Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Johtoporras haluaa että meidän työpaikalla työntekijät puhuisivat keskenään ensisijaisesti englantia, jotta kukaan ei jäisi ulkopuoliseksi
29.11.2022 |
Meille on työpaikalla alettu esittää toiveita johtoportan taholta, että meillä suosittaisiin työpaikalla yhteisö- ja työkielenä englantia koska kaikki työntekijät eivät osaa suomea ja nämä kokevat itsensä ulkopuolisiksi ja syrjityiksi kyseisen kielimuurin vuoksi. Miten teillä muilla, oletteko te vielä koskeneet vastaavaa ja mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko heittää nyt ajatusleikkinä tällainen tilanne. Kuvittele, että joudut lähtemään vainon tai sodan alta (tai koska eihän aaveelaiset näistä syistä lähde, niin sanotaan nyt vaikka joku katastrofi, minkä vuoksi Suomesta on tullut radioaktiivinen ja asuniskelvoton) pois Suomesta johonkin maahan, jossa puhuttua kieltä et osaa. Et tiedä, kuinka pitkään joudut olemaan kyseisessä maassa, joten jotain työtä tarvitsisi löytää samalla kun tietty opiskelet iltaisin tuon uuden maan kieltä kursseilla. Monilla työpaikoilla on tällä hetkellä esimerkiksi ukrainalaisia vähän vastaavassa tilanteessa.
Saat työpaikan, joka vastaa osaamistasi ja itse työtehtävien hoitoon englanti sopii. Mutta yksikään uusista kollegoistasi ei halua millään tavalla huomioida sinua, vaan kaikki puhuu siansaksaa lähelläsi. Onhan heillä siihen oikeus, toki. Mutta kuinka hyvin kokisit tuossa tilanteessa työssäjaksamisesi, kuinka helposti pyytäisit apua? Koetko, että sopeutumisesi olisi jotenkin huomattavasti helpompaa, kun kaikki puhuisivat vain tuota oman maansa kieltä, josta oma taitotasosi olisi luokkaa "hei, minun nimeni on marja-liisa, kiitos ja anteeksi".
Jep, olen ollut tällaisessa tilanteessa, toki ilman kriisiä tai pak olaisuutta. Uutena työntekijänä ja kielen alkeita haparoiden osaavana maahanmuuttajana kyllä päivät oli välillä pitkiä kun kukaan ei tullut milliäkään vastaan. Minut oli palkattu englanninkieliseen tehtävään joten sen puolesta ei ollut ongelmaa, mutta eipä se paikallisen kielen oppimista mitenkään auttanut että juorukerho kokoontui päivittäin tunneiksi, mutta kukaan ei halunnut ulkomaalaisen kanssa sanaakaan vaihtaa.
Se on helppo huudella "maassa maan tavalla" ennen kuin itse joutuu siihen tilanteeseen, että sinä oletkin se täysin ulkopuolinen. Pieni ystävällisyys on ihan omasta halusta kiinni, eikä maksa mitään.
Sama kokemus pariinkin kertaan koettuna ihan ilman kriisiä taustalla, siksi tämän tänne laitoinkin. Nämä vastaukset keskustelussa on jotenkin sitä omaa kokemustaustaa vasten peilaten käsittämättömiä, koska mulle on aina oltu erittäin ystävällisiä ja haluttu ottaa mukaan keskusteluihin ja työn ulkopuoliseen toimintaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sovittaisiin koko työpaikan sakin kanssa, että rallienglannilla mennään. Ja huolella. Ja kovaa. Ja kaikilla olisi pomolle paljon asiaa.
Kun on jo 25 vuotta sitten tottunut siihen että projekteissa pyörii tavan tossunkuluttajaa vähän sieltä sun täältä ja ainoa yhteinen kieli on se englanti niin eipä tuo kovin isolta ongelmalta kuulosta. Pikemminkin ainoalta järkevältä tavalta toimia jos haluaa saada asiat sujumaan. Toinen kieli se useimmiten kaikille on, eli sikäli samassa veneessä ollaan. Toki suomalaisilla se on keskimäärin vahvempi kieli kuin vaikka keski-eurooppalaisilla mutta toimeen on tultu ja aina voi kaveri tulkata jos ei omat eväät riitä.
