Lue keskustelun säännöt.
Anopin kummallinen käytös, nolasi minut porukan edessä tarkoituksella kyselemällä äidistäni, johon olen katkaissut välit
26.11.2022 |
Minä en ole oman äitini kanssa missään tekemisissä, koska hän on alkoholisti ja erittäin hankala ja toksinen ihminen. Näin on ollut vuosia. Olen kertonut asiasta varmaan kaksi kertaa perustellen anopilleni, joka ei tunnu asiaan jotenkin tajuavan. Hän jostakin syystä aina palaa aiheeseen, vaikka tunnen oloni kiusaantuneeksi ja se näkyy kyllä selvästi. Olen miettinyt, että hän ei ilmeisesti vaan tajua.
Mutta nyt olimme eräässä juhlatilaisuudessa, jossa oli paljon porukkaa ja miehen puolen sukulaisia. Ja yhtäkkiä anoppini alkaa kysellä kaikkien kuullen äidistäni. Menin jotenkin lukkoon ja yritin selittää että onhan tästä ollut puhetta jne, mutta hän oli ikään kuin närkästynyt jotenkin ja vähän syyllistävä. Muut oli ihan hämmentyneitä, en tiedä ymmärsivätkö he mitään. Mieheni, täysi pelkuri näissä asioissa, ei kommentoinut mitään ja kun jälkikäteen kysyin, väitti että ei muka ollut tajunnut että siinä olisi ollut mitään ongelmallista. Joo, käyn terapiassa aiheen takia ja hän ei näe että siinä on mitään ongelmallista.
Olen vähän sitä mieltä, että anoppi on ilkeä. Mitä arvelette? Hän tietää kyllä että äitini on alkoholisti ja kasvatusvastuu oli aikanaan mummulla, ja että äitini on edelleen täysin sekaisin ja siksi en halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Mutta silti kehtaa alkaa kyselemään syyllistävään ja hieman ivansekaiseen ihmettelevään sävyyn asiasta muiden, ventovieraiden edessä. Ei voi olla enää pelkkää typeryyttä.
Kommentit (429)
Ahaa! Tämä ap on niitä, jotka häipyvät kuin pieru saharaan, kun ei tulekaan pelkkää pään silitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku haluaa tuolla tavoin muiden läsnäollessa alkaa tenttaamaan asioita, jotka hyvin tietää ennestään, ja jotka ovat arkoja toiselle, se on pelkkää ilkeyttä ja kiusaamista. Mitään syytä nolostimiselle tai kiusaantumiselle ei ole, eikä asiaa pidä enää siinä kohtaa peitellä. Pitää sanoa tiukasti takaisin, että tiedät kyllä oikein hyvin, että äitini on alkoholisti, ja pilasi lapsuuteni tehokkaasti. Onko tässä vielä jotain, jonka haluaisit erityisesti tietää? Ja sitten lopuksi, että monet katkovat välit vanhempiinsa, jos nämä eivät osaa käyttäytyä.
Tämä! Anoppisi on ilkeä ja typerä eikä osaa käyttäytyä. Mutta itse pitäisin myös välimatkaa anoppiin. Oma anoppini on periaatteessa ihan mukava, mutta vähän kummallinen eikä meillä ole mitään yhteistä. Anoppi ei myöskään oikein keskustelu mistään. Itse en pidä minkäänlaista yhteyttä anoppiin ja käyn siellä 1-2krt vuodessa. Välimatkaa on 550km joten ei ihan joka välissä jaksaisi ajellakaan. Olen myös itse sitä mieltä että jokainen hoitaa yhteydenpidon yms. itse omiin sukulaisiinsa. Minä hoidan omat sukulaiseni ja mies omansa. En itse näe mitään syytä miksi minun pitäisi olla yhteydessä miehen sukulaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä anopillesi ja miehelesi äitisi alkoholismi ei ole kiusallinen tai asia jota pitäisi jotenkin salata, vaan pitävät alkoholismia sairautena, samaan tapaan kun sydän- tai mielenterv. ongelmia.
