Olen älykäs nainen ja saan koko ajan kärsiä siitä.

voihan sitä saivarrella tyyliin: Joku kävelee ihan kohtalaisen taitavasti tai kirjoittaa kivannäköiset pallukat ä-kirjaimen päälle. Mutta tosiasiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole lahjakkaita missään ja joiden äo on alhainen. Tapaan työssäni tällaisia ihmisiä päivittäin.

Aloitin samoilla linjoilla, mutta en saanut asiaani muotoiltua. Kiitos 39.

Älykkyyttä siis on monenlaista.



Tuollainen ajattelu, että "ihminen ei osaa yllättää, hänestä ei saa virikkeitä, hän on siis minua tyhmempi" on minusta sydämettömän kuulloista. Sydämetön ihminen voi olla matemaattisesti lahjakas, mutta minä en häntä pidä "älykkäänä".

... ja toisten alentamista. Älykkäänä ihmisenä osaan lukea myös rivien välistä ;-)

Kyllä jokainen ihminen on hyvä jossain. Kaikki eivät ole huippuja, mutta jokaisella jotain, missä on hyvä. :-).

todellakaan ole hyviä yhtään missään.

Et vaikuta kovinkaan älykkäältä, kun et laisinkaan ymmärrä ap:n viestin sisältöä. Hänhän ei missään mielessä ylennä itseään.

väliä, eikä ole mitenkään arvostettu ominaisuus. Silti ap:ta syytetään itsensä ylentämisestä, kun hän sanoo olevansa älykkäämpi kuin monet muut.

T. Älykäs nainen

Tai tekee taivaallisen hyviä ruokia? Ristipistotöitä? Maalaa? Säveltää? Omaa hyvän lauluäänen? Osaa organisoida? Oletko oikeasti testannut ihan kaiken? ;-)

voihan sitä saivarrella tyyliin: Joku kävelee ihan kohtalaisen taitavasti tai kirjoittaa kivannäköiset pallukat ä-kirjaimen päälle. Mutta tosiasiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole lahjakkaita missään ja joiden äo on alhainen. Tapaan työssäni tällaisia ihmisiä päivittäin.

Lopeta tuo itsesi ja muiden analysointi ja tee elämastäsi elämisen arvoinen. Anna tunteiteden viedä ja unohda älyt järjet ym. Niin huomaat elämäsi rikastuvan ja ehkäpä rakastutkin.

Rakkaus ja äly eivät kulje käsikädessä. Mahtaa olla raskasta tuollainen kulissi elämä, että ulos näyttelee jotain muuta, kuin on.

Ei avoin ihminen piilottele tuntemuksia vaikka vastakaiku olisi kielteistä. Eikä älykäs ihminen mielistele muita. luulenpa, että paikkaat heikkouksiasi sillä, että nostat itsesi muiden yläpuolelle. Valitettavasti toiset eivät pidä sinua niin mahtavana, kuin kuvittelet olevasi.

Ota huomioon, jos lapsen hankit, että lapset eivät arvosta älykkyyttä vaan kaipaavat rakkautta ja hoivaa. Voivatpa jopa paljastaa sinun todellisen luonteesi ulkopuolisille, ja monta vuotta saat odottaa, että lapsesi alkaa käyttäytymään niin, kuin sinä haluat elää eli teeskennellä.

Loppujen lopuksi pystyn muutoin elämään ihan normaalia elämää, mutta älykkyyteni estää minua solmimasta parisuhdetta. Työskentelen kv-yrityksessä viestintätehtävissä. Kukaan lähipiirissäni ei arvaisi, että tämä on kirjoitukseni. Minua ei pidetä kylmänä tai kovana ihmisenä, vaan kuten sanoin, rauhallisena, tasaisena ja mukavana. Olen myös avoin. Nämä kaikki ovat ajatuksia, jotka olen pitänyt sisälläni visusti. Tekisin väärin sekä itselleni että miehelle, jos ryhtyisin suhteeseen vain siksi, että haluan lapsen tai perheen. Siksi olen ajatellut, että minun osani on elää ilman miestä ja tehdä se lapsi yksin. Olen kuitenkin kiinnostunut miehistä, mutta haavekuvissa olevaa älykköä, joka ymmärtäisi oikeasti, ei löydy. Enkä ole vaivautunut etsimäänkään. Tyrkyllä niitä kyllä on vaikka kuinka.

