Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten kukaan jaksaa olla pihin puolison kanssa?
24.11.2022 |
Rahaa olisi mutta ikinä sillä ei mitään kivaa raaski tehdä.
Mitä näette sellaisessa puolisossa?
Kommentit (409)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lupaudu maksamaan sähkölasku itse ja saat päättää itse suihkuistasi.
Ongelma ratkaistu.
On epäreilu ratkaisu maksajalle. En ikinä suostuisi. Taistelisin oikeudestani sähkölaskun puolittamiseen.
Eli haluat tuhlata paljon rahaa, koska toinen maksaa siitä puolet.
Tosi kiva puoliso olet.
En, kyllä minäkin haluan säästää sähköä. Mutta toinen ei määräile mun suihkujeni kestoa. Päätän sen itse.
Ja toivottavasti myös maksat.
En ole parisuhteessa, mutta kommentoin siihen, että minulla olisi aivan samanlainen oikeus kääntää varaajaa isommalle, kuin pihillä on pienemmälle.
On oikeus, mutta maksatko myös laskun?
Minusta tämä on epärelevanttia, kyse on sähkön käytön määrästä, ei laskuista. Tilannehan voisi olla vaikka se, että maksan toisen puolesta vakuutukset ja sähköstä puolet. Tai IHAN MIKÄ TAHANSA. Joten laskun maksua ei voi tähän sotkea, vaan keskusteltiin siitä, että jos toinen kääntää varaajaa pienemmälle, voinko kääntää isommalle. Totta kai voin.
Riippumatta maksuista.
Koita nyt käsittää, että tällaisia keskusteluja käytiin pihien kanssa myös 5 snt/kWh -sähkönhinnoilla.
Sähkölaskun määrä on suoraan riippuvainen sähkön käytön määrästä. Joka kerta kun käytät sähköä, joudut siitä maksamaan. Nykyään 50 c/kwh.
Mutta luonnollisesti jos ei itse maksa laskua, ei tällaisilla pikku asioilla kuin rahalla ole merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.
Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.
Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.
Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.
Näinpä, en ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa? Minä, PIHI MIES, halusin uuden television ja puoliso ei, joten maksoin sen itse. Katos niinkin voi tehdä, jos ei ole se kuuluisa lokki jolle toisen pitää maksaa omakin ylimääräinen kulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Ei pidä paikkaansa. Lattialämmitys on yksi suurimmista sähkösyöpöistä ja 50 c/kwh hinnoilla maksaa useita satoja euroja kuukaudessa jos pitää päällä 24h.
Mutta mikään ei ole kallista kun ei tarvitse itse maksaa.
Kyse ei ollut siitä paljonko lattialämitys maksaa vaan siitä että tuoko sen laittaminen muutamaksi tunniksi pois jotain säästöä. Silloinhan se viilentynyt lattia pitää lämmitää uudestaan lämpimäksi ja tämä vie enemmän sähköä kuin vain pito samassa lämpötilassa.
Onko sulla faktaa siitä, että jos lattialämmitys on päällä esim 4h/vrk se vie kylmästä uudelleen lämmetessään saman sähkömäärän, kuin ollen päällä 24h? Lattialämmitys vie ihan sikana sähköä. 100W/m2 ellei 150W/m2. Jos taloudessa on lapsia, jotka unohtelisivat oven auki ja se lämmittäisi muutakin kämppää, lämmitys on helposti aktiivinen jatkuvasti.
En kyllä itse haluaisi tuhlata sähköä moiseen vaan ostaisin kylppäriin vaikka sellaisen pienen vaahtomuovisen mattopalan.
N50
Vierailija kirjoitti:
Tuo lattialämmitys on juuri tuollaista "järjetöntä" pihiyttä. Sen päälle/pois laittaminen ei säästä yhtään sähköä, koska kylmän lattian uudestaan lämmittäminen syö sen säästön pois. Ja kokonaisuudessaan lattialämmityksen pois jättäminen homehduttaa teidän lattiat...
Hyvin usein ihmettelen mihin ihmiset sitä rahaa "säästävät", kun sitä ei kuulkaas hautaan saa mukaan....
