Ruotsin kielen asema loukkaa suomenkielisten kielivapautta ja syrjii muita vähemmistökieliä kuin ruotsia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinäkin aikana minkä täällä itket pakkoruotsista, olisit opetellut tai kerrannut jo vaikka kuinka monta ruotsin sanaa.

Sinä aikana, minkä käytin pakkoruotsiin, olisin oppinut alkeet kolmeenkin oikeasti hyödylliseen kieleen.

Eli ruotsi on sinulle ollut ylivoimaisen vaikea kieli. Harmittaahan se, jos ei ole oppi perille mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinäkin aikana minkä täällä itket pakkoruotsista, olisit opetellut tai kerrannut jo vaikka kuinka monta ruotsin sanaa.

Sinä aikana, minkä käytin pakkoruotsiin, olisin oppinut alkeet kolmeenkin oikeasti hyödylliseen kieleen.

Ja näitä kolmea hyödyllistä kieltä käyttäisit sujuvasti, jatkuvasti ja jopa päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinäkin aikana minkä täällä itket pakkoruotsista, olisit opetellut tai kerrannut jo vaikka kuinka monta ruotsin sanaa.

Sinä aikana, minkä käytin pakkoruotsiin, olisin oppinut alkeet kolmeenkin oikeasti hyödylliseen kieleen.

Ja näitä kolmea hyödyllistä kieltä käyttäisit sujuvasti, jatkuvasti ja jopa päivittäin.

En käytä ruotsiakaan koskaan. Näitä kolmea muuta kieltä olisin kyllä tarvinnut arjessa ja työssä.

Eikö suomenruotsin sijasta voisi valita vaikka saksan kielen?

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja EU-alueen merkittävin talousalue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut hyöty ruotsinkielen opiskelusta on se, että se edes auttaa tärkeämpien germaanisten kileten eli englannin, saksan ja hollannin ymmärtämistä. Germaanisia ovat kaikki. Ruotsi on toki niin pieni muihin verrattuna.

Juuri tämä. Ruotsin opiskelu haittaa saksan opiskelua, kun on niin samantapaiset kielet. Englannin sanasto on niin kaukana germaanisesta kantakielestä, että ruotsista ei siihen hyötyä, ei toisaalta juuri haittaakaan. Hollannin opiskelua vaikeuttaa se, kun väkisinkin alkaa naurattamaan.

En ole koskaan kuullut sellaista, että jonkun kielen opettelu haittaisi muun kielen opiskelua.

En ole myöskään koskaan itse kokenut tällaista.

Ihminen voi opetella yhtä aikaa vaikka kuinka montaa kieltä. Opiskelin englantia, saksaa ja ruotsia, sekä italiaa. Millään tavalla eivät haitanneet toistensa opiskelua.

Ruotsi on turha, ja vie raha- ja aikaresursseja tarpeellisilta kieliltä.

Sinun mielestäsi, mutta ei läheskään kaikkien mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut hyöty ruotsinkielen opiskelusta on se, että se edes auttaa tärkeämpien germaanisten kileten eli englannin, saksan ja hollannin ymmärtämistä. Germaanisia ovat kaikki. Ruotsi on toki niin pieni muihin verrattuna.

Juuri tämä. Ruotsin opiskelu haittaa saksan opiskelua, kun on niin samantapaiset kielet. Englannin sanasto on niin kaukana germaanisesta kantakielestä, että ruotsista ei siihen hyötyä, ei toisaalta juuri haittaakaan. Hollannin opiskelua vaikeuttaa se, kun väkisinkin alkaa naurattamaan.

En ole koskaan kuullut sellaista, että jonkun kielen opettelu haittaisi muun kielen opiskelua.

En ole myöskään koskaan itse kokenut tällaista.

Ihminen voi opetella yhtä aikaa vaikka kuinka montaa kieltä. Opiskelin englantia, saksaa ja ruotsia, sekä italiaa. Millään tavalla eivät haitanneet toistensa opiskelua.

Ruotsi on turha, ja vie raha- ja aikaresursseja tarpeellisilta kieliltä.

Sinun mielestäsi, mutta ei läheskään kaikkien mielestä.

