Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti haluavansa erota. Vertaistukea?
25.11.2022 |
Hei te muut siellä jossain ruudun toisella puolen.
Olen ihan murtunut ja shokissa. Mies ilmoitti eilen muutaman päivän mykkäkoulun päätteeksi, että on löytänyt asunnon toisesta kaupungista ja muuttaa sinne viikon kuluttua joulukuun alussa. Ei halua olla minun kanssa enää, sanoi, että haluaa nähdä lasta aina, kun voi. Meidän lapsi on vasta 1-vuotias. Sanoo olevansa murtunut vain siitä, ettei voi nähdä lastamme enää päivittäin. Ei sanallakaan sanonut minusta mitään. Tuon kuuleminen satutti aika hemmetisti. Riitoja on ollut pitkin vauvavuotta, mutta olen koko ajan ajatellut, että ne pystytään kyllä ratkaisemaan ja vaihe on ohimenevää. Pikkulapsivaihe on ollut haastava, mutta koko ajan olen häntä rakastanut, enkä ajatellut, että me koskaan oikeasti erottaisiin. Tuli aivan shokkina, että hän ihan oikeasti lähtee nyt ja jättää minut. Kaikille sukulaisille ja ystäville tämä tulee varmaan ihan shokkina, koska ei olla puhuttu riidoista kellekään, aina vain todettu kuulumisia kysellessä, että kaikki hyvin, tavallisesti.
Tietysti meillä on asuntolaina, minulla ei ole työpaikkaa, hän vie auton mukanaan. Tällaiset klassiset setit. Ajoitus osuu muutenkin nappiin, kun sähkön ja ruoan hinta nousee näinä aikoina ihan uusiin sfääreihin. Meidän vähäinen omaisuus varmaan menee nyt sitten puoliksi ja täytyy taas aloittaa alusta. Olisin kiitollinen jostain vertaistuesta tai jostain, vastaavaan tilanteeseen joutuneet. Miten olette selviytyneet? Vanhempani asuvat kaukana, ystäviä minulla on täällä muutama. Hän muuttaa 200km päähän, niin ei varmaan kauhean usein aio nähdä lasta. Olen valvonut koko yön, olen jossain stressitilassa. Tärisen, koko kehoon sattuu ahdistuksesta. En voi uskoa, että näin tapahtuu oikeasti. Ajattelen, että tämä on jotain painajaista, josta kohta herään.
Kommentit (160)
Taas näitä woke-naisten satutunteja..
Voisitteko jo lopettaa - tämä ei auta mitään.
Terveisin,
Femisisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se voi tuntua nyt maailmanlopulta, mutta kun saat asiasi järjestettyä niin huomaat, että kuinka helppoa on olla ilman jatkuvaa riitelyä. Kyllä sinä selviät!
Nämä provot on niin luokattomia, ja kaikki samalla tyylillä kirjoitettuja. En usko sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Se voi tuntua nyt maailmanlopulta, mutta kun saat asiasi järjestettyä niin huomaat, että kuinka helppoa on olla ilman jatkuvaa riitelyä. Kyllä sinä selviät!
Kiitos ihana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän saat isältä elarit, kannattaa olla yhteydessä lastenvalvojaan, jossa sovitaan tästä ja tapaamisista. Kelalta saat asumistukea ja tarvittaessa toimeentulotukea. Toki voit myös hakea lapselle hoitopaikkaa ja mennä töihin tai muuttaa lähemmäs tukiverkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Nämä provot on niin luokattomia, ja kaikki samalla tyylillä kirjoitettuja. En usko sanaakaan.
Juuri näin
Joka päivä näitä typeriä provoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perjantain huonoin satu :(
Meinaatko, että todellisessa maailmassa tällaista ei koskaan satu? Kukaan ei tule jätetyksi yllättäen?
AP:lle jaksamista, mulla takana sama n. pari vuoden takaa sillä erotuksella, että meillä lapsi oli jo 16v.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Miten sinulla menee nykyään?
Alkushokin jälkeen aloin järjestellä omia asioita. Muutin tytön kanssa pois yhteisestä talosta (exä muutti ensin väliaikaisesti muualle, mutta muutti takaisin taloomme, kun mä muutin pois). Tyttö halusi siis ehdottomasti mun mukaan. Talo myytiin, omaisuus ositettiin ja vuosi sitten muutin uudestaan, kun ostin itselleni oman asunnon.