Enkä tarkoita sitä, että tilit pitää laittaa sileäksi aina palkkapäivänä.
Kyse oli mukavuuslattialämmityksestä. Eihän sitä toisenlaista ole mitään syytä kytkeä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin.
Miksi?
Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.
Miksi oletat, että säästäväinen lokkeilee? En minä ainakaan lokkeile. Jos en halua jotain niin en halua, se ei ole rahasta kiinni, vaikka säästäväinen olenkin.
Koska kyllä ne loikkeilee. Jos ei muuten, niin "unohtuu" maksaa se oma osuus maksuista. Kaveripiirissä on tämmöinen, sen kanssa ei voi mennä ravintolaan kun se varastaa mysö vessasta vessapaperit ja kaiken muunkin mitä irti lähtee. Pyrkii "lainaamaan" ja poikkeuksetta "unohtaa" maksaa ja suuttuu jos muistuttaa. Ei sillä mitään rahapulaa ole, mutta se sairas pihiys on sekä vienyt ystävät että haitannut urakehitystä, eli kalliiksi on tulleet ilmaiset vessapaperit.
Ikävää, että sulla on tuollaisia kokemuksia. Mutta minä en silti lokkeile, eikä mikään mitä kirjoitat muuta sitä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Ei pidä paikkaansa. Lattialämmitys on yksi suurimmista sähkösyöpöistä ja 50 c/kwh hinnoilla maksaa useita satoja euroja kuukaudessa jos pitää päällä 24h.
Mutta mikään ei ole kallista kun ei tarvitse itse maksaa.
Kyse ei ollut siitä paljonko lattialämitys maksaa vaan siitä että tuoko sen laittaminen muutamaksi tunniksi pois jotain säästöä. Silloinhan se viilentynyt lattia pitää lämmitää uudestaan lämpimäksi ja tämä vie enemmän sähköä kuin vain pito samassa lämpötilassa.
Onko sulla faktaa siitä, että jos lattialämmitys on päällä esim 4h/vrk se vie kylmästä uudelleen lämmetessään saman sähkömäärän, kuin ollen päällä 24h? Lattialämmitys vie ihan sikana sähköä. 100W/m2 ellei 150W/m2. Jos taloudessa on lapsia, jotka unohtelisivat oven auki ja se lämmittäisi muutakin kämppää, lämmitys on helposti aktiivinen jatkuvasti.
En kyllä itse haluaisi tuhlata sähköä moiseen vaan ostaisin kylppäriin vaikka sellaisen pienen vaahtomuovisen mattopalan.
N50
Osta vaan, sellainen muovinen matto vielä varmistaa, että lattia kuivuu yhä hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Ei pidä paikkaansa. Lattialämmitys on yksi suurimmista sähkösyöpöistä ja 50 c/kwh hinnoilla maksaa useita satoja euroja kuukaudessa jos pitää päällä 24h.
Mutta mikään ei ole kallista kun ei tarvitse itse maksaa.
Kyse ei ollut siitä paljonko lattialämitys maksaa vaan siitä että tuoko sen laittaminen muutamaksi tunniksi pois jotain säästöä. Silloinhan se viilentynyt lattia pitää lämmitää uudestaan lämpimäksi ja tämä vie enemmän sähköä kuin vain pito samassa lämpötilassa.
Onko sulla faktaa siitä, että jos lattialämmitys on päällä esim 4h/vrk se vie kylmästä uudelleen lämmetessään saman sähkömäärän, kuin ollen päällä 24h? Lattialämmitys vie ihan sikana sähköä. 100W/m2 ellei 150W/m2. Jos taloudessa on lapsia, jotka unohtelisivat oven auki ja se lämmittäisi muutakin kämppää, lämmitys on helposti aktiivinen jatkuvasti.
En kyllä itse haluaisi tuhlata sähköä moiseen vaan ostaisin kylppäriin vaikka sellaisen pienen vaahtomuovisen mattopalan.
N50
Ihan yhdentekevää jos ei tarvitse itse maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lattialämmitys on juuri tuollaista "järjetöntä" pihiyttä. Sen päälle/pois laittaminen ei säästä yhtään sähköä, koska kylmän lattian uudestaan lämmittäminen syö sen säästön pois. Ja kokonaisuudessaan lattialämmityksen pois jättäminen homehduttaa teidän lattiat...
