Mukavinta mitä sinulle on koskaan sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset sanovat sitä mikä on sopivaa siihen tilanteeseen. Ei kannata uskoa mitä sanotaan.

Ne haluaa mielistelemällä jonkun edun itselleen. Varsinkin itäsuomalaiset. Puukottavat itten selkään.

"Tykkään susta" sanoi eka poikaystävä minulle 16-vuotiaana. En aiemmin ollut koskaan saanut mitään kehuja esim vanhemmiltani omana itsestäni olemisesta. Tuo lause lämmittää mieltäni edelleen vuosikymmenten jälkeen.

Tyyppi sanoi että olen haaskan näköinen. 

Vasta myöhemmin ymmärsin hänen puhuvan murretta. 

Työpaikalla: Kiitos Xxxxx, sinuun on voinut aina luottaa, sinun suhteen ei ole koskaan tarvinnut pelätä ettei hommat tulisi hoidettua niin kuin pitää.

Edelleen työpaikalla: olet todella älykäs

Siviilissä: minä rakastan sinua

Pahoitteluni etukäteen, tämä on sarkastinen vastaus, mutta täysin totta.

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta, ollaan naimisissa. Kerroin ensimmäisestä raskaudestani äidilleni ja hänen vastauksensa oli: "Kannattaisko miettiä yön yli??" 

Oli aivan per keleen hyvä fiilis tuon jälkeen!

Työkaveri sanoi, että minulla on tähtisilmät.

Tuntematon ulkomaalainen nainen sanoi minulle (olin silloin noin 30v) You look like a moviestar! 

Olin häkeltynyt, sitten mietin että ehkä hän on Kaurismäen elokuvien fani..

Olet minulle kuin äiti. 

(Tekee mieli nyt jostain syystä tarkentaa, että sanoja ei ollut puoliso.)

Kaksi ihmistä on sanonut että olet hyvä ihminen vaikka ittestä ei siltä tunnu. 

Hoitolapsen sanat "olet arvokas kuin timantti".

Sinusta huokuu positiivisuus.

"Sinä jaksat aina hymyillä" (positiiviseen sävyyn sanottuna)

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vaikea lapsuus. Olen kamppaillut oman äitiyteni kanssa koko lapsen eliniän (6v) ajan. Olen kokenut itseni maailman surkeimmaksi ja taidottomimmaksi äidiksi. Mutta lastani kehutaan päiväkodissa fiksuksi, reiluksi, rohkeaksi ja turvallisen kodin kasvattamaksi. Se on mukavasti sanottu ja lievittänyt epävarmuuttani.

Myös hyvin yksinäisen ja turvattoman lapsuuden eläneenä ei äitiys ollut helppoa. Rakastin kuitenkin lastani ja hän olikin hyvin iloinen lapsi jo vauvana. Päiväkodissa oli vieraillut tunnettu lastenpsykiatri ja hän oli huomioinut että lapseni hyräilee/laulelee leikkiessään. Oli pitänyt erittäin positiivisena tätä. Illasta oli vielä vanhemmille tilaisuus psykiatrin kanssaan ja tätä ennen hoitaja kertoi mitä hän oli päivällä todennut. 

Vierailija kirjoitti:

Grillijonossa yksi hemmetin kännissä oleva rantojen mies kehui mun olevan ihan Harrison Fordin näköinen. Tuosta on jo aikaa parikymmentä vuotta mutta lämmittää edelleen.

No hän ei tilansa takia nähnyt kunnolla :)

Mukavinta on kun sanaan voi luottaa. Harvassa luotettavat ihmiset.

Eräs poika kysyi, kun oltiin nuoria, että "alaks olee mun kaa". Tuo tilanne tapahtui nopeasti ja ehkäpä hän oli suunnitellut sen kaiken jo aiemmin. Häneltä loppui koulu aikaisemmin ja tuli sitten pyörällä minua vastaan, kun minulta loppui koulu. 

