Näistä "kokeilepa alentaa rimaa" -kommentoijista tulee tosi katkera fiilis

Vierailija kirjoitti:

Älä kokeile alentaa rimaa. Olenko nyt huipputyyppi?

Olet parempi. Bare minimum saavutettu.

Lähes kaikki puolisoni on olleet työttömiä päihdeongelmaisia, on rikostaustaa ja mielenterveysongelmia ja ovat lyhyitä ( minua lyhyempiä) ja lihaviakin sekä kaikki minua vanhempia, jotkut deitit on olleet parikymmentä vuottakin vanhempia. Ja sitten joku sanoo, että laske tasoa. Siis minne? Negrofilian puolelle? Eläimiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tyypillinen kommentti on "älä tavoittele jotain ig-typyjä..." Se on se eka ajatus. "Et todellakaan ole kuumien naisten tasolla ja olet lisäksi pinnallinen paska."

Naurahdin :D

No juu itse en kommentoi näihin mitään, mutta kulmat kyllä nousee erikoisille vaatimuksille vaikkapa tietynlaisesta musiikkimausta tai pituusvaatimuksista. Itse 15v onnellisesti naimisissa enkä enää kunnolla edes huomaa vaikka olisi minkä näköinen, kun katson häntä sisimpään. Näen hänet ihmisenä, rakkauden, yhteisen historian ja meidän välisen universumin.

Vaikka hän palaisi tunnistamattomaksi, rakastaisin häntä yhä vain.

Vaatimus?

Livenä oikean ihmisen suusta kuultua: En edes katso alle 180 sentistä miestä. Miesten keskipituus Suomessa 177cm

No mitä se sinun pyllyäsi kutittaa?

T: N 178 cm

Sinunkaan pyllyäsi ei varmaan kutita, jos mies sanoo haluavansa hoikan naisen vailla mielenterveysongelmia. Vaan tällä palstalla se sitten kuitenkin tuntuukin kutittavan naisten perceitä. 

Ei minua kiinnosta yhtään, millaista naista tämän palstan miehet hakevat. Se, mikä ärsyttää on, että pitää sitten haukkua niitä muita naisia, jotka eivät niihin omiin kriteereihin sovi. En käsitä sellaista.

Sinun logiikallasi: Mitä se sinun pyllyäsi kutittaa, jos niitä muita naisia haukutaan? Vai osuuko se omaan nilkkaan?

Enpä usko. Vaikka enhän minä tiedä sinun kriteerejäsi, joten saattaahan se ollakin, että osuisi. Ei tosin niin paljon kiinnostaisi, että yöunet menisi sitä miettiessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos etsijä valittaa ettei löydä kiinnostavaa, riman laskeminen on ihan hyvä ajatus. Jos löytyy muttei tartu, voi miettiä omaa tasoa.

Minusta oleellisena vaatimuksena tulisi olla kiinnostaako toinen ihminen ja aikanaan ihastunko toiseen ihmiseen. Kavereiden kohdalla ei tarvitse olla ihastumista, mutta parisuhteessa ihastuminen minustak uuluu asiaan. Miksi siis alkoisin suhteeseen ihmisen kanssa, joka minua ei kiinnosta tai johon en ihastu?

Kiinnostuskokonaisuus muodostuu ihmisen yksityiskohdista ja aina voi miettiä uudelleen mitkä yksityiskohdat ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vaan muualta opittuja.

Minulla kiinnostus muodostuu siitä, onko minulla toisen kanssa kemiaa ja molemminpuolista vetovoimaa, ja miten hyvin hänen kanssaan synkkaa ja sovitaanko seksuaalisesti yhteen. Kiinnostukseni ei ole mitään yksityiskohtien ynnäämistä.

Se rima vain on mielivaltaisesti asennettu

Vierailija kirjoitti:

Arvon ihmiset. Haluaisin kuulla että mitä muuta riman laskeminen on kuin sitä, että tyydyt johonkin kulissisuhteeseen? Näyttäkää mulle yksikin ihminen, joka on tietoisesti päättänyt ihastua ihmiseen x ja on onnistunut siinä? Minä olen ainakin yrittänyt ja ei siinä kuin tuhlaa toisen aikaa.

Kun lukee näitä joiden mielestä pitää laskea rimaa niin tulee mieleen, että heillä ei ehkä ole kauheasti kokemusta ihmissuhteista.