Hyvin usein ihmettelen mihin ihmiset sitä rahaa "säästävät", kun sitä ei kuulkaas hautaan saa mukaan....
Enkä tarkoita sitä, että tilit pitää laittaa sileäksi aina palkkapäivänä.
Kylpyhuoneen lattialämmityksen käyttämättä jättäminen homehduttaa lattiat? :D Mikäs rakennusinsinööri siellä kommentoi? Tuohon haluaisin lisätietoja... eli periaatteessa kaikki kylpyhuoneet (joita on siis paljon) joissa ei ole lattialämmitystä, homehtuvat? Vau, aikamoista, Suomessa on melkoinen homepommi kytemässä.
No näin kyllä on . NImenomaan kylppärit joiden vesieristys ei ole nykystandardien mukainen ja joissa ei ole lattialämmitystä ovat kyllä lähes järjestään kostuneita.
Terveisin. raksamies
Niissä ei kyllä mitään hometta ole. Kosteutta vain, joka voidaan kuivattaa kph-remontin yhteydessä ja laittaa sitten ne vesieristeet kuntoon.
t. 4 kpl vm 1962 kerrostaloasunnon märkää kylppäriä remontoituttanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Ei pidä paikkaansa. Lattialämmitys on yksi suurimmista sähkösyöpöistä ja 50 c/kwh hinnoilla maksaa useita satoja euroja kuukaudessa jos pitää päällä 24h.
Mutta mikään ei ole kallista kun ei tarvitse itse maksaa.
Kyse ei ollut siitä paljonko lattialämitys maksaa vaan siitä että tuoko sen laittaminen muutamaksi tunniksi pois jotain säästöä. Silloinhan se viilentynyt lattia pitää lämmitää uudestaan lämpimäksi ja tämä vie enemmän sähköä kuin vain pito samassa lämpötilassa.
Onko sulla faktaa siitä, että jos lattialämmitys on päällä esim 4h/vrk se vie kylmästä uudelleen lämmetessään saman sähkömäärän, kuin ollen päällä 24h? Lattialämmitys vie ihan sikana sähköä. 100W/m2 ellei 150W/m2. Jos taloudessa on lapsia, jotka unohtelisivat oven auki ja se lämmittäisi muutakin kämppää, lämmitys on helposti aktiivinen jatkuvasti.
En kyllä itse haluaisi tuhlata sähköä moiseen vaan ostaisin kylppäriin vaikka sellaisen pienen vaahtomuovisen mattopalan.
N50
Lapsiperheessä se lattia olisi jatkuvasti märkä, ja kosteusvahinko yhä todennäköisempi. Pihi yleensä on huono raha-asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheessä se lattia olisi jatkuvasti märkä, ja kosteusvahinko yhä todennäköisempi. Pihi yleensä on huono raha-asioissa.
No näin se on, kyllä tuhlari on aina parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin.
Miksi?
Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.
Naurahdin ensin tälle, kunnes tajusin, että taitaa osua myös itseeni! Ja selittää sitä, miksen ole uudessa parisuhteessa. Olen se pihimpi osapuoli, ja kypsyin parisuhteessa siihen, kun toinen oli niin tarvitseva. Eli en ole enää alitajuisesti tajuamattani katsellut uusia miehiä, koska kaikki mukavat eivät tajua pihistellä :D
Ja itse en herätä piheissä miehissä kiinnostusta, koska minulta ei saa sitä eikä tätä.
Tänks! Nytpä tiedän :DDD Ja siis olen ihan tyytyväinen sinkkuna, mulla on edelleen läheiset välit exään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.
Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.
Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.
Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.
Miten ruokakulut? Meneekö puoliksi? Mies syö tuplasti sen mitä nainen.