Isäni on ollut pitkään alkoholisti, enkä koskaan ole sitä salannut ja isästäni jutellaan kuulumisia normaalisti esim. suvun juhlissa.
Itse en koskaan ole loukkaantunut, jos joku kyselee isästäni, sillä jotenkin olen jo hyväksynyt asian ja antanut jotenkin anteeksi, vaikka viina on ollut meitä erottava tekijä, josta hän on riippuvainen.Salata? Miksi ajattelet, että kyse on salaamisesta. Miksi kukaan haluaa keskustella aiheesta, josta tulee vain paha mieli ja surkea olo?
Jos ei osaa keskustella vaikeista asioista tolla taustalla, ei ehkä kannata keskustella ollenkaan.
Olin kuullut riittävästi mieheltäni hänen äitinsä tavoista toimia, niinpä oli itsestään selvää etten puhunut anopilleni mitään henkilökohtaisista asioistani. Samoin toimi mies äitini suhteen.
Eli muodostat mielikuvan toisten mielipiteiden pohjalta, samoin miehesi. Eli ennakkoluulot jo alkumetreillä.
Joskus vaihdoin työpaikkaa ja työkaveri haukkui esimieheni ja sain käsityksen hänen olevan saatanasta, mutta enpä antanut puheiden vaikuttaa ja lopulta hänestä palastui paras esimies ikinä, kun ennakkoluuloni heitin romukoppaan ja tuo työkaveri paljastui tosi ilkeäksi.
Toki lapset vanhempansa tuntevat. Olemme molemmat sisaruksista vanhimmat ja molempien äidit tuuttasivat niskaamme nuorempien sisarustemme ongelmia, sellaisia yksityisluonteisia joita ei ollut tarkoitettu eteenpäin kerrottavaksi. Oli helppo pysyä päätöksessä olla kertomatta mitään mitä ei halua jaettavaksijuoruringissä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä anopillesi ja miehelesi äitisi alkoholismi ei ole kiusallinen tai asia jota pitäisi jotenkin salata, vaan pitävät alkoholismia sairautena, samaan tapaan kun sydän- tai mielenterv. ongelmia.
Isäni on ollut pitkään alkoholisti, enkä koskaan ole sitä salannut ja isästäni jutellaan kuulumisia normaalisti esim. suvun juhlissa.
Itse en koskaan ole loukkaantunut, jos joku kyselee isästäni, sillä jotenkin olen jo hyväksynyt asian ja antanut jotenkin anteeksi, vaikka viina on ollut meitä erottava tekijä, josta hän on riippuvainen.Salata? Miksi ajattelet, että kyse on salaamisesta. Miksi kukaan haluaa keskustella aiheesta, josta tulee vain paha mieli ja surkea olo?
Jos ei osaa keskustella vaikeista asioista tolla taustalla, ei ehkä kannata keskustella ollenkaan.
Olin kuullut riittävästi mieheltäni hänen äitinsä tavoista toimia, niinpä oli itsestään selvää etten puhunut anopilleni mitään henkilökohtaisista asioistani. Samoin toimi mies äitini suhteen.
Eli muodostat mielikuvan toisten mielipiteiden pohjalta, samoin miehesi. Eli ennakkoluulot jo alkumetreillä.
Joskus vaihdoin työpaikkaa ja työkaveri haukkui esimieheni ja sain käsityksen hänen olevan saatanasta, mutta enpä antanut puheiden vaikuttaa ja lopulta hänestä palastui paras esimies ikinä, kun ennakkoluuloni heitin romukoppaan ja tuo työkaveri paljastui tosi ilkeäksi.
Harva tuntee työkaveriaan niin hyvin kuin tuntee puolisonsa.
vähän sosiaalisesti vaikee niinku oma äiti :D ei kumpaakaan tarvi pitää suhteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä anopillesi ja miehelesi äitisi alkoholismi ei ole kiusallinen tai asia jota pitäisi jotenkin salata, vaan pitävät alkoholismia sairautena, samaan tapaan kun sydän- tai mielenterv. ongelmia.
