Miten kukaan jaksaa olla pihin puolison kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika. Mennäänkö tänäkin päivänä naimisiin maha pystyssä vai miksei pihistä kyetä eromaan? Piheys on sairaus. Sairautta on jäädä katselemaan sairasta puolisoa.

Voin (jälkikasvun osassa) sivusta seuranneena todeta, että pihiyskin pahenee, kun suhde vankkenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lattialämmitys on juuri tuollaista "järjetöntä" pihiyttä. Sen päälle/pois laittaminen ei säästä yhtään sähköä, koska kylmän lattian uudestaan lämmittäminen syö sen säästön pois. Ja kokonaisuudessaan lattialämmityksen pois jättäminen homehduttaa teidän lattiat...  

Hyvin usein ihmettelen mihin ihmiset sitä rahaa "säästävät", kun sitä ei kuulkaas hautaan saa mukaan....

Enkä tarkoita sitä, että tilit pitää laittaa sileäksi aina palkkapäivänä.

Kylpyhuoneen lattialämmityksen käyttämättä jättäminen homehduttaa lattiat? :D Mikäs rakennusinsinööri siellä kommentoi? Tuohon haluaisin lisätietoja... eli periaatteessa kaikki kylpyhuoneet (joita on siis paljon) joissa ei ole lattialämmitystä, homehtuvat? Vau, aikamoista, Suomessa on melkoinen homepommi kytemässä.

No näin kyllä on . NImenomaan kylppärit joiden vesieristys ei ole nykystandardien mukainen ja joissa ei ole lattialämmitystä ovat kyllä lähes järjestään kostuneita.

Terveisin. raksamies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin. 

Miksi?

Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ihmisillä on myös omat rahat. Ei tarvitse silloin katsoa toisen lompakkoon.

Paitsi jos joskus haluaa tehdä jotain myös yhdessä. Aika moni parsiuhteessa oleva haluaa.

Jos haluat tehdä yhdessä jotain sellaista, mikä maksaa, niin tietenkin sinä maksat sen oli kyseessä sitten yhteinen illallinen, ulkomaanmatka tai jääkiekko-ottelu. Jos puolisolle riittää yhteiseksi tekemiseksi juoksulenkki, koiranulkoilutus tai käynti kirjallisuusmatineassa, niin sitten osallistut näihin ja hyväksyt sen, että hän maksaa nolla euroa moisesta yhdessäolosta.

No kysehän on juuri siitä fiiliksestä jota piheys parisuhteeseen aiheuttaa. Ja se aiheuttaa juuri sen nihkeyden siihen että toinen ei koskaan innostu mistään sellaisesta yhteisestä tekemisestä joka vaatii senttiäkään rahaa. Ja jos käsitykset mukavasta vapaa-ajanvietosta ovat hyvin erilaiset niin ei siinä parisuhteessa paljon yhteenkuuluvaisuuden tunnettakaan ole.

Ja taas kysymys: miksi rahankäyttö pitäisi olla sinun tahdon mukaista, miksi et huomioisi myös mitä toinen siitä ajattelee?

Ei pidä vaan sen pitää olla kohtuullinen kompromissi molemmille. Kumpikin miettii että mikä on se hänelle tärkein asia ja siinä se toinen joustaa.

Ja mikä on kompromissi tässä? Mies on huolissaan sähkölaskusta (sähkön hinta kymmenkertaistunut), mikä on naisen puolesta kompromissi?

Naisen kompromissi on jättää mies, jonka kanssa ei pysty edes säilyttämään normaalia hygieniaa. Vai luuletko että työpaikalla katsotaan jotakin likaista ihmistä? Tämä on pihin kanssa ongelma, se ei tajua että rahaa pitää myös käyttää. Elämä on ihan liian lyhyt tuhlattavaksi sairaaseen pihistelyyn.

Naiselle ei tule edes mieleen, että voisi käyttää omia rahoja, ts maksaa itse sähkölasku.