Vierailija kirjoitti:
Sairaalloisen pihiyden taustalla on usein lapsuudessa tai nuoruudessa koettu köyhyys ja turvattomuus, jotenkin se pelko rahojen riittävyydestä jää päälle ja se kasvava rahasumma säästötilillä luo turvallisuuden tunnetta ja tyydytystä. Rahan käyttäminen voi tuottaa ihan todellista ahdistusta. Toki joillakin voi olla myös hyväksikäytetyksi tulemisen pelko, joka on niin hallitseva että on hirvittävän mustasukkainen rahoistaan eikä kykene aidosti luottamaan keneenkään vaan epäilee kaikkien yrittävän hyötyä hänestä jotenkin. Vähän sama kuin sairaalloinen mustasukkaisuus, mutta kohde vain eri.
Ja kyllä, tämän tyyppiset ongelmat taitaa olla miehillä yleisempiä, naisilla taas sitten on toisentyyppisiä ongelmia useammin
.
No kyllä. Ja kuten se sairas mustasukkaisuus johtuu usein siitä että itse pettää, niin pihi pelkää hyväksikäyttöä koska hän itse joko pyrkii aina hyötymään muista rahallisesti, tai pyrkisi jos kehtaisi. Ei jatkoon, kumpikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Ei pidä paikkaansa. Lattialämmitys on yksi suurimmista sähkösyöpöistä ja 50 c/kwh hinnoilla maksaa useita satoja euroja kuukaudessa jos pitää päällä 24h.
Mutta mikään ei ole kallista kun ei tarvitse itse maksaa.
Kyse ei ollut siitä paljonko lattialämitys maksaa vaan siitä että tuoko sen laittaminen muutamaksi tunniksi pois jotain säästöä. Silloinhan se viilentynyt lattia pitää lämmitää uudestaan lämpimäksi ja tämä vie enemmän sähköä kuin vain pito samassa lämpötilassa.
Onko sulla faktaa siitä, että jos lattialämmitys on päällä esim 4h/vrk se vie kylmästä uudelleen lämmetessään saman sähkömäärän, kuin ollen päällä 24h? Lattialämmitys vie ihan sikana sähköä. 100W/m2 ellei 150W/m2. Jos taloudessa on lapsia, jotka unohtelisivat oven auki ja se lämmittäisi muutakin kämppää, lämmitys on helposti aktiivinen jatkuvasti.
En kyllä itse haluaisi tuhlata sähköä moiseen vaan ostaisin kylppäriin vaikka sellaisen pienen vaahtomuovisen mattopalan.
N50
Älä sekoita faktoja tähän keskusteluun, pilaa monta hyvää mielipidettä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaalloisen pihiyden taustalla on usein lapsuudessa tai nuoruudessa koettu köyhyys ja turvattomuus, jotenkin se pelko rahojen riittävyydestä jää päälle ja se kasvava rahasumma säästötilillä luo turvallisuuden tunnetta ja tyydytystä. Rahan käyttäminen voi tuottaa ihan todellista ahdistusta. Toki joillakin voi olla myös hyväksikäytetyksi tulemisen pelko, joka on niin hallitseva että on hirvittävän mustasukkainen rahoistaan eikä kykene aidosti luottamaan keneenkään vaan epäilee kaikkien yrittävän hyötyä hänestä jotenkin. Vähän sama kuin sairaalloinen mustasukkaisuus, mutta kohde vain eri.
Ja kyllä, tämän tyyppiset ongelmat taitaa olla miehillä yleisempiä, naisilla taas sitten on toisentyyppisiä ongelmia useammin
.
Minusta jako menee usein niin että miehet pihistelevät sähkön käytössä, naiset ruokakuluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole omat rahat? Käytä niitä miten tykkäät. Vai tarttisko saada törsätä myös puolison rahat?
No jos se johtaa siihen että yhteinen hääpäivän illallinen nautitaan seisten räntäsateella nakkikioskin ulkopuolella kun se toinen ei raaski muuta ostaa niin eivät ne omat rahat juuri auta.
Eli kyllä se toisenkin valmius käyttää rahaa vaikuttaa niihin yhteisiin tekemisiin. Omia asiota voi tietenkin ostaa omalla rahalla mutta kahdenkeskiset tai perheen yhteiset asiat vaativat kyllä sen toisenkin osallistumista välillä.
Huomaatko sanan yhteinen. YH-TEIN-NEN. Eli tarkoittaa, että sinä etä pääse yksin päättämään yhteisistä rahoista. Rahan käyttämiseen pitää olla molempien hyväksyntä.
