Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ilmoitti haluavansa erota. Vertaistukea?
25.11.2022 |
Hei te muut siellä jossain ruudun toisella puolen.
Olen ihan murtunut ja shokissa. Mies ilmoitti eilen muutaman päivän mykkäkoulun päätteeksi, että on löytänyt asunnon toisesta kaupungista ja muuttaa sinne viikon kuluttua joulukuun alussa. Ei halua olla minun kanssa enää, sanoi, että haluaa nähdä lasta aina, kun voi. Meidän lapsi on vasta 1-vuotias. Sanoo olevansa murtunut vain siitä, ettei voi nähdä lastamme enää päivittäin. Ei sanallakaan sanonut minusta mitään. Tuon kuuleminen satutti aika hemmetisti. Riitoja on ollut pitkin vauvavuotta, mutta olen koko ajan ajatellut, että ne pystytään kyllä ratkaisemaan ja vaihe on ohimenevää. Pikkulapsivaihe on ollut haastava, mutta koko ajan olen häntä rakastanut, enkä ajatellut, että me koskaan oikeasti erottaisiin. Tuli aivan shokkina, että hän ihan oikeasti lähtee nyt ja jättää minut. Kaikille sukulaisille ja ystäville tämä tulee varmaan ihan shokkina, koska ei olla puhuttu riidoista kellekään, aina vain todettu kuulumisia kysellessä, että kaikki hyvin, tavallisesti.
Tietysti meillä on asuntolaina, minulla ei ole työpaikkaa, hän vie auton mukanaan. Tällaiset klassiset setit. Ajoitus osuu muutenkin nappiin, kun sähkön ja ruoan hinta nousee näinä aikoina ihan uusiin sfääreihin. Meidän vähäinen omaisuus varmaan menee nyt sitten puoliksi ja täytyy taas aloittaa alusta. Olisin kiitollinen jostain vertaistuesta tai jostain, vastaavaan tilanteeseen joutuneet. Miten olette selviytyneet? Vanhempani asuvat kaukana, ystäviä minulla on täällä muutama. Hän muuttaa 200km päähän, niin ei varmaan kauhean usein aio nähdä lasta. Olen valvonut koko yön, olen jossain stressitilassa. Tärisen, koko kehoon sattuu ahdistuksesta. En voi uskoa, että näin tapahtuu oikeasti. Ajattelen, että tämä on jotain painajaista, josta kohta herään.
Kommentit (160)
Miehillehän on tyypillistä käytöstä se, että he vaan ykskaks päättävät erota hetken mielijohteesta.
Mä tiedän tositarinan, jossa nainen odotti parin kolmatta yhteistä lasta ja pari viikkkoa ennen laskettua aikaa mies tuli kotiin JA ilmoitti muuttavansa yhteen uuden naisystävänsä luokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1234 kirjoitti:
Tiedän ettei tämä neuvo ole varmaan toteutuskelpoinen. Mies ottaisi lapsen hoitoonsa, huomaisi ettei arki pienen lapsen kanssa ole välttämättä helppoa.
Hän on etätöissä, ja halusi lapsen kun sinä ymmärtääkseni epäröit lapsen hankintaa. Sillä aikaa voisit laittaa asioita kuntoon. Miksi automaattisesti lapsi jää äidille?
Tiedän äitinä miten lapsi on vaikea jättää toiselle. Tässä onkin opetus miehelle, voisi kantaa vastuunsa. Eihän se ole lapsen edun mukaista että jättää perheensä tuolla tavoin. Kyllä on itsekkyys huipussaan.
Ei kun katsos ydinperheensä uuden naisen takia hylkäävä mies on joidenkin mielestä suuri ja rohkea sankari joka elää omannäköistä elämäänsä. Lapsista viis kun pitää viipottaa aina suhteista lennosta toiseen.
Joku sitten alapeukuttaa kelvottomista, vahmemmaksi kelpaamattomista ja läpimädistä miehistä olevaa kommenttia
Ihme trollien kokoontumisajot täällä jostain syystä, enkä nyt tarkoita aloittajaa. Ottaako niin koville lukea miehen vastuuttomasta käytöksestä, että ette kykene pysymään asiallisina?
