Lue keskustelun säännöt.
Anopin kummallinen käytös, nolasi minut porukan edessä tarkoituksella kyselemällä äidistäni, johon olen katkaissut välit
26.11.2022 |
Minä en ole oman äitini kanssa missään tekemisissä, koska hän on alkoholisti ja erittäin hankala ja toksinen ihminen. Näin on ollut vuosia. Olen kertonut asiasta varmaan kaksi kertaa perustellen anopilleni, joka ei tunnu asiaan jotenkin tajuavan. Hän jostakin syystä aina palaa aiheeseen, vaikka tunnen oloni kiusaantuneeksi ja se näkyy kyllä selvästi. Olen miettinyt, että hän ei ilmeisesti vaan tajua.
Mutta nyt olimme eräässä juhlatilaisuudessa, jossa oli paljon porukkaa ja miehen puolen sukulaisia. Ja yhtäkkiä anoppini alkaa kysellä kaikkien kuullen äidistäni. Menin jotenkin lukkoon ja yritin selittää että onhan tästä ollut puhetta jne, mutta hän oli ikään kuin närkästynyt jotenkin ja vähän syyllistävä. Muut oli ihan hämmentyneitä, en tiedä ymmärsivätkö he mitään. Mieheni, täysi pelkuri näissä asioissa, ei kommentoinut mitään ja kun jälkikäteen kysyin, väitti että ei muka ollut tajunnut että siinä olisi ollut mitään ongelmallista. Joo, käyn terapiassa aiheen takia ja hän ei näe että siinä on mitään ongelmallista.
Olen vähän sitä mieltä, että anoppi on ilkeä. Mitä arvelette? Hän tietää kyllä että äitini on alkoholisti ja kasvatusvastuu oli aikanaan mummulla, ja että äitini on edelleen täysin sekaisin ja siksi en halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Mutta silti kehtaa alkaa kyselemään syyllistävään ja hieman ivansekaiseen ihmettelevään sävyyn asiasta muiden, ventovieraiden edessä. Ei voi olla enää pelkkää typeryyttä.
Kommentit (429)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä anopillesi ja miehelesi äitisi alkoholismi ei ole kiusallinen tai asia jota pitäisi jotenkin salata, vaan pitävät alkoholismia sairautena, samaan tapaan kun sydän- tai mielenterv. ongelmia.
Isäni on ollut pitkään alkoholisti, enkä koskaan ole sitä salannut ja isästäni jutellaan kuulumisia normaalisti esim. suvun juhlissa.
Itse en koskaan ole loukkaantunut, jos joku kyselee isästäni, sillä jotenkin olen jo hyväksynyt asian ja antanut jotenkin anteeksi, vaikka viina on ollut meitä erottava tekijä, josta hän on riippuvainen.Salata? Miksi ajattelet, että kyse on salaamisesta. Miksi kukaan haluaa keskustella aiheesta, josta tulee vain paha mieli ja surkea olo?
Jos ei osaa keskustella vaikeista asioista tolla taustalla, ei ehkä kannata keskustella ollenkaan.
Olin kuullut riittävästi mieheltäni hänen äitinsä tavoista toimia, niinpä oli itsestään selvää etten puhunut anopilleni mitään henkilökohtaisista asioistani. Samoin toimi mies äitini suhteen.
Eli muodostat mielikuvan toisten mielipiteiden pohjalta, samoin miehesi. Eli ennakkoluulot jo alkumetreillä.
Joskus vaihdoin työpaikkaa ja työkaveri haukkui esimieheni ja sain käsityksen hänen olevan saatanasta, mutta enpä antanut puheiden vaikuttaa ja lopulta hänestä palastui paras esimies ikinä, kun ennakkoluuloni heitin romukoppaan ja tuo työkaveri paljastui tosi ilkeäksi.
Harva tuntee työkaveriaan niin hyvin kuin tuntee puolisonsa.
Työkaverien kanssa vietetään enemmän aikaa.
No en kyllä vietä.
Olisiko mahdollista, että miehesi muut sukulaiset ovat kyselleet anopiltasi sinun sukulaisistasi, ehkä vanhemmistasi erityisesti, ja anoppi on vastaillut jotain ympäripyöreää ja ajatellut, että parempi kun miehen sukulaiset kuulevat asian oikein sinun suustasi, ettei sano tai selitä asiaa väärin? Otti sitten sen puheeksi näin tökeröllä tavalla?