Nii-in, pihin kanssa eläessä se tarkoittaa että pihi päättää, toisen mielipidettä ei huomioida.
Ei, rahankäyttö vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei se, että ei käytetä rahaa.
Jos sanoisin vaimolleni että käytän 10000 euroa uuteen kelloon, niin eihän siitä tietenkään tykkäisi. Sen takia käyttäisin sen ostamiseen vain omia rahoja. Joista minä saan yksin päättää.
Yhtä lailla rahan käyttö ja käyttämättömyys vaatii yhteistä hyväksyntää. Ei toinen voi yksipuolisesti päättää, että perheessä kaikki tehdään aina halvimman mukaan, ja yhteiseksi tekemiseksi käy vain halvin. Ellei ole todellinen rahapula, mutta siitähän tässä nyt ei ole kyse.
Niin, eikä nainen voi myöskään päättää, että aina pitää saada kalleinta.
No ei tietenkään voi, ei mies eikä nainen, siitähän tässä ei ollut kyse. Vaan siitä että päätetään _yhdessä_.
Ja mikä on yhteinen päätös? Toinen on huolissaan miten rahat riittää ja toinen on huolissaan ettei saa käydä enää pitkissä kuumissa suihkuissa.
Näissä suhteissa way to go on tehdä asiat niin kuin itseä huvittaa ja kuunnella kumppanin natinaa, syyttelyä ja valitusta.
Yhteisiin tilanteisiin ei ole olemassa ratkaisua. Niissä jouduttaneen säveltämään aina kertakohtaisesti, että kummalta pilataan mieli sillä kertaa totaalisemmin.Niin no, kerrottakoon nyt oma kokemus tällaisesta pattitilanteesta: viime talvena käytettiin lattialämmitystä kylpyhuoneessa, puoliso halusi että se on koko ajan päällä ja minä halusin, että se laitetaan aina aamulla suihkun jälkeen pois päältä, koska kukaan ei ole arkipäivänä edes kotona ja siksi se olisi mielestäni sähkön tuhlaamista. Ei sitä ole mielestäni järkeä yölläkään kyllä käyttää, mutta koska puoliso menee aina aamulla ensimmäiseksi suihkuun, niin myönnyin tähän, että se lattialämmitys olisi iltapäivästä aamuun päällä. No, tämä ei puolisolle kelvannut ja aina sen jälkeen kun napsautin lattialämmityksen töistä tullessani päälle, oli tämä käynyt laittamassa sen pois. Että sellaista naisten kompromissiin kykeneväisyyttä. Vain hänen ehdotuksensa olisi kelvannut, muuten pitää sitten olla kokonaan ilman lattialämmitystä.
No lattialämmityksen laitto muutamaksi tunniksi pois päältä ei edes säästä sähköä koska silloin se jäähtynyt lattia lämmitetään aina kohta uudestaan kylmästä lämpimäksi ja se syö sähköä.
Mutta muuten tuossahan on kyse vain vallankäytöstä ja siitä kuka määrää. Ja piheys on usein juuri vallankäyttöä eikä lopulta ole tärkeintä kuka on oikeassa ja kuka väärässä vaan kuka saa määrätä.
Jännää että vain pihi on vallankäyttäjä, ei se joka käyttää (ja laittaa toisen maksamaan se).
Miksi on niin vaikea itse maksaa, jos asia on niin tärkeä?
En myöskään ymmärrä tätä, että pihi on vallankäyttäjä, saahan sitä haluta, valittaa ja vaatia. Miksi joku alistuu siihen!!?? Koska ei uskalla tunnustaa, että rakkaus omalta osaltaan kuolisi, jos näkisi totuuden. eli et rakasta sitä pihiä, kun hän on sellainen kuin on.
Mutta pysymällä suhteessa ja syyttämällä pihiä vallankäyttäjäksi voit pitää hengissä illuusion, että sinulla on rakkautta.
No pihi on kuin alkoholisti joka vaatii että hänet pitää hyväksyä sellaisenaan tai sitten ei ollenkaan. Ei siis saisi toivoa normaalia elämää vaan pitää joko hyväksyä toisen oikut tai sitten lähteä.