Joo, ei todellakaan tule edes mieleen maksaa yksin yhteistä sähkölaskua, että saisin oikeuden käydä suihkussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?

No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.

Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.

Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.

Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.

Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.

Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.

Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.

Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta. 

No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.

Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.

Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.

Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.

Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä. 

...ja tässäkin yleistät oman puolisosi toiminnan kaikkiin naisiin.

Se oli yksi esimerkki "pihistä" ja "ei-pihistä". Minä olen varmaankin tässä sairaalloisen pihi kontrollifriikki, näiden tämän langan juttujen perusteella.

Pihiys on usein periaatteellista. Oleellista ei ole säästön suuruus vaan se että se säästö saadaan. Normaali ihminen suhteuttaa hyödyt ja haitat ja päättää esim. että parin euron lisäsähkön takia ei kannata riidellä puolison kanssa. Mutta pihin mielestä se kannattaa.

Niin ja siinä toisessa osapuolessa ei ole koskaan mitään vikaa? Eli periaatteessa sen oletetun "pihin" pitäisi vaan aina myötäillä, ettei tule riitoja? Niin ja pari euroa tuolta, parikymmentä euroa tuolta, 50 euroa sieltä. Ei "kannata" riidellä vaan maksaa vaan, ihan vaikka turhastakin.

Kuvaat juuri hyvin pihin ajatusmaailmaa. Kaikki on mustaa ja valkoista. Joko säästetään tai eletään kuin pellossa. Jos antaa pikkusormen ja laittaa johonkin rahaa niin kohta on jo talo menossa ulosottoon.

Kyse on siis kohtuullisuudesta ja siitä että osaa priorisoida asioita. Ja se ei pihiltä oikein onnistu.

Yritin kompromissia, se ei kelvannut toiselle osapuolelle? Kumpi on kohtuuton? Ja lisäksi jos puolisolla on aina rahat loppu ja minulla jää säästöön, mutta silti saan kaiken tarvitsemani, niin kummalla on taloudenhallintaongelmia? Siinä sulle pikku pähkinä purtavaksi. 

Ei sitä kompromissia ole pakko tehdä juuri siinä asiassa. Jos lattialämmitys on hänelle tärkeä niin säästäköön sen rahan sitten muualta joka on hänelle vähemmän tärkeää.

Se on ongelma jos rahat oikeasti tiukalla eikä suostu säästämään mutta siinä ei ole enää kyse piheydestä vaan holtitomasta rahankäytöstä. 

En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.

Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.

Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?

No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.

Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.

Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.

Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.

Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.

Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.

Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.

Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta. 

No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.

Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.

Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.

Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.

Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä. 

No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.

Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.

Jännää että vain pihi on vallankäyttäjä, ei se joka käyttää (ja laittaa toisen maksamaan se).

Miksi on niin vaikea itse maksaa, jos asia on niin tärkeä?

En myöskään ymmärrä tätä, että pihi on vallankäyttäjä, saahan sitä haluta, valittaa ja vaatia. Miksi joku alistuu siihen!!?? Koska ei uskalla tunnustaa, että rakkaus omalta osaltaan kuolisi, jos näkisi totuuden. eli et rakasta sitä pihiä, kun hän on sellainen kuin on.

Mutta pysymällä suhteessa ja syyttämällä pihiä vallankäyttäjäksi voit pitää hengissä illuusion, että sinulla on rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin. 

Miksi?

Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.

Miksi oletat, että säästäväinen lokkeilee? En minä ainakaan lokkeile. Jos en halua jotain niin en halua, se ei ole rahasta kiinni, vaikka säästäväinen olenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?

No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.

Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.

Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.

Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.

Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.

Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.

Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.

Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta. 

No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.

Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.

Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.

Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.

Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä. 

...ja tässäkin yleistät oman puolisosi toiminnan kaikkiin naisiin.

Se oli yksi esimerkki "pihistä" ja "ei-pihistä". Minä olen varmaankin tässä sairaalloisen pihi kontrollifriikki, näiden tämän langan juttujen perusteella.