Exän kanssa olen tekemisissä käytännössä vain, jos pitää jotain lapseen liittyviä kuluja jakaa. Ei ole ollut tarvetta, kun noin iso lapsi hoitaa omat asiansa (nyt jo täysi-ikäinen siis).
Ja mulla on sellainen "kaveri"suhde ollut jo pidemmän aikaa uuden miehen kanssa. En tiedä mitä tästä tulee vai tuleeko ikinä mitään, mutta sopii tähän tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä nyt ole ihan kouluesimerkki siitä, että tervitsette pariterapiaa. En ole asiantuntija, mutta selvitä nyt ainakin heti kunnalliset palvelut aiheesta ja sitten käytät niitä naisen taitojasi puhuaksesi miehesi mukaan.
Eiköhän se juna ole jo mennyt. Suhdetta ei voi enää pelastaa siinä vaihessa kun kaikki on sortunut raunioiksi. Hyvä neuvo olisi ollut vuosi sitten hakea apua. Tuskin noi ongelmat ihan hetkessä on kasaantuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä ole provo. Olen vain jossain tosi epätoivoisessa tilassa, enkä tiedä keheen tukeutua. Oli virhe kirjoittaa tänne näköjään.
Kaikki käydyt riidat kumuloituvat, satuttavat ja lopulta katkeroiduttavat. Kai sen nyt jokainen normaalijärkinen ja tunne-elämältään terve ihminen ymmärtää jo oman kokemuksen kautta. Hyvä, ettei lapsen tarvitse jatkossa enää kuunnella riitelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla tottakin. Mitään muuta syytä tuollaiseen muuttoon ei ole kuin toinen nainen. Mies harvoin on eron vireille painija ja vain nainen saa toimimaan noin. Miten miehen työ?
Kai kirjoitan jotenkin oudosti, kun kaikki epäilee juttua. Tämä on ihan totta. Minäkin mietin, että juttuun liittyy toinen nainen, mutta kysyessä mies ei myönnä mitään. On vain saanut minusta tarpeekseen, ei rakasta. Hän tekee etätyötä, voi siis tehdä missä vaan.
Tottakai toinen nainen, jos yhtaikaa ilmoittaa muuttavansa noin vain 200 km päähän ja samalla kertoo haluavansa nähdä lasta aina kun voi. Ei sovi yhteen nuo kaksi asiaa. Lapsen näkeminen jää. Tiedän kokemuksesta. Exäni muutti noin vain 400 km päähän. Eipä ole lasten arjessa mukana eikä juhlissakaan.
Jos mies tekee etätöitä, niin miksi muuttaa kauas? Turvaudu ap nyt johonkin luottoystävään tai sukulaiseen. Neuvolastakin voit saada tukea kun lapsi on noin pieni. Tuliko sinulle synnytyksen jälkeinen masennus? Uhkailitko itse itse erolla riitatilanteissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota välittömästi yhteyttä kirkon perheasiainneuvottelukeskukseen ja pyydä kriisiaikaa. Pääset jonon ohi, koska sulla on pieni lapsi. Terapia on ilmaista, terapeutit ovat koulutettuja psykoterapeutteja ja sieltä saat apua asioiden järjestämiseen (ei tarvitse kuulua kirkkoon eikä terapia ole uskonnollista). Osallistu myös seuraavaan eroryhmään.
Mies tulee maksamaan sinulle elatusapua, siitä sovitaan lastenvalvojan kanssa. Saat asumistukea ja muita tukia, kannattaako asua sillä paikkakunnalla missä asut vai siellä missä sinulla on enemmän verkostoja? Vuokra-asunnon kokoa jahintaa kannattaa miettiä myös. Kaikki tulot ja menot kannattaa käydä läpi taskulaskimen kanssa. Ota ystävät ja vanhemmat avuksi, kerro heille heti tilanne, jo tänään.