Ymmärrän englantia. Puhun sitä niin huonosti, että Ranskassa hyväksyivät kolmessa viikossa opetellun ranskan mongertamisen useamman vuoden pakollisen englannin yli :D Eipä mua haittaisi, jos pitäisi puhua englantia, mutta sitten ei saa kyllä kiusata aksenteista. Se on ilkeää. Ja puhun kyllä yhä sitten kavereiden kanssa tauolla suomeksi :)
Johtoporras voi aivan vapaasti vaatia ihan mitä lystää.
Jos ollaan suomalaisessa firmassa töissä ja vieläpä suomessa, niin silloin ne muualta tulleet opetelkoon suomen kielen, jotta voi osallistua työpaikan keskinäiseen kommunikointiin myös kahvitauolla tmv.
Johtoporras vaikka sitten kustantaa sille/niille sen suomen kielen kurssin.
Mikä hiton velvollisuus aina on muiden taipua näiden tulijoiden temppuihin ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten yllä sanottu, saataisiin ainakin työpaikka hiljaisemmaksi. Välttelisin varmaan kunnolla kaikkia ulkomaalaisia tuossa tilanteessa, meidän onneksi puhuvat suomea.
Vierailija kirjoitti:
Kun on jo 25 vuotta sitten tottunut siihen että projekteissa pyörii tavan tossunkuluttajaa vähän sieltä sun täältä ja ainoa yhteinen kieli on se englanti niin eipä tuo kovin isolta ongelmalta kuulosta. Pikemminkin ainoalta järkevältä tavalta toimia jos haluaa saada asiat sujumaan. Toinen kieli se useimmiten kaikille on, eli sikäli samassa veneessä ollaan. Toki suomalaisilla se on keskimäärin vahvempi kieli kuin vaikka keski-eurooppalaisilla mutta toimeen on tultu ja aina voi kaveri tulkata jos ei omat eväät riitä.
No työsasiat tietysti pitää hoitaa sillä kielellä kun firma määrää.
Tässä oli käsittääkseni kyse kahvittelukeskusteluista ja lounaista tms.
Jokainen saa kahvitella kenen kanssa haluaa ja sillä kielellä kun haluaa - se on omaa aikaa eikä työaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä huomaa kuinka paljon suomea arvostetaan kun ei itse viitsi vaivautua opettelemaan valtakieltä vaan vaatii muita opettelemaan jonkun muun kielen. Kielioppi poliiseilla tulee mielenkiintoiset ajat kun harva osaa enää puhua mitään kieltä täysin oikein kun kaikkien pitää räpeltää monella kielellä
Kansainvälisessä yrityksessä ymmärrän tuon, muuten en. En itsekään saanut erityiskohtelua ulkomailla. Olisin varmaan saanut, jos olisin hakenut oikeanlaisiin työtehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on mennyt sellaiseen työpaikkaan missä ei osata suomea niin ei kai se kielitaitoiselle ole ongelma kommunikoida englanniksi jos se auttaa asiaa eli työntekoa?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että varsinkin Amerikasta tulleita "expatteja" (lue: m a m u ja) lellitään. Muutetaan koko työympäristö englanninkieliseksi, kun saadaan yksi istutettua työpaikalle.