Mielestäni sinua ei ole nolattu, sinä et ole nolo jos äitisi on alkoholisti ja sen voi hyvin sanoa että ette ole kyseisen syyn takia tekemisissä. Kyllä ihmiset sen ymmärtää. Parempi kun sanoo avoimesti niin asia on selvä kaikille. Mitä tuollaisia asioita hautomaan.
Puhuisin anopin kanssa kahden kesken ja kertoisin että tilanne tuntui minusta hankalalta. Kertoisin että tuntui vähän hankalalta kun asia nousi niin äkisti esiin. Katsot mitä vastaa ja voi sanoa, että toivot ettei jatkossa ota äitiäsi puheeksi, mikäli näin toivot.
Mun narsistiset vanhemmat järjesti erilaisia näytöksiä vieraiden edessä. Kutsuttiin juhliin kun tuttuja ja sukulaisia oli tulossa. Heti kun kävelin ovesta sisään, haukuttiin pystyyn. Olin tyhmä, kokematon ja nuori. Nyt lähtisin enkä tulisi ikinä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
EiVITTUte ootte terapiassa ravaavia hulluja akkoja kaikki. Syökää ne lääkkeenne ja lopettakaa draamailusaatana.
Laita sinä se korkki kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, häpeät äitiäsi. Tunnet syyllisyyttä ja häpeää siitä että katkaisit välit. Vai äitikö hylkäsi?
Yrität esittää parempaa ja hienompaa ja hys hys, kukaan ei saa kuulla juoposta äidistäsi.
Jostain syystä olet nyt katkera miehellesi, koska hän ei tomi kilpenä sinun ja äitinsä välissä. Miehesi ei ole vastuussa tunteistasi. Vain sinä voit käsitellä tunteesi.
Sinulla on toksinen suhde äitiisi, anoppiisi ja mieheesi. Mutta vika ei tiietenkään ole sinussa. Olet ihana uniikki lumihiutale toksisessa ympäristössä. Voimia!
Nyt oli kyllä omituista kommentointia. Oletko itse tällainen koko suvun johtava päänaukoja?
-ohisEn ole. Enkä koskaan ole saanut palautetta aikuisilta lapsiltani tai heidän kumppaneiltaan.
Olen vain allerginen näille sarjaloukkaantujille, jotka eivät osaa pitää puoliaan.
Kirjoituksesta käy selvästi ilmi, että hän on katkera miehelleen ja anopille. Hän itse sanoi, että suhde äitiin on toksinen. Jos lähipiirissä on noin monta ihmistä, joihin on myrkyllinen tai katkera suhde, kannattaa rupatella hetki peilin edessä.
Oletko aina oikeassa? Jos omasta mielestäsi olet niin kannattaa omia käyttäytymismalleja tarkastella.
Missä tuossa sanon, että olen aina oikeassa? Tai luulen olevani aina oikeassa?
En tietenkään ole aina oikeassa. Eikä asiat useinkaan ole mustavalkoista oikeassa/väärässä olemista. Pyydän herkästi anteeksi, jos olen pahoittanut jonkun mielen. Myös lapsiltani.
Siltikin olen allerginen näille sarjauhriutujillle, jotka hautovat jokaista sanaa vuosikymmeniä ja etsivät v ittuilua sieltäkin, missä sitä ei ole.
Apllä on sukset ristissä anopin, äidin ja miehensä kanssa. Eikö se kerro jotain?
Miten niin sukset ristissä? Asioista voi olla erimieltä ilman että sukset on ristissä?
Itse ymmärrän täysin jos katkaisee välit alkoholistiin.
Kaikki ei ole niin vahvoja kuin sinä. Sun pitää aloittaa uusi ketju jossa haukut sarjauhriutujat. Kyse ei ole nyt sinusta.
Kyllä itsekin muistan kuinka anoppini vinoili siitä kun olen eronnut yms.
Enkä anna ikinä anteeksi. Mutta silloin kyllä mietin miksi hän näin teki. Ja on ihan tervettä pohtia ja tehdä päätös.
Miksi olisin ilkeän ja ahdasmielisen ihmisen kanssa edes väleissä?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista, että miehesi muut sukulaiset ovat kyselleet anopiltasi sinun sukulaisistasi, ehkä vanhemmistasi erityisesti, ja anoppi on vastaillut jotain ympäripyöreää ja ajatellut, että parempi kun miehen sukulaiset kuulevat asian oikein sinun suustasi, ettei sano tai selitä asiaa väärin? Otti sitten sen puheeksi näin tökeröllä tavalla?