Tosiaan, voihan sitä aina saivarrellen jotain keksiä, ja sitten tietysti kysymys on, mitä tarkoittaa "hyvä".



Minusta tuollainen ajattelu jo pyörii sen lähtökohdan ympärillä, että olisi oltava "hyvä" edes jossain. Miksi pitäisi?

Minäkään en halua jatkuvasti todistella ystävilleni ja läheisilleni älykkyyttäni ja taitojani. Haluan, että minusta pidetään vain sellaisena kuin olen, epätäydellisenä. Ja samalla tavalla yritän ajatella muistakin. Elämä olisi yksin yksinäistä.

Minä löysin älykkään miehen kun olin lähes 30 v ja lapset tein lähes 40 v pitkän harkinnan ja lapsettomuushoitojen jälkeen-



mutta kun lapset syntyivät, mies jämähti uraan



- eli täydellistä miestä tuskin onkaan ap ( eikä naistakaan)

--------



miten töissä- miten sinuun suhtatuvat MIEHET?

Minuun ainakin alentavasti-

tutkintojani eivät tietyt- alemmin koulutetut miehet arvosta jne...

-------------



Ja kadulla, jos pukeudun kaunisti. miehet "törmäilevät" vahingossa minuun-

varsinkin jos pidän punaista pitkää takkia ja korkokenkiä----



tsemppiä ap- alenna rimaa miesten suhteen:::)))

on esim. kaikki arvosanat heikkoja tai heikohkoja, kaikki lukuaineet, kädentaidot, liikunta, musiikki jne... Tietysti kovasti harjoittelemalla voi oppia tekemään jotain hyvin, kuten laittamalla ruokaa, mutta eiväthän kaikki harjoittele. Eli sitten on ihmisiä, jotka eivät ole hyviä yhtikäs missään.



Ja turha tulla avautumaan, että olen kamala opettaja, kun ajattelen näin. En siis sano tätä oppilaille, vaan toki kannustan heitä ja annan aina myönteistäkin palautetta, jos tyyppi on kuitenkin yrittänyt.

pää hajoaa himassa.

Selän takana tirskuminen oireille tai tyhmyydelle ei todellakaan ole älykästä.

että mitä vanhemmaksi tulee, sitä tyhmemmäksi ja rajallisemmaksi itsensä tuntee. Ja näin sanoi mies joka oli opiskellut psykologiaa, filosofiaa ja teologiaa.

Älä sure ap, kun vaan vanhenet tarpeeksi, alat ymmärtää enemmän.

tyhmemmät eivät tajua ja sitten taas huomaa olevansa älykkäämpi. Ap btw tuntuu kyllä rajallisuutensa.



Et ehkä täysin tajunnut maikkasi pointtia. Ihminen tuskin muuttuu lahjattomaksi, vaan ymmärtää, kuinka monimutkainen paikka maailma ja ihminen on ja kuinka mahdotonta kaikkea tietoa on hallita. En usko, että ap on näitä, jotka kuvittelee tietävänsä kaiken. Hänellä on kuitenkin ehkä ajattelemisen taito. Ei ne vastaukset, vaan kysymykset...



Onko ap uuten vielä keskustelussa mukana?

Tiedän tunteen,olen myös todettu testien mukaan huippuälykkääksi.En silti koe että minun pitäisi opiskella hienoa tutkintoa tms.Viihdyn kotiäitinä.Joskus alussa tuntui että pää hajoaa kotona lasten kanssa,mutta olen huomannut että siinäkin tarvitaan vain runsaasti rakkautta ja sitä älykkyyttä.

Nuorempana kärsin aikalailla samantyyppisistä ongelmista,mutta iän karttuessa olen oppinut huomaamaan jokaisen ihmisen arvon enkä enää arvostele muita,olen myös käynyt terapiassa usean vuoden.

Suurin kaikesta on RAKKAUS.Kun rakastaa itseä sellaisena kuin on ja muita sellaisena kuin ne ovat niin ei millään muulla olekaan enää väliä

Lasten kasvattaminen ja erilaisten ihmisten ymmärtäminen ja hyväksyminen vaatii todella paljon älyä ja kärsivällisyyttä sekä tietysti rohkeutta.Olisi helpompaa valita ns. yleisesti hyväksytty ammatti.Henkisen kasvun tie ei koskaan ole helppo.