Meillä yliopistossa oli sellainen tapaus useammin kuin kerran, että äidinkielenään englantia puhuva vaati suomea vaihdettavaksi englantiin luennoilla. Näin hän sai SUOMESSA opetusta äidinkielellään ja suomalaiset sitten ymmärsivät luennosta sen minkä ymmärsivät. Suomalaisia siis estettiin saamasta opetusta äidinkielellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko heittää nyt ajatusleikkinä tällainen tilanne. Kuvittele, että joudut lähtemään vainon tai sodan alta (tai koska eihän aaveelaiset näistä syistä lähde, niin sanotaan nyt vaikka joku katastrofi, minkä vuoksi Suomesta on tullut radioaktiivinen ja asuniskelvoton) pois Suomesta johonkin maahan, jossa puhuttua kieltä et osaa. Et tiedä, kuinka pitkään joudut olemaan kyseisessä maassa, joten jotain työtä tarvitsisi löytää samalla kun tietty opiskelet iltaisin tuon uuden maan kieltä kursseilla. Monilla työpaikoilla on tällä hetkellä esimerkiksi ukrainalaisia vähän vastaavassa tilanteessa.
Saat työpaikan, joka vastaa osaamistasi ja itse työtehtävien hoitoon englanti sopii. Mutta yksikään uusista kollegoistasi ei halua millään tavalla huomioida sinua, vaan kaikki puhuu siansaksaa lähelläsi. Onhan heillä siihen oikeus, toki. Mutta kuinka hyvin kokisit tuossa tilanteessa työssäjaksamisesi, kuinka helposti pyytäisit apua? Koetko, että sopeutumisesi olisi jotenkin huomattavasti helpompaa, kun kaikki puhuisivat vain tuota oman maansa kieltä, josta oma taitotasosi olisi luokkaa "hei, minun nimeni on marja-liisa, kiitos ja anteeksi".
Jep, olen ollut tällaisessa tilanteessa, toki ilman kriisiä tai pak olaisuutta. Uutena työntekijänä ja kielen alkeita haparoiden osaavana maahanmuuttajana kyllä päivät oli välillä pitkiä kun kukaan ei tullut milliäkään vastaan. Minut oli palkattu englanninkieliseen tehtävään joten sen puolesta ei ollut ongelmaa, mutta eipä se paikallisen kielen oppimista mitenkään auttanut että juorukerho kokoontui päivittäin tunneiksi, mutta kukaan ei halunnut ulkomaalaisen kanssa sanaakaan vaihtaa.
Se on helppo huudella "maassa maan tavalla" ennen kuin itse joutuu siihen tilanteeseen, että sinä oletkin se täysin ulkopuolinen. Pieni ystävällisyys on ihan omasta halusta kiinni, eikä maksa mitään.
Kuulostaa tutulta. Minä puhuin helsinkiä ja työkaverit puhuivat savoa :D
ohis
Puhun suomea, koska suurin osa "osaamattomista" ymmärtää sitä, vaikka eivät halua sitä puhua. Sen sulatan, että minulle puhutaan mitä kieltä milloinkin, mutta sitä, että minun pitäisi vaihtaa puhumaani kieltä, en hyväksy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta sitä saadaankin ongelma. Olen töissä yrityksessä ei-englanninkielisessä maassa. Työntekijät edustavat 43:a kansallisuutta, äidinkielien määrä en ole laskenut mutta aika monta siihenkin mahtuu. Työkieli on englanti, joten kyllä, jos pidämme kokouksen jossa on 9 italialaista ja minä, me kaikki kymmenen puhumme englantia. Jos kahvihuoneessa pälpätetään omia juoruja, jokainen puhuu tietenkin sitä kieltä mitä haluaa, mutta jos juttu siirtyy siellä työasioihin, vaihdetaan tietenkin englanniksi eikä suunnitella semmoista mihin sitten ko. kieltä osaamattomat eivät voi osallistua. Kukaan ei itke vaikka emme puhu paikallista kieltä, suurin osa meistä ei osaa sitä lainkaan tai hyvin vähän. Tervetuloa kansainväliseen työelämään (jossa on paljon hauskempaa kuin Suomessa murjottaessa :D).