Mielestäni sinua ei ole nolattu, sinä et ole nolo jos äitisi on alkoholisti ja sen voi hyvin sanoa että ette ole kyseisen syyn takia tekemisissä. Kyllä ihmiset sen ymmärtää. Parempi kun sanoo avoimesti niin asia on selvä kaikille. Mitä tuollaisia asioita hautomaan.
Puhuisin anopin kanssa kahden kesken ja kertoisin että tilanne tuntui minusta hankalalta. Kertoisin että tuntui vähän hankalalta kun asia nousi niin äkisti esiin. Katsot mitä vastaa ja voi sanoa, että toivot ettei jatkossa ota äitiäsi puheeksi, mikäli näin toivot.
Tuollaisten ihmisten kanssa ei kannata keskustella. Sun ei tarvitse avautua asiasta yhtään enempää. Varsinkin kun anoppisi todellinen luonne on paljastunut.
Jos kerrot hänelle lisää asioita niin ihan varmasti hän kertoo kaikki eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopin käytös voi vanhemmiten muuttua vielä oudommaksi.
Meillä anoppi on täysin rajaton. Nykyään puhuu jo omia seksijuttuja kahvipöydässä yms.
Tosin käytöstapoja ei ole eikä mitään koulutusta.
Anoppi on 80-vuotias.
Olisiko nolouden tunne johtunut siitä, että kysyttäessä äidistä, keskustelu johtaa väistämättä siihen, että aapee käy terapiassa asian takia. Siitä asiastahan miniä ei halua kertoa miehen suvulle, mutta äitinsä sairautta huoletonna on kertoillut anopille.
Niin syötkö mielialalääkkeitä ja vaikuttaako siltä että tarvitset terapiaa pitkäänkin?
Kaikki lataamossa kävijät käy siellä, koska äiti on aiheuttanut mt-ongelmia, eikö niin. Itsessähän ei vikaa ole eihän?
Kuinkahan monelle äitisi on juoruillut sun lataamotarpeestasi. Se häpee, kun kaikki kyselee, joko tyttäresi bolla on kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, häpeät äitiäsi. Tunnet syyllisyyttä ja häpeää siitä että katkaisit välit. Vai äitikö hylkäsi?
Yrität esittää parempaa ja hienompaa ja hys hys, kukaan ei saa kuulla juoposta äidistäsi.
Jostain syystä olet nyt katkera miehellesi, koska hän ei tomi kilpenä sinun ja äitinsä välissä. Miehesi ei ole vastuussa tunteistasi. Vain sinä voit käsitellä tunteesi.
Sinulla on toksinen suhde äitiisi, anoppiisi ja mieheesi. Mutta vika ei tiietenkään ole sinussa. Olet ihana uniikki lumihiutale toksisessa ympäristössä. Voimia!
Nyt oli kyllä omituista kommentointia. Oletko itse tällainen koko suvun johtava päänaukoja?
-ohisEn ole. Enkä koskaan ole saanut palautetta aikuisilta lapsiltani tai heidän kumppaneiltaan.
Olen vain allerginen näille sarjaloukkaantujille, jotka eivät osaa pitää puoliaan.
Kirjoituksesta käy selvästi ilmi, että hän on katkera miehelleen ja anopille. Hän itse sanoi, että suhde äitiin on toksinen. Jos lähipiirissä on noin monta ihmistä, joihin on myrkyllinen tai katkera suhde, kannattaa rupatella hetki peilin edessä.
Oletko aina oikeassa? Jos omasta mielestäsi olet niin kannattaa omia käyttäytymismalleja tarkastella.
Missä tuossa sanon, että olen aina oikeassa? Tai luulen olevani aina oikeassa?
En tietenkään ole aina oikeassa. Eikä asiat useinkaan ole mustavalkoista oikeassa/väärässä olemista. Pyydän herkästi anteeksi, jos olen pahoittanut jonkun mielen. Myös lapsiltani.
Siltikin olen allerginen näille sarjauhriutujillle, jotka hautovat jokaista sanaa vuosikymmeniä ja etsivät v ittuilua sieltäkin, missä sitä ei ole.
Apllä on sukset ristissä anopin, äidin ja miehensä kanssa. Eikö se kerro jotain?
Miten niin sukset ristissä? Asioista voi olla erimieltä ilman että sukset on ristissä?
Itse ymmärrän täysin jos katkaisee välit alkoholistiin.