AP

Sanottu vähintään sata kertaa: toosat kiinni. Jos päivät menevät valikoituja, muokattuja, epärealistisia kehoja ja kasvoja ruuduilta tuijotellessa, niin eivät livenä ihmiset näytä enää oikein miltään. Ei se realismi ja kypsyys muutenkaan pahaa tee, millään elämänalueella. Näillä keinoilla se rima alkaa asettua ihan itsestään, sivutuotteena. Näiden jälkeen mietitään vasta muita keinoja. Ei kenenkään pidä väkisin ihastua kehenkään, tietenkään.

Mulla on muutama fwb-suhde ja en voisi kuvitella että parisuhde olisi parempi. Mitä siitä saa enemmän? M35

Amerikkalaisten teinileffojen "rima"- onko se järkevä, oikea ja todellisuudenmukainen? Jotain mistä kannattaa ja pitää ottaa malli omaan elämäänsä? (näitä saa myös ajatella)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tyypillinen kommentti on "älä tavoittele jotain ig-typyjä..." Se on se eka ajatus. "Et todellakaan ole kuumien naisten tasolla ja olet lisäksi pinnallinen paska."

Naurahdin :D

No juu itse en kommentoi näihin mitään, mutta kulmat kyllä nousee erikoisille vaatimuksille vaikkapa tietynlaisesta musiikkimausta tai pituusvaatimuksista. Itse 15v onnellisesti naimisissa enkä enää kunnolla edes huomaa vaikka olisi minkä näköinen, kun katson häntä sisimpään. Näen hänet ihmisenä, rakkauden, yhteisen historian ja meidän välisen universumin.

Vaikka hän palaisi tunnistamattomaksi, rakastaisin häntä yhä vain.

Vaatimus?

Livenä oikean ihmisen suusta kuultua: En edes katso alle 180 sentistä miestä. Miesten keskipituus Suomessa 177cm

No mitä se sinun pyllyäsi kutittaa?

T: N 178 cm

Sinunkaan pyllyäsi ei varmaan kutita, jos mies sanoo haluavansa hoikan naisen vailla mielenterveysongelmia. Vaan tällä palstalla se sitten kuitenkin tuntuukin kutittavan naisten perceitä. 

Ei minua kiinnosta yhtään, millaista naista tämän palstan miehet hakevat. Se, mikä ärsyttää on, että pitää sitten haukkua niitä muita naisia, jotka eivät niihin omiin kriteereihin sovi. En käsitä sellaista.

Sinun logiikallasi: Mitä se sinun pyllyäsi kutittaa, jos niitä muita naisia haukutaan? Vai osuuko se omaan nilkkaan?

Enpä usko. Vaikka enhän minä tiedä sinun kriteerejäsi, joten saattaahan se ollakin, että osuisi. Ei tosin niin paljon kiinnostaisi, että yöunet menisi sitä miettiessä.

No hyvä, vedä vähän happea äläkä mieti mikä toisten pyllyjä kutittaa. Koska jos sun argumentit ovat tuota tasoa, niin kannattaa olla kirjoittamatta. Koska silloinhan mistään ei voida keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää sit yleensä ruikuttaa?

Onko kaikki keskustelu ruikuttamista? Moni sinkku sukupuolesta riippumatta lienee todennut, miten vaikea on vanhemmalla iällä enää tutustua ihmisiin. Moni on huomannut miten vaikea on molemminpuolisen kiinnostuksen syntyminen. Itsellä 75-80% treffeistä ollut sellaisia ettei kumpaakaan kiinnosta toiset treffit. Fiilis on kuin olisit käynyt jonkun työkaverin kanssa kahvilla. 

Ruikutathan sinä nytkin.

Eli sinusta kaikki keskustelu on ruikuttamista? Minusta en ruikuta tai valita, vaan totean millaisia kokemuksia itselläni ollut sinkkuelämästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvon ihmiset. Haluaisin kuulla että mitä muuta riman laskeminen on kuin sitä, että tyydyt johonkin kulissisuhteeseen? Näyttäkää mulle yksikin ihminen, joka on tietoisesti päättänyt ihastua ihmiseen x ja on onnistunut siinä? Minä olen ainakin yrittänyt ja ei siinä kuin tuhlaa toisen aikaa.