Tässä ketjussa kai oli kyse siitä, että kaikki käytäväpuhekin halutaan englanniksi. Jolloin kaikenlainen pälpätys kyllä sitten hiljenee tehokkaasti kaikilla kielillä.
Ei kai kukaan vaadi että kaksi suomalaista puhuu keskenään englantia vaikka kukaan muu ei ole paikalla? Sen sijaan vaikkapa kokouksen alkua odottaessa kyllä on epäkohteliasta jos sitä työasiaa puidaan kielellä jota kaikki eivät ymmärrä. Tai jos siinä on omatjuorusessiot menossa - ne voi pitää myöhemminkin ja sen odotteluajan voi käyttää vaikkapa sen ulkomaalaisen kanssa englanniksi jutusteluun. Tämä on ihan omasta viitsimisestä kiinni. Ystävällisyys muille ei maksa mitään. Ihmiset vaan on niin pirun itsekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Pakko heittää nyt ajatusleikkinä tällainen tilanne. Kuvittele, että joudut lähtemään vainon tai sodan alta (tai koska eihän aaveelaiset näistä syistä lähde, niin sanotaan nyt vaikka joku katastrofi, minkä vuoksi Suomesta on tullut radioaktiivinen ja asuniskelvoton) pois Suomesta johonkin maahan, jossa puhuttua kieltä et osaa. Et tiedä, kuinka pitkään joudut olemaan kyseisessä maassa, joten jotain työtä tarvitsisi löytää samalla kun tietty opiskelet iltaisin tuon uuden maan kieltä kursseilla. Monilla työpaikoilla on tällä hetkellä esimerkiksi ukrainalaisia vähän vastaavassa tilanteessa.
Saat työpaikan, joka vastaa osaamistasi ja itse työtehtävien hoitoon englanti sopii. Mutta yksikään uusista kollegoistasi ei halua millään tavalla huomioida sinua, vaan kaikki puhuu siansaksaa lähelläsi. Onhan heillä siihen oikeus, toki. Mutta kuinka hyvin kokisit tuossa tilanteessa työssäjaksamisesi, kuinka helposti pyytäisit apua? Koetko, että sopeutumisesi olisi jotenkin huomattavasti helpompaa, kun kaikki puhuisivat vain tuota oman maansa kieltä, josta oma taitotasosi olisi luokkaa "hei, minun nimeni on marja-liisa, kiitos ja anteeksi".
Entä, kun taitotaso on vielä viiden vuoden päästäkin "hei, minun nimeni on marja-liisa, kiitos ja anteeksi"? Pitääkö silti muiden mukautua tämän haluttomuuteen oppia paikallista kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teille pitää sanoa, että älkää jättääkö ketään työyhteisön ulkopuolelle? Jos olisitte huolehtineet siitä, niin johdon ei olis tarvinnut sanoa mitään.
En halua seurustella tiettyjen ihmisten kanssa vapaa-ajallani, ts ruokatauot, kahvitauot, ja tämä koskee kaikkia kieliryhmiä.
En hengaa ulkomaalaisen kanssa vain koska hän on ulkomaalainen.
Siis ruokatunnilla tai kahvitunnilla ei saa kuin tietyt ihmiset vaikkapa istua sun kanssa samassa pöydässä? Tulee nyt kyllä aikamoiset Mean Girls ja "You can't sit with us" tuosta kommentista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta sitä saadaankin ongelma. Olen töissä yrityksessä ei-englanninkielisessä maassa. Työntekijät edustavat 43:a kansallisuutta, äidinkielien määrä en ole laskenut mutta aika monta siihenkin mahtuu. Työkieli on englanti, joten kyllä, jos pidämme kokouksen jossa on 9 italialaista ja minä, me kaikki kymmenen puhumme englantia. Jos kahvihuoneessa pälpätetään omia juoruja, jokainen puhuu tietenkin sitä kieltä mitä haluaa, mutta jos juttu siirtyy siellä työasioihin, vaihdetaan tietenkin englanniksi eikä suunnitella semmoista mihin sitten ko. kieltä osaamattomat eivät voi osallistua. Kukaan ei itke vaikka emme puhu paikallista kieltä, suurin osa meistä ei osaa sitä lainkaan tai hyvin vähän. Tervetuloa kansainväliseen työelämään (jossa on paljon hauskempaa kuin Suomessa murjottaessa :D).