Isäni on ollut pitkään alkoholisti, enkä koskaan ole sitä salannut ja isästäni jutellaan kuulumisia normaalisti esim. suvun juhlissa.
Itse en koskaan ole loukkaantunut, jos joku kyselee isästäni, sillä jotenkin olen jo hyväksynyt asian ja antanut jotenkin anteeksi, vaikka viina on ollut meitä erottava tekijä, josta hän on riippuvainen.Salata? Miksi ajattelet, että kyse on salaamisesta. Miksi kukaan haluaa keskustella aiheesta, josta tulee vain paha mieli ja surkea olo?
Jos ei osaa keskustella vaikeista asioista tolla taustalla, ei ehkä kannata keskustella ollenkaan.
Olin kuullut riittävästi mieheltäni hänen äitinsä tavoista toimia, niinpä oli itsestään selvää etten puhunut anopilleni mitään henkilökohtaisista asioistani. Samoin toimi mies äitini suhteen.
Eli muodostat mielikuvan toisten mielipiteiden pohjalta, samoin miehesi. Eli ennakkoluulot jo alkumetreillä.
Joskus vaihdoin työpaikkaa ja työkaveri haukkui esimieheni ja sain käsityksen hänen olevan saatanasta, mutta enpä antanut puheiden vaikuttaa ja lopulta hänestä palastui paras esimies ikinä, kun ennakkoluuloni heitin romukoppaan ja tuo työkaveri paljastui tosi ilkeäksi.
Harva tuntee työkaveriaan niin hyvin kuin tuntee puolisonsa.
Työkaverien kanssa vietetään enemmän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä sukulaiset tajusivat kuinka moukka anoppisi on. Todella epäasiallista käytöstä.
Enpä usko että ne ihan tajusi sitä, ainoastaan että jotakin kiusallista on nyt meneillään. Eniten ärsyttää mieheni, joka ei edelleen, vuosien jälkeenkään, voi tulla tuekseni tällaisissa tilanteissa tai vaikka puhua äidilleen yksityisesti jälkikäteen. Hän vain on ja antaa olla. Esittää että ei muka tajuaisi. Kenties ei tajuakaan. Olen todella pettynyt, vaikka ei ollut ensimmäinen kerta.
vähän off topic, mutta oletko miettinyt kuinka kannattavaa on pysyä yhdessä miehen kanssa joka luistaa "puskiin" aina kuin pitäisi olla puolison puolella? Tuli vastaavaa äiti-poika suhdetta todistettu aikanaan ex-miehen kanssa. Äidin ja sukulaisten sana oli aina laki..mä en sitten enää jonkun vuoden jälkeen jaksanut tätä kuvioo erinomaisen junttisuvun parissa. Ei ollut mikään uskovainen yhteisö eikä mikään "parempi" perhe, perusjunttisuku vain..Anoppi tässä nyt ottaa vain ilon irti että saa nolattu sinut porukan edessä..ja mitähän se mahtaa hänestä kertoa, kun nauttii sellaisesta. Tuskin aidosta rakkaudesta miniää kohtaan.
Apn mieskään ei nähnyt tossa mitään ihmeellistä, miksi hän olisi apta siellä puolustellut? Kaikki on hämmästyneitä apn reaktiosta, joten se tuskin on kovin adekvaatti.
Mies ei välttämättä parhaalla tahdollaankaan tajua mitään. nimim.: kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas aloittaja huonosta perheestä.
Aika moni meistä on huonoista oloista, suoraan sanottuna huonoista perheistä.
Se on taakka ja töitä on pitänyt tehdä, että tausta ei määrittelisi koko elämää enää aikuisena.
Moni meistä huonoista oloista ponnistaneista on aikuisina fiksuja, koulutettuja, empaattisia, tilannetajuisia ja avarakatseisia.
Aikuinen ja normaalilla järjellä varustettu ihminen ymmärtää, että toisten taustoja ja/tai kipukohtia ei repostella. Tätä ei lainaamani kommentoija, eikä Ap:n anoppi tajua.