Lähes kaikkien muiden kuin ruotsinkielisten mielestä.

Juuri tämä oletus ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainut hyöty ruotsinkielen opiskelusta on se, että se edes auttaa tärkeämpien germaanisten kileten eli englannin, saksan ja hollannin ymmärtämistä. Germaanisia ovat kaikki. Ruotsi on toki niin pieni muihin verrattuna.

Juuri tämä. Ruotsin opiskelu haittaa saksan opiskelua, kun on niin samantapaiset kielet. Englannin sanasto on niin kaukana germaanisesta kantakielestä, että ruotsista ei siihen hyötyä, ei toisaalta juuri haittaakaan. Hollannin opiskelua vaikeuttaa se, kun väkisinkin alkaa naurattamaan.

En ole koskaan kuullut sellaista, että jonkun kielen opettelu haittaisi muun kielen opiskelua.

En ole myöskään koskaan itse kokenut tällaista.

Ihminen voi opetella yhtä aikaa vaikka kuinka montaa kieltä. Opiskelin englantia, saksaa ja ruotsia, sekä italiaa. Millään tavalla eivät haitanneet toistensa opiskelua.

Ruotsi on turha, ja vie raha- ja aikaresursseja tarpeellisilta kieliltä.

Sinun mielestäsi, mutta ei läheskään kaikkien mielestä.

Lähes kaikkien muiden kuin ruotsinkielisten mielestä.

Juuri tämä oletus ei pidä paikkaansa.

Juuri se pitää paikkansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinäkin aikana minkä täällä itket pakkoruotsista, olisit opetellut tai kerrannut jo vaikka kuinka monta ruotsin sanaa.

Sinä aikana, minkä käytin pakkoruotsiin, olisin oppinut alkeet kolmeenkin oikeasti hyödylliseen kieleen.

Eli ruotsi on sinulle ollut ylivoimaisen vaikea kieli. Harmittaahan se, jos ei ole oppi perille mennyt.

Siis, mitä ihmettä se sinulle edes kuuluu, mitä vieraita kieliä suomenkieliset haluavat opiskella ja mihin vieraisiin kieliin he uhraavat aikansa ja motivaationsa?

Motivaatiolla on suuri merkitys oppimistuloksiin.

Kielten opiskelu vaatiin intohimoista asennetta, "rakastumista" kieleen. Kielen pitää nähdä "tärkeänä" itselle, jotta sitä jaksaa opiskella.

Kielitaito ei ole niin kuin polkupyörällä ajo, että kun kerran opit sen osaat sen aina.

Kielitaito rapautuu jo parissa kuukaudessa jos sitä ei käytä. Tutkimusten mukaan, kieltä pitäisi käyttää joka päivä tunnin ajan, jotta se ei rapistuisi. Tämä vaatii sitoutumista ja motivaatiota.

Suomenkielisillä ei vain riitä motivaatio suomenruotsin opiskeluun ja siihen ei ulkopuolelta asetettu pakko auta mitään.

Esimerkkinä siskonpoikani, joka saa englannissa ja saksassa kymppejä mutta ruotsissa vain seiskoja ja opiskelee kotona intohimoisesti japania ja jopa piirtää hienoja sarjakuvia, jossa hahmot puhuvat japania.

Kaksikielisyyden poistaminen Suomessa:

Lisäisi tasa-arvoa kielivähemmistöjen välille

Vahvistaisi suomenkielisten itsemääräämisoikeutta omassa kansallisvaltiossaan

Vapauttaisi resursseja kansainvälisesti tärkeiden kielten opintoihin

Helpottaisi sekä suomenkielisten että muiden kielivähemmistöjen edustajien työelämää

Lievittäisi kielteisiä asenteita ruotsin kieltä kohtaan

Olisi maailmanlaajuisesti osoitus tasa-arvoisesta ja reilusta maasta, jossa kolonialismin jäänteet eivät ole hyväksyttyjä

Kiitos panostuksestanne tässä ketjussa, ruotsin puolustelijat. Olen kerännyt kattavan tietopankin aiheesta perustelut pakkoruotsin puolesta. Argumenttien taso vaihtelee latteuksista suomenkielisten solvauksiin. Kiitos.