Ap, minä olen joutunut eroamaan miehestä jonka koin olevan elämäni rakkaus, ja suhteesta joka oli poikkeuksellisen hyvä ja rakastava, koska emme saaneet lasta pitkästä yrittämisestä huolimatta. Perhe oli tämän miehen suurin haave eikä hän olisi voinut elää onnellisesti loppuelämäänsä ilman. Siksi päätimme erota. Olin silloin lähemmäs nelikymppinen. Teki pahaa ja kipeää ja olin jonkin aikaa täysin poissa tolaltani. Ymmärrän hyvin miten vaikealta tilanne tuntuu.
Minua auttoi ensi hätään Bruce Fisherin kirja 'Jälleenrakennus - kun suhteesi päättyy'. Heti kun aloin lukea sitä, henki alkoi taas kulkea. Suosittelen oikein lämpimästi! Olen sittemmin lukenut sen useita kertoja läpi ja jokaisella lukukerralla löydän uutta pohdittavaa. Suosittelen myös terapiaa. Itse olen käynyt useamman vuoden ja olen kuin uusi ihminen.
Erostani on nyt vuosia ja nykyään olen sitä mieltä että se oli parasta mitä siinä tilanteessa olisi voinut tapahtua. Elän onnellista, täyttä elämää ja uskallan aiempaa kokonaisvaltaisemmin olla oma itseni ja nauttia elämästä, koska tiedän että kun tuostakin tilanteesta selvisin, niin selviän melkeinpä mistä vain. Vaikka nyt ei siltä tunnukaan, uskon että sinäkin opit kääntämään tilanteesi voitoksi. Paljon voimia ja jaksamista sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tekee etätöitä, niin miksi muuttaa kauas? Turvaudu ap nyt johonkin luottoystävään tai sukulaiseen. Neuvolastakin voit saada tukea kun lapsi on noin pieni. Tuliko sinulle synnytyksen jälkeinen masennus? Uhkailitko itse itse erolla riitatilanteissa?
Hänen parhaat ystävät asuu siellä. Ja sieltä järjestyi ilmeisesti nopealla aikataululla vuokra-asunto. Tai en tiedä missä oikeasti majailee ja mikä on totta. Kyllä, olin masentunut pitkään synnytyksen jälkeen ja miehen välinpitämättömyys pahensi oloa aika paljon. Nyt voin ja jaksan lapsen kanssa paremmin, mutta miehen kanssa ei tulehtuneet välit ole korjaantuneet lukuisista keskusteluyrityksistäni huolimatta. Hän ei halua keskustella ja tulkitsee asiallisimmatkin keskusteluyritykseni riidaksi, vaikken sitä todella ole tarkoittanut. Luulin, että se on aika tavanomaista, että lapsen tulo laittaa suhteen koville, mutta itse en ajatellut, että se johtaisi eroon kuitenkaan, vaan kommunikointi johtaisi ongelmien kautta lopulta vahvempaan suhteeseen. Näin ei käynytkään, vaan jäinkin nyt sitten yksin lapsen kanssa.
Tämän luettuani olen aika vakuuttunut siitä, että on SINULLE hyväksi, että pääset eroon noin paskasta miehestä. Hyvä mies ei käyttäydy noin, jos naiselle tulee synnytyksen jälkeinen masennus. Kuka helvetti on silloin välinpitämätön. Ei edes halua keskustella. Mies on huono ja kyvytön.
Voimia uuteen vaiheeseen, selviätte näillä vinkeillä, mitä olet täältä saanut ja jaksat aina päivän tai vaikka tunnin kerrallaan. Tai vaikka vartin. Muista hengittää "vatsaan asti" ja vapauttaa tunteiden lisäämää lihasjännitystä, että ne eivät kuluta energiaa, sitä menee nyt muutenkin enemmän.
Viimeistään sitten myöhemmin joskus, kun tapaat hyvän ja tunne-elämältään terveen ja kypsän miehen, tajuat miten hyvä juttu ero sinulle oli.
Tosi paljon voimia ja kaikkea hyvää teille!