Pihiys on usein periaatteellista. Oleellista ei ole säästön suuruus vaan se että se säästö saadaan. Normaali ihminen suhteuttaa hyödyt ja haitat ja päättää esim. että parin euron lisäsähkön takia ei kannata riidellä puolison kanssa. Mutta pihin mielestä se kannattaa.

Niin ja siinä toisessa osapuolessa ei ole koskaan mitään vikaa? Eli periaatteessa sen oletetun "pihin" pitäisi vaan aina myötäillä, ettei tule riitoja? Niin ja pari euroa tuolta, parikymmentä euroa tuolta, 50 euroa sieltä. Ei "kannata" riidellä vaan maksaa vaan, ihan vaikka turhastakin.

Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin. 

Pihin ei kannata elää lokin kanssa, siitä voi olla kaikki samaa mieltä.

Mutta jos molemmat osaavat hoitaa omat raha-asiat ja se sopii molemmille, niin kaikki voittavat.

Jos oma elämä perustuu toisen rahojen käyttämiselle, niin silloin kannattaa elää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?

No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.

Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.

Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.

Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.

Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.

Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.

Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.

Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta. 

No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.

Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.

Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.

Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.

Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä. 

No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.

Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.

Jännää että vain pihi on vallankäyttäjä, ei se joka käyttää (ja laittaa toisen maksamaan se).

Miksi on niin vaikea itse maksaa, jos asia on niin tärkeä?

En myöskään ymmärrä tätä, että pihi on vallankäyttäjä, saahan sitä haluta, valittaa ja vaatia. Miksi joku alistuu siihen!!?? Koska ei uskalla tunnustaa, että rakkaus omalta osaltaan kuolisi, jos näkisi totuuden. eli et rakasta sitä pihiä, kun hän on sellainen kuin on.

Mutta pysymällä suhteessa ja syyttämällä pihiä vallankäyttäjäksi voit pitää hengissä illuusion, että sinulla on rakkautta.

No pihi on kuin alkoholisti joka vaatii että hänet pitää hyväksyä sellaisenaan tai sitten ei ollenkaan. Ei siis saisi toivoa normaalia elämää vaan pitää joko hyväksyä toisen oikut tai sitten lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lattialämmitys on juuri tuollaista "järjetöntä" pihiyttä. Sen päälle/pois laittaminen ei säästä yhtään sähköä, koska kylmän lattian uudestaan lämmittäminen syö sen säästön pois. Ja kokonaisuudessaan lattialämmityksen pois jättäminen homehduttaa teidän lattiat...  

Hyvin usein ihmettelen mihin ihmiset sitä rahaa "säästävät", kun sitä ei kuulkaas hautaan saa mukaan....

Enkä tarkoita sitä, että tilit pitää laittaa sileäksi aina palkkapäivänä.

Kylpyhuoneen lattialämmityksen käyttämättä jättäminen homehduttaa lattiat? :D Mikäs rakennusinsinööri siellä kommentoi? Tuohon haluaisin lisätietoja... eli periaatteessa kaikki kylpyhuoneet (joita on siis paljon) joissa ei ole lattialämmitystä, homehtuvat? Vau, aikamoista, Suomessa on melkoinen homepommi kytemässä.

No näin kyllä on . NImenomaan kylppärit joiden vesieristys ei ole nykystandardien mukainen ja joissa ei ole lattialämmitystä ovat kyllä lähes järjestään kostuneita.

Terveisin. raksamies

Kiitos huolenpidosta, mutta meillä on vesieristys kunnossa joten voit hengittää vapautuneesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ihmisillä on myös omat rahat. Ei tarvitse silloin katsoa toisen lompakkoon.

Paitsi jos joskus haluaa tehdä jotain myös yhdessä. Aika moni parsiuhteessa oleva haluaa.