Niin onkin. Älä siis huijaa itseäsi, että rakastat kyseistä tyyppiä ja haluat elää hänen kanssaan haukuttuna, kun koitat elää ihan normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi sellaisen puolison kanssa. Se on yksi niistä asioista, mikä selviää ja selvitetään seurusteluaikana. Meillä molemmat halusivat alusta alkaen käydä ulkona syömässä, kahvilla, konserteissa, elokuvissa, keikoilla, ulkomaanmatkoilla jne. Jos puoliso olisi valittanut rahanmenoa tai ehdottanut, että ollaan ihan vaan kotona, niin ei suhteemme olisi jatkunut.
Mutta hän on yhtä innokas, usein jopa innokkaampi, menemään ja tekemään asioita kuin minä. Ja yhteiset menot maksetaan tottakai puoliksi.
Tavaroiden suhteen hän on nuukempi. Hänelle kelpaisi marketin halpistuotteet. Esimerkiksi kun tuli aika hankkia uusi kahvinkeitin, hänelle olisi välttänyt joku Prisman keitin. Minä halusin tietyn merkkikeittimen, joten teimme niin, että hän maksoi puolet siitä, mitä se marketin keitin olisi maksanut, ja minä loput.
Ja näin pitäisi tässä toimia. Nainen maksaa ylimääräisen kulutuksen ja kaikki on tyytyväisiä.
Miten ruokakulut? Meneekö puoliksi? Mies syö tuplasti sen mitä nainen.
Voit aivan vapaasti ehdottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheessä se lattia olisi jatkuvasti märkä, ja kosteusvahinko yhä todennäköisempi. Pihi yleensä on huono raha-asioissa.
No näin se on, kyllä tuhlari on aina parempi.
Pihiltä puuttuu se normaali vaihtoehto: ihminen joka ei ole pihi eikä tuhlari. Joku mt-ongelmahan tuollainen mustavalkoisuus on, että jos saa pestä hiukset puhtaiksi niin ulosotto on muka heti uhkaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan pihin pitää elää yksin. Niinkuin se yleensä elääkin.
Miksi?
Koska se ei sovellu parisuhteeseen. Kaksi pihiäkään ei pärjää yhdessä, kun siinä puuttuu se lokkeilun mahdollisuus.
Naurahdin ensin tälle, kunnes tajusin, että taitaa osua myös itseeni! Ja selittää sitä, miksen ole uudessa parisuhteessa. Olen se pihimpi osapuoli, ja kypsyin parisuhteessa siihen, kun toinen oli niin tarvitseva. Eli en ole enää alitajuisesti tajuamattani katsellut uusia miehiä, koska kaikki mukavat eivät tajua pihistellä :D
Ja itse en herätä piheissä miehissä kiinnostusta, koska minulta ei saa sitä eikä tätä.
Tänks! Nytpä tiedän :DDD Ja siis olen ihan tyytyväinen sinkkuna, mulla on edelleen läheiset välit exään :)
Eli sinä pistät rahan sairaalloisen säästämisen ihmissuhteen edelle? Tyypillinen pihi, ei tajua että se "säästö" oikeasti ei ole säästöä, vaan pois elämänlaadusta.
Alue: Aihe vapaa
Sairaalloisen pihiyden taustalla on usein lapsuudessa tai nuoruudessa koettu köyhyys ja turvattomuus, jotenkin se pelko rahojen riittävyydestä jää päälle ja se kasvava rahasumma säästötilillä luo turvallisuuden tunnetta ja tyydytystä. Rahan käyttäminen voi tuottaa ihan todellista ahdistusta. Toki joillakin voi olla myös hyväksikäytetyksi tulemisen pelko, joka on niin hallitseva että on hirvittävän mustasukkainen rahoistaan eikä kykene aidosti luottamaan keneenkään vaan epäilee kaikkien yrittävän hyötyä hänestä jotenkin. Vähän sama kuin sairaalloinen mustasukkaisuus, mutta kohde vain eri.
Ja kyllä, tämän tyyppiset ongelmat taitaa olla miehillä yleisempiä, naisilla taas sitten on toisentyyppisiä ongelmia useammin
.