Minäkin aiemmin esitin kilttiä ja kärsivällistä ja sisällä kiehui raivo ihmisten tyhmyydestä.Onneksi olen huomannut että itselläni oli traumoja kiintymyksen yms suhteen.Kaikki rakkaussanat ym. hellittelyt saivat minut lähes yökkäämään.Nyt olen todella onnellinen kun voin aidosti rakastaa itseäni,lapsiani,miestäni sekä muita ihmisiä.Enää ei muut ihmiset tunnukaan niin tyhmiltä kuin ennen.

Varsinkin luokanopettajille tuntuu helposti tulevan suurenmoisuuskuvitelmia omasta älystään ja ylivertaisuudestaan. Oikeasti tiedollisesti älykkäitä ihmisiä tapaa ihan muualla kuin ppettajanhuoneissa! Ei ole vielä kovin suuri saavutus, jos on fiksuin luokassa, tai edes opettajainhuoneessa. ;-)

tyhmemmät eivät tajua ja sitten taas huomaa olevansa älykkäämpi. Ap btw tuntuu kyllä rajallisuutensa.

Et ehkä täysin tajunnut maikkasi pointtia. Ihminen tuskin muuttuu lahjattomaksi, vaan ymmärtää, kuinka monimutkainen paikka maailma ja ihminen on ja kuinka mahdotonta kaikkea tietoa on hallita. En usko, että ap on näitä, jotka kuvittelee tietävänsä kaiken. Hänellä on kuitenkin ehkä ajattelemisen taito. Ei ne vastaukset, vaan kysymykset...

Onko ap uuten vielä keskustelussa mukana?

tajusin kyllä opettajaani, jopa silloin nuorena kun luulin tietäväni kaiken

Sori! Mutta en olekaan älykäs. t. 63

Ensinnäkin on todella opettavaista elää pitkää parisuhteessa. Se on myös paljon helpompaa kuin 20 vuotta kasvavan lapsen kanssa. Juuri oma lapsi pystyy jo alle 10 v:na kaivamaan kaikki mahdolliset tunteet sinusta esiin kun tulee niitä riitatilanteita. Joten jos et siihen mennessä ole oppinut elämään aikuisen kanssa, niin lapsen kanssa on vielä haastavampaa. Tietysti lapsen voi nujertaa jo pienenä, mutta sitä et varmaan älykkäänä halua?

Minusta tiedollisen ja päättelykykyyn perustuvan älykkyyden ihannointi ja alleviivaaminen tuo vaikutelman, etteivät ko. painotusta ihannoivat ole kovin kokeneita inhimillisen elämän koko kirjon kanssa. Tarkoitan hieman sellaista "pumpulissa kasvanutta" tyyppiä.

Monet nyky-Suomessa työskentelevät tällaisten henkilöiden kanssa, joiden sivistys/älykkyyspintaa kun hieman kolhaistaan, niin alta tulee vain alpakkaa. Osa peittää sen paremmin, osa huonommin. Todellista sivystystä ei saa kokomääräisesti yliopistosta, se vaatii omaa elinikäistä ponnistelua että kehittyy kaikilla elämän alueilla.

Henkilökohtaisesti soisin, että kultturimme arvostaisi enemmän niitä akateemisesti paljon ansioituneita, jotka sen lisäksi ovat vielä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja emootioiden puolelta lahjakkaita. Harvoin kukaan kuitenkaan on täydellinen. Itse asiassa minun tapaamista ihmisistä ne kiinnostavimmat keskustelijat eivät läheskään kaikki ole akateemisia; paljon kirjoja lukeneita, eläneitä ja ajatelleita kyllä.

Nykyisessä salarakas- ja Sex &City todellisuudessa klassinen sivistys ja jonkin moraalikoodin noudattaminen taitaa olla friikkiyttä. Koko maan johtopaikoillakin olevat voivat koheltaa ihan murkkutyyliin.

jokin aivotukija tehdä diagnoosin. En nimittäin usko että älyykytesi on vahva kaikilla osa-alueilla.



Tiedetään että on monenlaista älykkyyttä. "urpo" voi olla vaikka itsensä analysoinissa.