Häntä varmaan harmittaa, että on miniä huonosta perheestä. Sellaisilla kun tuppaa olemaan mm. niin huono itsetunto, etteivät pysty normaaliin keskusteluun läheisistään, vaan anopin pitäisi varoa aina ottamasta _Maijan _henkilökohtaisia _asioita _puheeksi_, kun taas Kirsi kertoo iloisena oman sukunsa perinteistä ja tavoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö anoppi että käyt asian takia terapiassa? Jos anopillasi ei ole tarpeeksi tietoa tilanteesta ja yritti sukunsa turvin tiedustella.
Sukunsa turvin tiedustella ja tarpeeksi tietoa? Mikä ihmeen juoruämmien kokoontumisajot kuvittelet sukutaapaamisen olevan?
Normaaliperheissä keskustellaan läheisistä ihan avoimesti, kun eitarvitse peitellä äitinsä juomista ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä anopillesi ja miehelesi äitisi alkoholismi ei ole kiusallinen tai asia jota pitäisi jotenkin salata, vaan pitävät alkoholismia sairautena, samaan tapaan kun sydän- tai mielenterv. ongelmia.
Isäni on ollut pitkään alkoholisti, enkä koskaan ole sitä salannut ja isästäni jutellaan kuulumisia normaalisti esim. suvun juhlissa.
Itse en koskaan ole loukkaantunut, jos joku kyselee isästäni, sillä jotenkin olen jo hyväksynyt asian ja antanut jotenkin anteeksi, vaikka viina on ollut meitä erottava tekijä, josta hän on riippuvainen.Salata? Miksi ajattelet, että kyse on salaamisesta. Miksi kukaan haluaa keskustella aiheesta, josta tulee vain paha mieli ja surkea olo?
Jos ei osaa keskustella vaikeista asioista tolla taustalla, ei ehkä kannata keskustella ollenkaan.
Olin kuullut riittävästi mieheltäni hänen äitinsä tavoista toimia, niinpä oli itsestään selvää etten puhunut anopilleni mitään henkilökohtaisista asioistani. Samoin toimi mies äitini suhteen.
Eli muodostat mielikuvan toisten mielipiteiden pohjalta, samoin miehesi. Eli ennakkoluulot jo alkumetreillä.
Joskus vaihdoin työpaikkaa ja työkaveri haukkui esimieheni ja sain käsityksen hänen olevan saatanasta, mutta enpä antanut puheiden vaikuttaa ja lopulta hänestä palastui paras esimies ikinä, kun ennakkoluuloni heitin romukoppaan ja tuo työkaveri paljastui tosi ilkeäksi.
Harva tuntee työkaveriaan niin hyvin kuin tuntee puolisonsa.
Työkaverien kanssa vietetään enemmän aikaa.
Täh? En todellakaan tutustu työkavereihin mitenkään syvätasolla. Työpaikatkin vaihtuvat välillä toiseen, kuten myös työkaveritkin.
Tasapainoinen aikuinen ei käytä sanaa ilkeä. Se on satukirjojen lässytyssana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EiVITTUte ootte terapiassa ravaavia hulluja akkoja kaikki. Syökää ne lääkkeenne ja lopettakaa draamailusaatana.
Vierailija kirjoitti:
Hah, kuulostaa aivan ex-anopiltani. Vittuili minkä kerkesi ja munaton poikaystäväni ei edes puolustellut minua.
Täällä kohtalotoveri. Minun anoppini pystyi jopa paketoimaan vittuilun kohteliaisuudeksi, ja mies kysyi muutaman kerran, mikä minulla on hänen ystävällistä äitiään vastaan. Gaslighting ja uhrinsa, seuraavana ketjussa minä. Mitä siinä teet, kun ei rautalankakaan riitä. Epäilin kauan itseäni ja omaa arvostelukykyäni, kunnes anoppi rupesi jo kompuroimaan nokkeluuteensa niin, että jopa jotkut omat vieraansa sai suututettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö anoppi että käyt asian takia terapiassa? Jos anopillasi ei ole tarpeeksi tietoa tilanteesta ja yritti sukunsa turvin tiedustella.