Niinpä. Mutta mies joka ensi sanoo haluavansa palavasti lasta ja naisen tullessa suunnitelusti raskaaksi aloittaakin salasuhteen jota piilottelee raskausajan ja lapsen synnyttyä lähtee uuteen suhteeseen on sitten suuri ja rohkea. Not.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä provot on niin luokattomia, ja kaikki samalla tyylillä kirjoitettuja. En usko sanaakaan.
Juuri näin
Joka päivä näitä typeriä provoja.
Voisitte kirjoittaa provoiluepäilyistänne ihan oman ketjun . Törkeää joka keskusteluun niitä huudella .
Tässä klassinen esimerkki siitä kuinka ei tulisi perustaa perhettä jos ei ole itse valmis myös kantamaan omaa taloudellista vastuuta jos jotain tällaista käy.
Mutta aloittelijalle, varmasti eron alun jälkeen selviät jaloillesi. Olet ilmeisesti nuori ja elämäsi alussa joten eiköhän ne asumis; työ ja raha-asiat selkiydy pikkuhiljaa. Alkuun ehkä olisi hyvä myydä yhteistuumin se asuntonne ja muuttaa paikkakunnalle jossa sinulla on omaisia lähempänä jos saat sieltä vähän tukea arkeen. Mikäli mies jo nyt muuttaa 200 km päähän ei hänellä ilmeisesti ole suurta aikomusta olla lapsen arjessa mukana jatkossakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla tottakin. Mitään muuta syytä tuollaiseen muuttoon ei ole kuin toinen nainen. Mies harvoin on eron vireille painija ja vain nainen saa toimimaan noin. Miten miehen työ?
Tämä!
Mikään muu syy tässä ei ole kuin se, että miehellä on toinen nainen jo katsottuna.
Mulle kävi näin myös. Mies sanoi yllättäen haluavansa erota ja häipyi. Ei kertonut toisesta naisesta mitään, mutta jäikin siitä nolosti samantien kiinni. Jätti lapsemmekin (lapset jo alakoulussa eli vauvavuodetkin oltiin eletty läpi).
Sai näköjään jonkun neljänkympin kriisin ja hommasi salahoidon ja häipyi hänen mukaansa. Yhteisiä avioliittovuosia tuli 15 vuotta.
No ei ole jokaisen eron takana toista naista. Ihan älytöntä yliyleistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Miehillehän on tyypillistä käytöstä se, että he vaan ykskaks päättävät erota hetken mielijohteesta.
Mä tiedän tositarinan, jossa nainen odotti parin kolmatta yhteistä lasta ja pari viikkkoa ennen laskettua aikaa mies tuli kotiin JA ilmoitti muuttavansa yhteen uuden naisystävänsä luokse.
En kyllä usko tähän teoriaan, äijä on pettänyt vaimoaan pitkään, nyt vaan sattu äijäpahanen rakastumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla tottakin. Mitään muuta syytä tuollaiseen muuttoon ei ole kuin toinen nainen. Mies harvoin on eron vireille painija ja vain nainen saa toimimaan noin. Miten miehen työ?
Kai kirjoitan jotenkin oudosti, kun kaikki epäilee juttua. Tämä on ihan totta. Minäkin mietin, että juttuun liittyy toinen nainen, mutta kysyessä mies ei myönnä mitään. On vain saanut minusta tarpeekseen, ei rakasta. Hän tekee etätyötä, voi siis tehdä missä vaan.
Tottakai toinen nainen, jos yhtaikaa ilmoittaa muuttavansa noin vain 200 km päähän ja samalla kertoo haluavansa nähdä lasta aina kun voi. Ei sovi yhteen nuo kaksi asiaa. Lapsen näkeminen jää. Tiedän kokemuksesta. Exäni muutti noin vain 400 km päähän. Eipä ole lasten arjessa mukana eikä juhlissakaan.
Meillä äijä lähti myös äkkilähdöllä pitkästä avioliitosta yhtäkkiä ja yksipuolisesti asian ilmoitti. Eropaperitkin pisti heti vetämään. Lähti 300 kilsan päähän asumaan ja yhteisten lastenkin näkeminenkin jäi.