Jos haluat tehdä yhdessä jotain sellaista, mikä maksaa, niin tietenkin sinä maksat sen oli kyseessä sitten yhteinen illallinen, ulkomaanmatka tai jääkiekko-ottelu. Jos puolisolle riittää yhteiseksi tekemiseksi juoksulenkki, koiranulkoilutus tai käynti kirjallisuusmatineassa, niin sitten osallistut näihin ja hyväksyt sen, että hän maksaa nolla euroa moisesta yhdessäolosta.

No kysehän on juuri siitä fiiliksestä jota piheys parisuhteeseen aiheuttaa. Ja se aiheuttaa juuri sen nihkeyden siihen että toinen ei koskaan innostu mistään sellaisesta yhteisestä tekemisestä joka vaatii senttiäkään rahaa. Ja jos käsitykset mukavasta vapaa-ajanvietosta ovat hyvin erilaiset niin ei siinä parisuhteessa paljon yhteenkuuluvaisuuden tunnettakaan ole.

Ja taas kysymys: miksi rahankäyttö pitäisi olla sinun tahdon mukaista, miksi et huomioisi myös mitä toinen siitä ajattelee?

Ei pidä vaan sen pitää olla kohtuullinen kompromissi molemmille. Kumpikin miettii että mikä on se hänelle tärkein asia ja siinä se toinen joustaa.

Ja mikä on kompromissi tässä? Mies on huolissaan sähkölaskusta (sähkön hinta kymmenkertaistunut), mikä on naisen puolesta kompromissi?

Naisen kompromissi on jättää mies, jonka kanssa ei pysty edes säilyttämään normaalia hygieniaa. Vai luuletko että työpaikalla katsotaan jotakin likaista ihmistä? Tämä on pihin kanssa ongelma, se ei tajua että rahaa pitää myös käyttää. Elämä on ihan liian lyhyt tuhlattavaksi sairaaseen pihistelyyn.

Naiselle ei tule edes mieleen, että voisi käyttää omia rahoja, ts maksaa itse sähkölasku.

Joo, ei todellakaan tule edes mieleen maksaa yksin yhteistä sähkölaskua, että saisin oikeuden käydä suihkussa.

Eihän tämä asia millään tavalla koske sinkkuja. Kun itse maksaa kaiken, niin saa myös itse päättää kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin. 

Miksi?

Siksi kun kukaan ei jaksa tuollaista sairaalloista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lattialämmitys on juuri tuollaista "järjetöntä" pihiyttä. Sen päälle/pois laittaminen ei säästä yhtään sähköä, koska kylmän lattian uudestaan lämmittäminen syö sen säästön pois. Ja kokonaisuudessaan lattialämmityksen pois jättäminen homehduttaa teidän lattiat...  

Hyvin usein ihmettelen mihin ihmiset sitä rahaa "säästävät", kun sitä ei kuulkaas hautaan saa mukaan....

Enkä tarkoita sitä, että tilit pitää laittaa sileäksi aina palkkapäivänä.

Kylpyhuoneen lattialämmityksen käyttämättä jättäminen homehduttaa lattiat? :D Mikäs rakennusinsinööri siellä kommentoi? Tuohon haluaisin lisätietoja... eli periaatteessa kaikki kylpyhuoneet (joita on siis paljon) joissa ei ole lattialämmitystä, homehtuvat? Vau, aikamoista, Suomessa on melkoinen homepommi kytemässä.

No näin kyllä on . NImenomaan kylppärit joiden vesieristys ei ole nykystandardien mukainen ja joissa ei ole lattialämmitystä ovat kyllä lähes järjestään kostuneita.

Terveisin. raksamies

Kiitos huolenpidosta, mutta meillä on vesieristys kunnossa joten voit hengittää vapautuneesti.

Hometta voi tulla myös sen vesieristeen yläpuolisiin rakenteisiin jos ne eivät kuivu kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.

Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.

Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.

Jep, rahankäyttötavan pitää olla aika samanlainen, tai yhteiselämä on jatkuvaa taistelua siitä saako hiukset puhtaaksi tai viedäänkö sairastunut eläin lääkäriin (kuten lakikin edellyttää). Ei noiden kanssa pidä hukata elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lupaudu maksamaan sähkölasku itse ja saat päättää itse suihkuistasi.