Sukunsa turvin tiedustella ja tarpeeksi tietoa? Mikä ihmeen juoruämmien kokoontumisajot kuvittelet sukutaapaamisen olevan?
Normaaliperheissä keskustellaan läheisistä ihan avoimesti, kun eitarvitse peitellä äitinsä juomista ym.
Edelleenkään ei tarvitse kiusata ihmistä, jota on ensi juoppo äiti kiusannut koko lapsuuden ja sen osan aikuisuutta kunnes lapsi ymmärsi katkaistavälit.
Sekä äitini että anoppini eivät ymmärrä missä raja kulkee yksityisten asioiden kanssa. Niinpä sen rajan joutuu vetämään itse, jättämällä asioita kertomatta. Monella rajattomalla 40-luvun kasvatilla meno vain pahenee iän lisääntyessä jutut sen kun paranee...
Vierailija kirjoitti:
EiVITTUte ootte terapiassa ravaavia hulluja akkoja kaikki. Syökää ne lääkkeenne ja lopettakaa draamailusaatana.
Sinulta selvästi puuttuu tämä kuluttava kokemus. Mene muuhun ketjuun.
Ap on kyllä niin kaukana normaalista ja tasapainoisesta kuin olla voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö anoppi että käyt asian takia terapiassa? Jos anopillasi ei ole tarpeeksi tietoa tilanteesta ja yritti sukunsa turvin tiedustella.
Sukunsa turvin tiedustella ja tarpeeksi tietoa? Mikä ihmeen juoruämmien kokoontumisajot kuvittelet sukutaapaamisen olevan?
Normaaliperheissä keskustellaan läheisistä ihan avoimesti, kun eitarvitse peitellä äitinsä juomista ym.
Jos perheessä on juova äiti, niin tämä äiti nimenomaan peittelee ja vähättelee sitä juomistaan loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö anoppi että käyt asian takia terapiassa? Jos anopillasi ei ole tarpeeksi tietoa tilanteesta ja yritti sukunsa turvin tiedustella.
Sukunsa turvin tiedustella ja tarpeeksi tietoa? Mikä ihmeen juoruämmien kokoontumisajot kuvittelet sukutaapaamisen olevan?
Normaaliperheissä keskustellaan läheisistä ihan avoimesti, kun eitarvitse peitellä äitinsä juomista ym.
Jos perheessä on juova äiti, niin tämä äiti nimenomaan peittelee ja vähättelee sitä juomistaan loputtomiin.
Miksi jatkaa sitä itse?
Ei siinä ole mitään noloa, että läheinen sairastaa alkoholismia. Huono käytös on noloa. Olisin varmaan sanonut kaikkien kuullen, että tiedäthän sinä että äitini on alkoholisti, emmekä ole tekemisissä. Sitten vain tiukka tuijotus naama peruslukemilla, kunnes toinen vetäytyy.
Tämä!
Ehkä anoppi on ihan aiheesta huolissaan, että AP on niin epävakaa, että katkoo välejä helposti.
Anopin on ehkä vaikeaa luoda suhdetta miniäänsä, kun ei tiedä, milloin sanoo jotain väärin ja tulee hylätyksi. Ehkä hän halusi isommassa porukassa kysyä, ettei miniä räjähdä päin näköä. Ehkä hän haluaisi tietää, miten kevyin perustein äiti on hylätty. Hänen olisi ehkä helpompi ymmärtää, jos kuulisi koko tarinan. Hän saattaa olla myös huolissaan pojastaan. Ihan syystä näköjään, AP vaikutti todella katkeralta miestään kohtaan, kun mies ei puolustanut häntä (kuvitellulta) ilkeilyltä. Kun sen on kerran tehnyt, nii on helppo tehdä uudestaan. Huis hais, ukko ja anoppi pihalle!