Kaikki ei ole niin vahvoja kuin sinä. Sun pitää aloittaa uusi ketju jossa haukut sarjauhriutujat. Kyse ei ole nyt sinusta.
Kyllä itsekin muistan kuinka anoppini vinoili siitä kun olen eronnut yms.
Enkä anna ikinä anteeksi. Mutta silloin kyllä mietin miksi hän näin teki. Ja on ihan tervettä pohtia ja tehdä päätös.
Miksi olisin ilkeän ja ahdasmielisen ihmisen kanssa edes väleissä?
Ei tarvitse. Aihe ei kiinnosta niin paljoa. Kyse ei ole nyt minusta mutta saan toki kertoa mielipiteeni aloittajan kaltaisista uhrautujista. Ihan niin kuin muutkin.
Joku avautuu täällä omista anopeistaan ja muista kokemuksista. Minä kerron, että olen allerginen sarja uhriutujille. Ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Anopin käytös voi vanhemmiten muuttua vielä oudommaksi.
Meillä anoppi on täysin rajaton. Nykyään puhuu jo omia seksijuttuja kahvipöydässä yms.
Tosin käytöstapoja ei ole eikä mitään koulutusta.
Anoppi on 80-vuotias.
Joillakin iäkkäillä ihmisillä tosiaan ei ole tahdikkaita keskustelun aiheita.
Minun äiti on se, joka mollasi lapsensa lapsenlapsen rippijuhlissa. Äidillä oli tapana kommentoida ulkonäköä pääasiassa tyyliin Liisa kävi täällä ja se oli värjännyt tukkansa keltaiseksi. Mitään kuulumisia, miten hänellä menee, ei tiennyt
Toteaa tavattaessa pitkästä aikaa, että sinä olet laihtunut/lihonut. Kertoo naapurin rouvan kuulumisia näin; On se Maija sitten lihonut.
Jotekin säälittävää. No hänellä oli väitetysti kasvain päässä, joka todettiin vähän ennen kuolemaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että suhteesi myös anoppiin on toksinen
Kun se ei varsinaisesti edes ole. Tulen hänen kanssaan juttuun ihan asiallisesti. Olen kyllä joskus huomannut tietynlaista holhoavaa alentumista minua kohtaan muissa asioissa, mutta en ole niitä niin noteerannut ja emme onneksi asu ihan lähekkäin joten ei tarvitse olla koko ajan tekemisissä. Mutta nyt alkaa tuntua että ongelma pahenee kun ikää tulee.
ap
Ikä pahentaa joitakin piirteitä.
Mun anopissa näkyy siten, että ennen esitti hienotunteista esim. kahvipöydässä. Nyt kun on ikää, puuttuu esim. muiden liikapainoon. On ilmeisesti mielestään niin kunnianarvoisa vanhus, että voi laukoa henkilökohtaisia mielipiteitään absoluuttisina totuuksina.
Itse olen sitä mieltä, että kunnioitus pitää ansaita. Pelkkä korkea ikä ei tee ihmisestä kunnioitettavaa, jos käytös on ala-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näissä aloituksissa on AINA kyseessä anoppi 😇
Itselläni äiti on toistuvasti nolannut minut ihnisten edessä, yleensä kun juhlitaan minua tai lapsiani. Anoppi oli kultaa ja pelasti ne tilanteet, valitettavasti hän on jo kuollut.
Minulla taas isäni oli tällainen tahallaan nolaaja. Oikein nautti, kun pääsi kertomaan
mukamas hauskoja juttujaan toisista. Sellaista vihjailevaa ilkeilyä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit sanonut kovaan ääneen: "No mutta Irmeli, miksi tuollainen tyhmä kysymys?! Kyllähän sä vallan hyvin tiedät ettei me olla tekemisissä äitini vakavan alkoholismin takia!"
Varma wt:n merkki kun vÄliT pOiKki!!!!!11 omiin lähisukulaisiinsa, jos omaan äitiin. 🤣🤣 Ei itsereflektio eikä äly ylipäätään hoitamaan mahdollisia konflikteja ja selvittämättömiä asioita ihmissuhteissa, kuin LaiTTamAllA VäLit PoiGGi!!!!!!!1111
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavalla kerralla vastaa vain että valitettavasti äitisi on sairas ja et halua puhua siitä nyt.
Luulen, että anoppisi ei oikein ymmärrä/hyväksy että olet "hylännyt" äitisi. Se vaivaa häntä, koska hän samaistuu äitisi, joka on poikansa anoppi.
