehenä joudun maksamaan ns pakollisista kuluista 95...99 %.
Jos otan asian puheeksi nainen saa raivokohtauksen.
Varmasti tätä tapahtuu puolin ja toisin. Teidän pitäisi jotenkin miettiä, että kaikki (rahat, kotityöt, työt yleensä) jakautuisivat perheessä reilusti. Meillä esim. minä hoidan pääasiassa kotityöt, vauvan hoidon, siivoukset, ruoan laiton jne. Mies kuljettaa taas isompia lapsia kouluun ja koulusta kotiin. Mies käy lisäksi töissä. Minä yritän tukea hänen työntekoaan hoitamalla esim. sairastelevat lapset. Mies maksaa sitten taas kuluja enemmän, koska vauvan hoidon vuoksi en voi käydä töissä. Pitäisi jotenkin pystyä näkemään kummankin työn arvo teidän yhteisessä yrityksessä nimeltä perhe ja jakaa työt ja kulut reilusti. Puhumallahan asiat yleensä selviävät ja sillä, että kumpikin pyrkii olemaan reilu ja asettumaan toisen asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Et sitten vaivautunut puhumaan asiasta ennen lasten tekoa? Normaalit parit kyllä suunnittelee myös taloudelliset seikat etukäteen. Lienee itsestään selvää, että teillä on vakavan keskustelun paikka.
Tuhat kertaa tämä!! Kommunikoikaa ihmiset hyvät. Sitä paitsi varmaan tällainen "nuukailu" tulee esille jo seurusteluvaiheessa.
Kai nyt sokeakin näkee että kyseessä sä-passiivi.