Hän oli sellainen rohkea ja suosittu poika. Itse taas vähän toisessa tilanteessa. En näin osannut sanoa mitään ja hymyilin hänelle ja  jatkoin toiseen suuntaan. Olin silti todella iloinen ja muistan, kun kotiin pääsin niin katsoin peiliin, että olisin kelvannut hänelle. Se tuntui hyvältä. Samalla tiesin, että hän oli melkein ainoita joka ikinä olisi tuolta paikkakunnalta voinut sanoa minulle niin. Muut toisenlaisia. Toisaalta joskus mietin oliko se kysymys vaan jotain huumoria, kun hän usein verhosi siihen asioita. Samalla olen silti päätellyt, että hän tarkoitti sitä. Samalla en koskaan "nolannut" häntä muiden silmissä puhumalla tästä tilanteesta muille. Uskon, että se olisi voinut olla hänelle ikävää. Erään kerran tämän tilanteen jälkeen kokeilin ns ystävieni kanssa kysyä, että mahtaako tämä poika pitää minusta. He olivat heti sitä mieltä, että ei todellakaan ja pitää yhdestä toisesta tytöstä. Tämä tavallaan sai olemaan hiljaa kaikesta ja ymmärsin, ettei kannata puhua mitään. 

Toisaalta en tiedä miten edes siinä ympäristössä olisimme voineet olla yhdessä. Olisiko tullut mitään ja itse jouduin vielä pahemmin kiusatuksi myöhemmin. Tästä asiasta ei puhuttu jälkeenpäin mitään. Kaikki jatkui ennallaan ja myöhemmin emme nähneet enää, kun mentiin eri kouluihin. Oikeastaan ei enää edes moikattu. Uskon tilanteeni vaikuttaneen ja olin myöhemmin vielä enemmän kiusattu.

Kuitenkin hänestä jäi hyvä muisto ja hän olisi ansainnut elää pitkään. Liian nuorena kuoli. Ajattelen aina välillä häntä. Ainoa joka on ikinä tahtonut seurustella kanssani. Näin säilytin salaisuuden ja en usko hänenkään puhuneen muille asiasta.

Toinen hetki oli vuosia myöhemmin. Kävin eräällä chat-sivustolla. Sellaisessa paikassa missä moni on tietysti s*ksin takia. Mietin pitkään teenkö tunnukset ja kävin sitä ennen jo katsomassa erästä nuorta miestä siellä. Vaikutti mukavalta. Sitten viimein uskaltauduin sinne. Hän huomasi nopeasti, etten tykkää kirjoittaa s*ksistä ja kirjoitimme sitten muuta. Kirjoitti kanssani paljon yksityisosiossakin ilman mitään maksamista.

Hän sitten jo kirjoittamisestani huomaisi sen, kuinka minulla on huono itsetunto. Ymmärsin oikeastaan jo silloin sen kuinka jopa ihmisen käyttämät sanat yms paljastavat paljon kaikesta. Sanoi myöhemmin, että minä pidän sinusta ja kirjoitti sen myös. Muistan aina sen hetken ja sen miten hän hymyili. Se merkitsi minulle paljon ja hän tavallaan piristi minua paljon silloin. Samalla olen monesti miettinyt mitä jos hän olisi nähnyt minut jossain kamerassa niin olisiko mielipide muuttunut. Silti se oli minulle jo tärkeää, että hän vaan kirjoittamiseni takia kertoi pitävänsä minusta. Niin ettei tavallaan tiennyt minusta ulkonäöllisesti juuri mitään muuta kuin jotain mitä olin kertonut.

Myöhemmin jäin tuolta pois ja hänkin lopetti siellä. Toivon hänelle hyvää elämää ja toivon, että saavutti unelmiaan. Tuo kokemus ehkä opetti sen, että minusta paikoista voi löytää mukavia ihmisiä ja olen iloinem, että sain viettää aikaa hänen kanssaan. Olin vaan liian varovainen ja ujo silloinkin. 

Meillä on niin helppoa, moneen muuhun verrattuna, kun sinä tykkäät olla lasten kanssa ja teet kaikkea kivaa, sanoi miniäni. Tuli niin hyvä mieli! 

Eräs naiskollega sanoi, kun olin lähdössä kotiin koulusta: xxx olet paras. Lisäsi vielä: Nyt sain sen sanotuksi.

Vieläkin lämmittää sydäntä.