Tämähän se on. Ja näin tehdään uhrista syyllinen. Ikiaikainen suomalainen ajatusmalli.
Eikä ole vaan yleisinhimmillinen piirre, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Varma wt:n merkki kun vÄliT pOiKki!!!!!11 omiin lähisukulaisiinsa, jos omaan äitiin. 🤣🤣 Ei itsereflektio eikä äly ylipäätään hoitamaan mahdollisia konflikteja ja selvittämättömiä asioita ihmissuhteissa, kuin LaiTTamAllA VäLit PoiGGi!!!!!!!1111
*jopa omaan äitiin
Varma wt:n merkki kun vÄliT pOiKki!!!!!11 omiin lähisukulaisiinsa, jopa omaan äitiin. 🤣🤣 Ei riitä itsereflektio eikä äly ylipäätään hoitamaan mahdollisia konflikteja ja selvittämättömiä asioita ihmissuhteissa, kuin LaiTTamAllA VäLit PoiGGi!!!!!!!1111
Mä olen laittanut välit poikki mun isääni. Juuriki alkoholismin takia ja sen, ettei häntä ole koskaan oikein mun elämäni kiinnostanut. Lapsuudessa totaalinen noshow. Vaikka paljon olin hänen vanhemmillaan ja sisaruksillaan. Siellä se kyläili, mutta eri aikaan kuin mä.
Tein teini-iässä ratkaisun joka on pitänyt, mä en sitä ihmistä tarvitse elämääni. Tervehdin jos tapaan, mutta siinä se. Tämä on täysin sopinut isäni suvulle, kukaan heistä ei yritä parantaa välejä tai tyrkytä yhteydenottoja.
Anoppi taas on toista maata. Isälle (suvulle) pitää antaa anteeksi, hän on kuitenkin omaa verta. Mä olen ottanut anopin ja hänen sukunsa hyvin vastaan ja he minut, mulla kuulemma on tarpeeksi sydäntä isällenikin.
Eihän kyse siitä ole. Vaan, etten halua rikkoa sydäntäni uudestaan ja uudestaan. Ne lapsenomaiset odotukset ovat sisällä vielä aikuisenakin. Olispa mulla kunnon isä, joka olisi rakastettava ja rakas. Joka olisi läsnä. jne
Anopille olen asiasta paljon puhunut ja silti se jaksaa tuputtaa. Pieni kaupunki, niin hän oli sitten tavannut isäni. Ehkä kahvilla vaiko peräti kylään kutsunut. Isä haluaisi olla mun elämässä, hän tekee parannuksen. Haluaa tutustua lapsenlapsiinsa, olla niille isoisä. EI! Sitä juuri, mä en altista lapsiakin siihen soppaan.
Mulla meni oman häät sivusuun, kun anoppi lotkautti, että hän on kutsunut isäni ja tämä lupas tulla. Aivan hermona koko juhlan, kun pelkäsin, että missä kunnossa tuo tulee.
Yllätys, eipä tullut, vaikka anopille oli kuulemma vannonut. Niin just tästä on kyse! Turhia odotuksia, pelkoja ja pettymyksiä. Tietenkin anoppi kulta sitten vieritti sen mun niskaan, ettei se mies uskalla tulla, kun olen niin kylmä isääni kohtaan.
Siinä vaiheessa sitten täräytin, että tää saa olla nyt piste tälle pöllöilylle. Sä lopetat nuo temppus ja juttus, tai ei suakaan enää pyydetä meidän perheen asioihin mukaan.. Lapset ja mies saa tavata anoppia heillä tai jossain, mutta perheenä me emme enää tapaa tai tee mitään yhdessä hänen kanssaan.
Lapsiakaan ei vie salaa tapaamaan isääni. Kerranhan tuo oli senkin tehnyt. Äijä aivan kännissä sössötellyt rakkaudesta.
Alkoholismi on anopin mukaan pieni hikka tuon hienon miehen elämässä. Kyllä siellä oikeasti aivan upea tyyppi on. Ihan varmasti onkin, mutta mä en ole sitä ikinä nähnyt, kun tuo kamala sairaus peittää kaiken alleen.
Anoppi otti onkeensa mun uhkavaatimuksen ja on ollut iisisti nyt pari vuotta. Alkuun vähän himmailin, en ihan niin usein tavannut häntä, mutta nyt taas on toimiva anoppi-miniä suhde.