Kun lukee näitä joiden mielestä pitää laskea rimaa niin tulee mieleen, että heillä ei ehkä ole kauheasti kokemusta ihmissuhteista.

AP

Riman laskeminen voi tarkoittaa myös sitä, että menet treffeille henkilön kanssa, josta et olettanut voivasi kiinnostua ja kiinnostutkin. Minulla on ainakin mieli muuttunut, kun tutustunut paremmin. Eli annat mahdollisuuden ja jos sitten toteat että ei tule mitään niin siirryt eteenpäin.

Joku syy pitää kuitenkin olla siinä, miksi menee treffeille juuri jonkun tietyn epäkiinnostavaksi oletetun kanssa. Miksi siis kaikista tuhansista miehistä/naisista juuri hän? Koska kaikille ei kuitenkaan voi antaa mahdollisuutta, täytyy silti jollain kriteereillä valikoida se, kenen kohdalla näin tehdään.

Silloinhan valinta on selkeä, jos toinen tuntuu kiinnostavalta. Siinä on syy mennä treffeille. Mutta kuinka valikoida epäkiinnostavien joukosta treffikumppani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvon ihmiset. Haluaisin kuulla että mitä muuta riman laskeminen on kuin sitä, että tyydyt johonkin kulissisuhteeseen? Näyttäkää mulle yksikin ihminen, joka on tietoisesti päättänyt ihastua ihmiseen x ja on onnistunut siinä? Minä olen ainakin yrittänyt ja ei siinä kuin tuhlaa toisen aikaa.

Kun lukee näitä joiden mielestä pitää laskea rimaa niin tulee mieleen, että heillä ei ehkä ole kauheasti kokemusta ihmissuhteista.

AP

Riman laskeminen voi tarkoittaa myös sitä, että menet treffeille henkilön kanssa, josta et olettanut voivasi kiinnostua ja kiinnostutkin. Minulla on ainakin mieli muuttunut, kun tutustunut paremmin. Eli annat mahdollisuuden ja jos sitten toteat että ei tule mitään niin siirryt eteenpäin.

No hyvä jos toi joillekin toimii. Itelleni ei, vaan ei-sytyttävä ihminen on aina vielä pahempi pettymys livenä. Aina jos olen ihastunut olen ollu sillai "vautsi" jo etukäteen. Poislukien kerran kun toisella oli todella huono kuva missä näytti tympeältä. Tosin ihan paska ja toksinen suhde siitä tuli, joten ehkä olisi pitänyt uskoa intuitiota heti siinäkin.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää sit yleensä ruikuttaa?

Onko kaikki keskustelu ruikuttamista? Moni sinkku sukupuolesta riippumatta lienee todennut, miten vaikea on vanhemmalla iällä enää tutustua ihmisiin. Moni on huomannut miten vaikea on molemminpuolisen kiinnostuksen syntyminen. Itsellä 75-80% treffeistä ollut sellaisia ettei kumpaakaan kiinnosta toiset treffit. Fiilis on kuin olisit käynyt jonkun työkaverin kanssa kahvilla. 

Ruikutathan sinä nytkin.

Eli sinusta kaikki keskustelu on ruikuttamista? Minusta en ruikuta tai valita, vaan totean millaisia kokemuksia itselläni ollut sinkkuelämästä. 

Näin, tämän Kiina-tason sananvapaudesta nauttivan palstan vakiovastaukset: mitä ruikutat, mitä se sinun pyllyä kutittaa, mitä se sulle kuuluu? No vittuako olette keskustelupalstalla, jos mielestänne mistään ei saa keskustella?

Jos et halua neuvoja, niin älä ruikuta.

Ei kenelläkään ole velvollisuutta pariutua kanssasi.

Jos kovasti haluat saada puolison, eikä nykyisillä kriteereillä onnistu, niin sitten niille kriteereille kannattaa tehdä jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tyypillinen kommentti on "älä tavoittele jotain ig-typyjä..." Se on se eka ajatus. "Et todellakaan ole kuumien naisten tasolla ja olet lisäksi pinnallinen paska."

Naurahdin :D

No juu itse en kommentoi näihin mitään, mutta kulmat kyllä nousee erikoisille vaatimuksille vaikkapa tietynlaisesta musiikkimausta tai pituusvaatimuksista. Itse 15v onnellisesti naimisissa enkä enää kunnolla edes huomaa vaikka olisi minkä näköinen, kun katson häntä sisimpään. Näen hänet ihmisenä, rakkauden, yhteisen historian ja meidän välisen universumin.