Ja kyllä, syynä oli salasuhde ja toinen nainen avioliittomme aikana!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei ole jokaisen eron takana toista naista. Ihan älytöntä yliyleistää.
Kyllä on toinen nainen eron taustalla, mikäli äijä lähtee täysin yllättäen ja kauas. Miehet eivät lähde helposti ja tuolla tavoin todellakaan yksinään olemaan johonkin kämäseen yksiöön. Tässä on satavarmalla toinen nainen taustalla.
Muuttaa tuosta vaan kauaksi omasta lapsestaan? Yhtäkkiä nimenomaan vauvan ollessa pieni alkaa isot riitelyt?
Perus pettäjämiehen tarina. Luin jostain, että miehet pettää kaikista eniten, kun puoliso on joko raskaana tai ensimmäisen vuoden sisällä lapsen syntymästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tekee etätöitä, niin miksi muuttaa kauas? Turvaudu ap nyt johonkin luottoystävään tai sukulaiseen. Neuvolastakin voit saada tukea kun lapsi on noin pieni. Tuliko sinulle synnytyksen jälkeinen masennus? Uhkailitko itse itse erolla riitatilanteissa?
Hänen parhaat ystävät asuu siellä. Ja sieltä järjestyi ilmeisesti nopealla aikataululla vuokra-asunto. Tai en tiedä missä oikeasti majailee ja mikä on totta. Kyllä, olin masentunut pitkään synnytyksen jälkeen ja miehen välinpitämättömyys pahensi oloa aika paljon. Nyt voin ja jaksan lapsen kanssa paremmin, mutta miehen kanssa ei tulehtuneet välit ole korjaantuneet lukuisista keskusteluyrityksistäni huolimatta. Hän ei halua keskustella ja tulkitsee asiallisimmatkin keskusteluyritykseni riidaksi, vaikken sitä todella ole tarkoittanut. Luulin, että se on aika tavanomaista, että lapsen tulo laittaa suhteen koville, mutta itse en ajatellut, että se johtaisi eroon kuitenkaan, vaan kommunikointi johtaisi ongelmien kautta lopulta vahvempaan suhteeseen. Näin ei käynytkään, vaan jäinkin nyt sitten yksin lapsen kanssa.
Sillä on toinen nainen!!!
Kukaan normaalijärkinen isä ei lähde omasta perheestään noin kauaksi tuosta noin vain asumaan vaan jää johonkin lähelle, jotta voisi olla arjessa päivittäin tai ainakin viikottain kuvioissa!
Hän petti teidät aivan täysin.
Ja tuo, ettei suostu keskustelemaan kielii toisesta naisesta. Jos ei olisi toista naista, hän pystyisi keskustelemaan. Nyt hän ei enää edes viitsi, kun on jo se toinen.
Nyt alat selvittää sen toisen naisen henkilöllisyyden ja mihin ihmeeseen äijä menee asumaan. Tule sit kertoo, mitä sait selville.
Olen todella pahoillani puolestasi. Vauvavuosi on äärettömän raskas, ja jokaisella pitäisi olla sisua tarpoa se läpi ja katsoa tilanne uudestaan, kun arki alkaa tasaantua. Tämä ei tietenkään sinua auta, kun toinen on jo luovuttanut, mutta ehkä voit ottaa lohtua siitä, ettei vika ole sinussa, sinä olet jaksanut, ja jaksat kyllä tästäkin vetää itsesi ylös.
Nyt vaan sillä sisulla eteen päin, ja kun shokki ja suru helpottaa, selviät kyllä. Vaikka nyt taloudellinen tilannekin näyttää huonolta, asiat kyllä järjestyy niille, jotka jaksavat siihen uskoa ja tehdä töitä asian eteen.
Tsemppiä ja jaksamista, nyt vain omat asiat järjestykseen ja muista katsoa sitä valoa tunnelin päässä, muutaman vuoden päästä tämä onkin vain paha uni, ja asiat on ihan mallikkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Moni ero vältettäisiin sillä, että kerrottaisiin kun kipukynnys alkaa lähestyä. Epäkohtien yksin hautominen ja sen jälkeen eropäätöksen läväyttäminen tyhjästä on todella epäkypsä ja epäreilu tapa toimia - erityisesti silloin kun on tehnyt valinnan hankkia lapsia.