Etelä-Afrikan apartheidin ideologiset juuret olivat 1800-luvun loppupuolella kehitetyissä rotuopeissa. Lisäksi sen syntyyn vaikutti afrikaanerien pääuskonnon, hollantilaisen reformoidun kirkon, piirissä syntynyt näkemys afrikaanerien muodostaman Volkin jumalallisesta oikeudesta Etelä-Afrikkaan. Rotuerottelun tarkoituksena oli myös säilyttää valkoisten etuoikeutettu sosiaalinen ja taloudellinen asema ja varmistaa halvan mustan työvoiman saatavuus maan kaivosteollisuudelle.

Kuulostaa jotenkin tutulta. Ensin Ruotsi ja sitten ruotsinkieliset ovat tehneet näin Suomessa satojen vuosien ajan.

Tajuatko, että ilmiantamalla kommentteja osoitat argumentointisi heikkouden, ja samalla pidät ketjua pinnalla, koska ilmiannetut ja poistetut kommentit kirjoitetaan tänne uudestaan.

He, jotka kokevat ruotsin kielisen identiteetin omakseen, voivat minun sydämellisellä suostumuksellani edelleen puhua ja opiskella ruotsia. Mutta älä enää ikinä tule pakottamaan ruotsia kaikelle kansalle, niille, jotka eivät tarvitse ruotsia tai halua puhua tai opiskella sitä, tai jotka valitsisivat mielummin tärkeän kielen sen sijaan. Pakotus saa aikaan ainoastaan vihaa, jota en kannata.

Ruotsin pakotuksessa ja kaksikielisyydessä ei ole niin mitään järkeä. Se on täydellinen fiasko, ja hyökkäys suomenkielisten itsemääräämisoikeutta vastaan.

Ruotsinkielisten palvelut tulee hoitaa samoin kuin muidenkin kielivähemmistöihin kuuluvien palvelut: suomeksi, englanniksi, vapaaehtoisesti kieltä opiskelleiden työhön kutsumisella tarvittaessa, tulkin tai kääntäjän avulla.

Portti muihin kieliin -argumentti kumottu, sivistyskieli-argumentti kumottu ja lisäksi ruotsinpakottajat kumoavat sen täälläkin joka päivä sivistymättömällä solvauksellaan ja sensuroinnillaan, hyödyllinen kieli -argumentti kumottu, yhteinen pohjoismainen identiteetti -argumentti kumottu, elävän kaksikielinen Suomi -argumentti kumottu, ei opiskella sitten mitään jos ei ruotsiakaan kerta - argumentti kumottu, se on virallinen kieli joten sitä on pakko opiskella joten se on virallinen kieli -argumentti kumottu. Ruotsin opiskelu ei ole muusta opiskelusta pois -argumentti kumottu.

Vierailija kirjoitti:

Eikö suomenruotsin sijasta voisi valita vaikka saksan kielen?

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja EU-alueen merkittävin talousalue.

Jos joku on vahvempi vaikka tekniikassa kuin kielissä, niin nimenomaan vaikka insinöörien pitäisi osata saksaa, ruotsia he eivät niinkään tarvitse. Jos englannin lisäksi pitää olla toinen kieli, sen pitäisi olla usein saksa.

Kieltäytykää opiskelemasta ja käyttämästä ruotsia. Koko kansaa ei voida rankaista.

Olisin yllättynyt, jos kuulisin edes yhden pätevän perustelun sen puolesta, että yli 95 prosenttia väestöstä täytyy pakottaa alle 5 prosentin väestönosan kielen vuosikausia kestävään opiskeluun turvatakseen sen viiden prosentin vähemmistön etuoikeudet yli muiden vähemmistöjen ja enemmistön.

Elämme jännittäviä aikoja. Suomen yhtenäisyyden kannalta olisi erittäin tärkeää, että meillä on yksi virallinen kieli, suomi, ja useita keskenään tasa-arvoisia vähemmistökieliä. Lisäksi tärkeää on panostaa yhden vähemmistökielen opiskelun sijaan Euroopassa ja maailmalla tärkeisiin suuriin kieliin. Suomen kielen asema Suomessa myös vahvistuisi, jos se olisi ainoa kotimainen kieli.