Vaikka hän palaisi tunnistamattomaksi, rakastaisin häntä yhä vain.

Vaatimus?

Livenä oikean ihmisen suusta kuultua: En edes katso alle 180 sentistä miestä. Miesten keskipituus Suomessa 177cm

No mitä se sinun pyllyäsi kutittaa?

T: N 178 cm

Sinunkaan pyllyäsi ei varmaan kutita, jos mies sanoo haluavansa hoikan naisen vailla mielenterveysongelmia. Vaan tällä palstalla se sitten kuitenkin tuntuukin kutittavan naisten perceitä. 

Ei minua kiinnosta yhtään, millaista naista tämän palstan miehet hakevat. Se, mikä ärsyttää on, että pitää sitten haukkua niitä muita naisia, jotka eivät niihin omiin kriteereihin sovi. En käsitä sellaista.

Sinun logiikallasi: Mitä se sinun pyllyäsi kutittaa, jos niitä muita naisia haukutaan? Vai osuuko se omaan nilkkaan?

Enpä usko. Vaikka enhän minä tiedä sinun kriteerejäsi, joten saattaahan se ollakin, että osuisi. Ei tosin niin paljon kiinnostaisi, että yöunet menisi sitä miettiessä.

No hyvä, vedä vähän happea äläkä mieti mikä toisten pyllyjä kutittaa. Koska jos sun argumentit ovat tuota tasoa, niin kannattaa olla kirjoittamatta. Koska silloinhan mistään ei voida keskustella.

Olet ilmeisesti alle 180-senttinen mies, kun noin paljon kiukuttaa. Heh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos etsijä valittaa ettei löydä kiinnostavaa, riman laskeminen on ihan hyvä ajatus. Jos löytyy muttei tartu, voi miettiä omaa tasoa.

Minusta oleellisena vaatimuksena tulisi olla kiinnostaako toinen ihminen ja aikanaan ihastunko toiseen ihmiseen. Kavereiden kohdalla ei tarvitse olla ihastumista, mutta parisuhteessa ihastuminen minustak uuluu asiaan. Miksi siis alkoisin suhteeseen ihmisen kanssa, joka minua ei kiinnosta tai johon en ihastu?

Kiinnostuskokonaisuus muodostuu ihmisen yksityiskohdista ja aina voi miettiä uudelleen mitkä yksityiskohdat ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vaan muualta opittuja.

Minulla kiinnostus muodostuu siitä, onko minulla toisen kanssa kemiaa ja molemminpuolista vetovoimaa, ja miten hyvin hänen kanssaan synkkaa ja sovitaanko seksuaalisesti yhteen. Kiinnostukseni ei ole mitään yksityiskohtien ynnäämistä.

Teet sen ynnäämisen vaistomaisesti ja tulos on se mystinen kemia. Pitämällä edes hitusen järkeä mukana pystyt määrittämään yksityiskohdat ja niiden merkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia huutelee ne riman alapuolelle jääneet :D

Jep. Tulee mieleen että he on itse katkeria siitä etteivät kelpaa ja toivovat että muut alkaisivat alentaa rimaa heidän kohdallaan.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvon ihmiset. Haluaisin kuulla että mitä muuta riman laskeminen on kuin sitä, että tyydyt johonkin kulissisuhteeseen? Näyttäkää mulle yksikin ihminen, joka on tietoisesti päättänyt ihastua ihmiseen x ja on onnistunut siinä? Minä olen ainakin yrittänyt ja ei siinä kuin tuhlaa toisen aikaa.

Kun lukee näitä joiden mielestä pitää laskea rimaa niin tulee mieleen, että heillä ei ehkä ole kauheasti kokemusta ihmissuhteista.

AP

Riman laskeminen voi tarkoittaa myös sitä, että menet treffeille henkilön kanssa, josta et olettanut voivasi kiinnostua ja kiinnostutkin. Minulla on ainakin mieli muuttunut, kun tutustunut paremmin. Eli annat mahdollisuuden ja jos sitten toteat että ei tule mitään niin siirryt eteenpäin.