Tässä ketjussa kai oli kyse siitä, että kaikki käytäväpuhekin halutaan englanniksi. Jolloin kaikenlainen pälpätys kyllä sitten hiljenee tehokkaasti kaikilla kielillä.
Ei kai kukaan vaadi että kaksi suomalaista puhuu keskenään englantia vaikka kukaan muu ei ole paikalla? Sen sijaan vaikkapa kokouksen alkua odottaessa kyllä on epäkohteliasta jos sitä työasiaa puidaan kielellä jota kaikki eivät ymmärrä. Tai jos siinä on omatjuorusessiot menossa - ne voi pitää myöhemminkin ja sen odotteluajan voi käyttää vaikkapa sen ulkomaalaisen kanssa englanniksi jutusteluun. Tämä on ihan omasta viitsimisestä kiinni. Ystävällisyys muille ei maksa mitään. Ihmiset vaan on niin pirun itsekkäitä.
Jos en pidä Jennasta tai Mikosta, en jutustele heidän kanssaan edes suomeksi ennen kokouksen alkua. Työasiat tietysti pitää hoitaa asiallisesti.
En siis ymmärrä, miksi minun pitää jutustella Bobin tai Kayleighin kanssa jos en heistä pidä?
Onko ulkomaalaisuus jonkinlainen pakko - heidän kanssaan on pakko rupatella ja kaveerata vaikka suomalaisten kanssa vastaavaa pakkoa ei ole?
Eikö tuo ole rasismia suomalaisia kohtaan?
Asun briteissä ja duunipaikassani on varmaan 30+ eri äidinkieliä puhuvia kollegoita. Meillä on itsestään selvää että samaa äidinkieltä puhuvat saavat puhua sitä keskenään jos paikalla ei ole muunkielisiä/ko kieltä osaamattomia, jos istutaan samassa palaverissa tai lounaalla yhdessä niin tottakai kaikki puhuvat englantia.
Tästä ei ole koskaan tarvinnut antaa mitään määräyksiä vaan sujuu ihan luontevasti.
Itse juttelen toimistossa kollegoiden kanssa heidän äidinkielellään kaikilla kuudella osamaallani kielillä jos kysessä on kahdenkeskinen keskustelu ja muuten sitten englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teille pitää sanoa, että älkää jättääkö ketään työyhteisön ulkopuolelle? Jos olisitte huolehtineet siitä, niin johdon ei olis tarvinnut sanoa mitään.
En halua seurustella tiettyjen ihmisten kanssa vapaa-ajallani, ts ruokatauot, kahvitauot, ja tämä koskee kaikkia kieliryhmiä.
En hengaa ulkomaalaisen kanssa vain koska hän on ulkomaalainen.
Siis ruokatunnilla tai kahvitunnilla ei saa kuin tietyt ihmiset vaikkapa istua sun kanssa samassa pöydässä? Tulee nyt kyllä aikamoiset Mean Girls ja "You can't sit with us" tuosta kommentista...
Kyllä, haluan valita vapaa-ajan seurani. En lähde lounaalle ihmisten kanssa joista en pidä, lähden lounaalle ihmisten kanssa joista pidän. Olkoon kotoisin Kuopiosta tai Etelä-Ossetiasta.
Ja mitähän väärää tässä on? Onko nykyään pakko tykätä kaikista ihmisistä?
Alue: Aihe vapaa
Tässä ketjussa kai oli kyse siitä, että kaikki käytäväpuhekin halutaan englanniksi. Jolloin kaikenlainen pälpätys kyllä sitten hiljenee tehokkaasti kaikilla kielillä.