Valitettavan moni on kuitenkin kyvytön kohtaamaan konflikteja ja vetoaa siihen, että "kyllä toisen pitäisi sanomattakin tajuta". Ymmärrän argumentin sikäli hyvin, että olen lukeutunut näihin ihmisiin.
Myöhemmin elämässä on kuitenkin tullut havaittua, että ihmiset tulkitsevat samoja tilanteita aivan eri näkökulmista ja erilaisten tunteiden ohjaamina. Jos ei uskalla puhua vaikeista asioista, kaikki suhteet pysyvät jollain tapaa etäisinä.
Olipa hyvä kirjoitus!
Varsinkin mustaamani kohdat kolahtivat.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaa tuosta vaan kauaksi omasta lapsestaan? Yhtäkkiä nimenomaan vauvan ollessa pieni alkaa isot riitelyt?
Perus pettäjämiehen tarina. Luin jostain, että miehet pettää kaikista eniten, kun puoliso on joko raskaana tai ensimmäisen vuoden sisällä lapsen syntymästä.
Ei. Se että mies lähtee johtuu vain ja ainoastaan siitä että nainen on kuin naarasnalkutin raskaana olleessaan ja lapsen synnyttyä.
Miestä kohtaan ei saa olla välinpitämätön ja ehdoton vaan huomioida miehen tarpeet pyytämättäkin. Kyllä jokaisen naisen pitää ymmärtää että jos mies pettää niin naisen pitää antaa miehelle halaus ja pyytää mieheltä anteeksi että ei ole huomioinut tarpeeksi miestä. Ei miehen pidä olla mikään vakaa peruskallio edes naisen raskausaikana eikä vauvavaiheessa.
Voi ystäväni, voimia. Kuulin samat sanat 8 kk sitten. Meillä on jo isompi lapsi, mutta edelleen melkein vuosi shokkiuutisesta olen aika pirstaleina. Mutta. Sinä selviät. Lapsi pitää jalat maassa ja sinut toimintakykyisenä. Olet arvokas ja hyvä. Et voi yksin jatkaa, jos ei puolisosi halua jatkaa liittoa. Edessäsi on kyllä kauniita ja hyviä asioita, mutta niitä on vain vaikeaa kuvitella tässä kaaoksessa minkä keskellä nyt olet. Asia kerrallaan. Muista syödä ja ulkoilla. Halauksin <3
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että mies kokee tehneensä pahan virheen kun pariutui ja hankki lapsen, varsinkin jos/kun teillä on ollut jatkuvasti riitoja. Tuo eroilmoitus oli häneltä yritys saada oma elämänsä takaisin.
Toisaalta ymmärrän miestä. Hän on ehkä ollut tilanteesta niin ahdistunut ja on ajatellut, että hänet on tuomittu loppuelämäksi riitaisaan parisuhteeseen, varsinkin jos hänellä ei ole enää rakkautta sinua kohtaan. Pikkulapsi vaihe on muutenkin parisuhteelle riskialtista aikaa; naisen huomio ja aika on sidottu lapseen ja mies kokee itsensä toisaalta ulkopuoliseksi, mutta myös kahlituksi parisuhteeseen.Et voi nyt mitään. Mitä enemmän roikut, niin sitä varmemmin hän pyristelee eroon. Mies on kriisissä ja yrittää selvitä hengissä. Kyseessä voi olla myös uusi suhde, niin kuin lähes aina on kun mies haluaa eroa, mutta tässä tilanteessa ei välttämättä.
Hakeudu seuraan joissa saat keskusteluapua tai terapiaan.
Pitäisikö miehelle järjestää jotain kriisiapua, että selviää oman lapsensa tarkoituksellisesta hylkäämisestä hengissä?
Alue: Aihe vapaa
Ei kun katsos ydinperheensä uuden naisen takia hylkäävä mies on joidenkin mielestä suuri ja rohkea sankari joka elää omannäköistä elämäänsä. Lapsista viis kun pitää viipottaa aina suhteista lennosta toiseen.