Ongelma ratkaistu.

On epäreilu ratkaisu maksajalle. En ikinä suostuisi. Taistelisin oikeudestani sähkölaskun puolittamiseen.

Eli haluat tuhlata paljon rahaa, koska toinen maksaa siitä puolet.

Tosi kiva puoliso olet.

En, kyllä minäkin haluan säästää sähköä. Mutta toinen ei määräile mun suihkujeni kestoa. Päätän sen itse.

Ja toivottavasti myös maksat.

En ole parisuhteessa, mutta kommentoin siihen, että minulla olisi aivan samanlainen oikeus kääntää varaajaa isommalle, kuin pihillä on pienemmälle.

On oikeus, mutta maksatko myös laskun?

Minusta tämä on epärelevanttia, kyse on sähkön käytön määrästä, ei laskuista. Tilannehan voisi olla vaikka se, että maksan toisen puolesta vakuutukset ja sähköstä puolet. Tai IHAN MIKÄ TAHANSA. Joten laskun maksua ei voi tähän sotkea, vaan keskusteltiin siitä, että jos toinen kääntää varaajaa pienemmälle, voinko kääntää isommalle. Totta kai voin.

Riippumatta maksuista.

Koita nyt käsittää, että tällaisia keskusteluja käytiin pihien kanssa myös 5 snt/kWh -sähkönhinnoilla.

Vierailija kirjoitti:

En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.

Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.

Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.

Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?

No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.

Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.

Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.

Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.

Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.

Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.

Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.

Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta. 

No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.

Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.

Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.

Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.

Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä. 

...ja tässäkin yleistät oman puolisosi toiminnan kaikkiin naisiin.

Se oli yksi esimerkki "pihistä" ja "ei-pihistä". Minä olen varmaankin tässä sairaalloisen pihi kontrollifriikki, näiden tämän langan juttujen perusteella.

Pihiys on usein periaatteellista. Oleellista ei ole säästön suuruus vaan se että se säästö saadaan. Normaali ihminen suhteuttaa hyödyt ja haitat ja päättää esim. että parin euron lisäsähkön takia ei kannata riidellä puolison kanssa. Mutta pihin mielestä se kannattaa.

Niin ja siinä toisessa osapuolessa ei ole koskaan mitään vikaa? Eli periaatteessa sen oletetun "pihin" pitäisi vaan aina myötäillä, ettei tule riitoja? Niin ja pari euroa tuolta, parikymmentä euroa tuolta, 50 euroa sieltä. Ei "kannata" riidellä vaan maksaa vaan, ihan vaikka turhastakin.

Ketju on piheistä ihmisistä, ei sieltä täältä säästää tahtovista, koita nyt ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

naisilla on kova tarve päästä käyttämään miehen rahoja

"Koska minulla ei ole minkäänlaista kokemusta parisuhteesta naisen kanssa, tai naisista ylipäänsä, spämmään ketjuihin näitä yleistyksiä." Eikö niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin. 

Miksi?

Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.

Miksi oletat, että säästäväinen lokkeilee? En minä ainakaan lokkeile. Jos en halua jotain niin en halua, se ei ole rahasta kiinni, vaikka säästäväinen olenkin. 

Koska kyllä ne loikkeilee. Jos ei muuten, niin "unohtuu" maksaa se oma osuus maksuista. Kaveripiirissä on tämmöinen, sen kanssa ei voi mennä ravintolaan kun se varastaa mysö vessasta vessapaperit ja kaiken muunkin  mitä irti lähtee. Pyrkii "lainaamaan" ja poikkeuksetta "unohtaa" maksaa ja suuttuu jos muistuttaa. Ei sillä mitään rahapulaa ole, mutta se sairas pihiys on sekä vienyt ystävät että haitannut urakehitystä, eli kalliiksi on tulleet ilmaiset vessapaperit.