No hyvä jos toi joillekin toimii. Itelleni ei, vaan ei-sytyttävä ihminen on aina vielä pahempi pettymys livenä. Aina jos olen ihastunut olen ollu sillai "vautsi" jo etukäteen. Poislukien kerran kun toisella oli todella huono kuva missä näytti tympeältä. Tosin ihan paska ja toksinen suhde siitä tuli, joten ehkä olisi pitänyt uskoa intuitiota heti siinäkin.

AP

Ai sulle pelkkä ulkonäkö on se mikä merkkaa. Wau.

Sittenhän sä voit ottaa jonkun pinnallisen taviksen ja maksaa hänelle kauneusleikkauksia. Sillä tavalla saat juuri sellaisen kuin haluatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos etsijä valittaa ettei löydä kiinnostavaa, riman laskeminen on ihan hyvä ajatus. Jos löytyy muttei tartu, voi miettiä omaa tasoa.

Minusta oleellisena vaatimuksena tulisi olla kiinnostaako toinen ihminen ja aikanaan ihastunko toiseen ihmiseen. Kavereiden kohdalla ei tarvitse olla ihastumista, mutta parisuhteessa ihastuminen minustak uuluu asiaan. Miksi siis alkoisin suhteeseen ihmisen kanssa, joka minua ei kiinnosta tai johon en ihastu?

Kiinnostuskokonaisuus muodostuu ihmisen yksityiskohdista ja aina voi miettiä uudelleen mitkä yksityiskohdat ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vaan muualta opittuja.

Minulla kiinnostus muodostuu siitä, onko minulla toisen kanssa kemiaa ja molemminpuolista vetovoimaa, ja miten hyvin hänen kanssaan synkkaa ja sovitaanko seksuaalisesti yhteen. Kiinnostukseni ei ole mitään yksityiskohtien ynnäämistä.

Teet sen ynnäämisen vaistomaisesti ja tulos on se mystinen kemia. Pitämällä edes hitusen järkeä mukana pystyt määrittämään yksityiskohdat ja niiden merkityksen.

Niin, tämä on tietenkin mahdollista. Mitä sitten? Jos tiedostan että yksityiskohdat X, Y ja Z luovat tunteen kemiasta, niin ei tämän tiedostaminen sitä tarkoita, että voin korvata ne muilla yksityiskohdilla ja silti tuntea kemiaa. Ja suhde ilman tunnetta kemiasta tuntuu vain tylsältä, ei sille mitään mahda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos etsijä valittaa ettei löydä kiinnostavaa, riman laskeminen on ihan hyvä ajatus. Jos löytyy muttei tartu, voi miettiä omaa tasoa.

Minusta oleellisena vaatimuksena tulisi olla kiinnostaako toinen ihminen ja aikanaan ihastunko toiseen ihmiseen. Kavereiden kohdalla ei tarvitse olla ihastumista, mutta parisuhteessa ihastuminen minustak uuluu asiaan. Miksi siis alkoisin suhteeseen ihmisen kanssa, joka minua ei kiinnosta tai johon en ihastu?

Kiinnostuskokonaisuus muodostuu ihmisen yksityiskohdista ja aina voi miettiä uudelleen mitkä yksityiskohdat ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä vaan muualta opittuja.

Minulla kiinnostus muodostuu siitä, onko minulla toisen kanssa kemiaa ja molemminpuolista vetovoimaa, ja miten hyvin hänen kanssaan synkkaa ja sovitaanko seksuaalisesti yhteen. Kiinnostukseni ei ole mitään yksityiskohtien ynnäämistä.

Teet sen ynnäämisen vaistomaisesti ja tulos on se mystinen kemia. Pitämällä edes hitusen järkeä mukana pystyt määrittämään yksityiskohdat ja niiden merkityksen.

Kemian tunne yksilöiden välillä johtuu yleensä siitä että kumpikin osaa vastata tiedostamattomalla tasolla toisen traumoihin ja tämä väärin tulkitaan yhteensopivuudeksi. Toinen ilmenemistapa ilmiöstä on " perhoset vatsassa" efekti. Kun Hakee parisuhdetta niin kannattaa tavoitella ihmistä jonka kanssa hermostosi lepää. Sen sijaan että kallistutaan ruokkimaan aivokemiallista epätasapainoa, joka johtaa pahimmillaan toksisiin suhteisiin.