Älä jää yksin selviät kyllä. Noin kypsymätön mies, joka ei ole yhtään valmis keskustelemaan ei ole hyvä kumppani, toivottavasti lasta kuitenkin tapaa. Soita heti sinne perheasianneuvottelukeskukseen. Jos haluat välittömästi jutella ammattilaisen kanssa, googlaa mieli.fi kriisivastaanotto etäyhteydellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole satu.
T. Ap
Jaksamista Rakas Ap.
Luulen, että mies kokee tehneensä pahan virheen kun pariutui ja hankki lapsen, varsinkin jos/kun teillä on ollut jatkuvasti riitoja. Tuo eroilmoitus oli häneltä yritys saada oma elämänsä takaisin.
Toisaalta ymmärrän miestä. Hän on ehkä ollut tilanteesta niin ahdistunut ja on ajatellut, että hänet on tuomittu loppuelämäksi riitaisaan parisuhteeseen, varsinkin jos hänellä ei ole enää rakkautta sinua kohtaan. Pikkulapsi vaihe on muutenkin parisuhteelle riskialtista aikaa; naisen huomio ja aika on sidottu lapseen ja mies kokee itsensä toisaalta ulkopuoliseksi, mutta myös kahlituksi parisuhteeseen.
Et voi nyt mitään. Mitä enemmän roikut, niin sitä varmemmin hän pyristelee eroon. Mies on kriisissä ja yrittää selvitä hengissä. Kyseessä voi olla myös uusi suhde, niin kuin lähes aina on kun mies haluaa eroa, mutta tässä tilanteessa ei välttämättä.
Hakeudu seuraan joissa saat keskusteluapua tai terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tekee etätöitä, niin miksi muuttaa kauas? Turvaudu ap nyt johonkin luottoystävään tai sukulaiseen. Neuvolastakin voit saada tukea kun lapsi on noin pieni. Tuliko sinulle synnytyksen jälkeinen masennus? Uhkailitko itse itse erolla riitatilanteissa?
Hänen parhaat ystävät asuu siellä. Ja sieltä järjestyi ilmeisesti nopealla aikataululla vuokra-asunto. Tai en tiedä missä oikeasti majailee ja mikä on totta. Kyllä, olin masentunut pitkään synnytyksen jälkeen ja miehen välinpitämättömyys pahensi oloa aika paljon. Nyt voin ja jaksan lapsen kanssa paremmin, mutta miehen kanssa ei tulehtuneet välit ole korjaantuneet lukuisista keskusteluyrityksistäni huolimatta. Hän ei halua keskustella ja tulkitsee asiallisimmatkin keskusteluyritykseni riidaksi, vaikken sitä todella ole tarkoittanut. Luulin, että se on aika tavanomaista, että lapsen tulo laittaa suhteen koville, mutta itse en ajatellut, että se johtaisi eroon kuitenkaan, vaan kommunikointi johtaisi ongelmien kautta lopulta vahvempaan suhteeseen. Näin ei käynytkään, vaan jäinkin nyt sitten yksin lapsen kanssa.
Kamalia vastauksia tänään. Olen todella pahoillani ap. Keskity lapseen, tee teidän välisestä suhteesta upea. Olette tiimi. Sinä selviät, ota hetki kerrallaan. Ajattele että nyt teen ruokaa, nyt syön, nyt mennään ulos, nyt luetaan iltasatu ym.. Tällä tavoin jaksat. Älä käytä liikaa aikaa tulevaisuuden pelkäämiseen. Asiat järjestyvät kyllä.
Ai nyt se on miehen vika, kun hän nyt vaan tulkitsee keskusteluyrityksesi riitelyksi? Itsehän kuitenkin aloitusviestissä kirjoitit, kuinka riitoja on ollut pitkin vuotta. Ei kumppania voi pitää itsestäänselvyytenä ja riidelläpaukuttaa menemään, vauvavuosi tekosyynä ja sitten moittia häntä, kun lopulta lähtee.
Sinä ap selviät kyllä, kun otat opiksi omista virheistäsi ja lähdet sillä asenteella eteenpäin, että kaikki järjestyy ja asettuu uusiin uomiinsa.
Mitä hyötyä on laukoa tällaisia täällä, kun ap purkaa sydäntään? Jos sinulla ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin ole mieluummin hiljaa.
Kyllästyttää tämä provon huutelija.