Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen älykäs nainen ja saan koko ajan kärsiä siitä.
23.08.2008 |
Olen tutkitusti huippuälykäs nainen (Mensassakin sisällä). Lapsesta asti olen kokenut olevani erilainen. Osaan yhdistää heti pikkuasiat isompiin kokonaisuuksiin. Osaan ennustaa tulevia tietyistä merkeistä. Aavistan, mitä eri ihmiset seuraavaksi sanovat ja miten he käyttäytyvät. En jaksa selittää tarkemmin, kun ette kuitenkaan ymmärrä ;-)
Luulisi, että olisin onnellinen, mutta ei. Onhan minulla huipputyöpaikka toki, mutta siihen se sitten jääkin. Kärsin siitä, että suurin osa miehistä on minuun verrattuna niin tyhmiä, etten kestä heitä. Siksi minulla ei ole parisuhdetta. Kaikki tapaamani miehet ovat alusta asti niin ennustettavia ja lapsellisia. Miehiä kyllä saisin, mutta en kerta kaikkiaan pysty. Olisi väärin näytellä, jos ei pysty kunnioittamaan toista.
Nyt olen miettinyt lapsen hankkimista ilman miestä, koska ikää alkaa jo olla (35). Tiedän jo etukäteen, miten muut siihen suhtautuvat, mutta ei se minua lannista. Selviän, tiedän sen.
Minulla on paljon ystäviä ja seuraakin, mutta pidän muita hirvittävän typerinä. En tietenkään näytä sitä. Minua pidetään tasaisena, rauhallisena ja mukavana ihmisenä noin yleisesti. Ihmetellään toki, miksi miestä ei ole.
En ole törmännyt muihin kaltaisiini, joten olen tuomittu elämään henkisesti yksin kai loppuelämänä. Oli pakko purkautua jossain nimettömänä.
Kommentit (101)
Eli ainakin minun arvostukseni on mahdollista saada vain olemalla fiksu. Menkäähän nyt lähihoitaja-kotiäitiliinit laittamaan ruokaa perheellenne älkääkä vaivatko pieniä päitänne viisaampien ajatuksilla ;).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtaa teitä vi....aa kun joudutte päivittäin tekemisiin "tyhmien" ihmisten kanssa. On teillä ongelmat!
tunsin itseni tosi älykkääksi ja muiden jutuille naureskelin aina jälkeenpäin, sosiaalisissa tilanteissa olin kuin kameleontti: astuin aina siihen rooliin, johon minun odotettiin astuvan. Mietin, että miten ihmiset voivatkin olla niin tyhmiä, mutta sitten tajusin, että minä en ollut maailman älykkäin ihminen vaan _sairas_, pitkä terapia auttoi minua ja nyt minulla on terve itsetunto, kun en pidä itseäni ylivertaisena.
Tuollainen itsekeskeinen ajattelu pidemmän päälle on varmaankin aika vahingollista, ehkä kannattaisi teidänkin katsoa ensin peiliin..
Täydentäisitte toisianne.
Korostat itsessäsi liikaa älykkyyttäsi, olet nostanut itsesi jalustalle ja antanut sille liian ison osan muodostaa identiteettisi.
Palaa peruskysymysten ääreen ja mieti mitä oikeasti olet ja mitä haluat olla.
Kuullostaa siltä että haluat vain mennä siitä mistä aita on matalin etkä ole ollenkaan miettinyt asian oikeita merkityksiä. Analysoit itsesi karkeasti ja et ole ollenkaan valmis uskomaan että se ei ole välttämättä koko totuus etkä pääse irti siitä mielikuvasta.
Maa kutsuu!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en näytä sitä muille. Kohtelen kaikkia kuin toivoisin itseäni kohdeltavan, eli en näytä ajatuksiani paremmuudestani muille. Siksi narsistisuudestani ei ole vahinkoa kenellekään. Välitän tietenkin siskoistani ja vanhemmistani ja pidän toki joistakin ihmisistä, vaikka he mielestäni ovatkin niin yksinkertaisia. Mutta parisuhde on asia erikseen. En pysty rakastumaan itseäni tyhmempään mieheen, ja kaikki tapaamani miehet ovat olleet todella niin säälittäviä. Lapsesta välittäisin varmasti. Tykkään myös kissanpennuista, enkä voisi tehdä niille pahaa. Empatiakykyä on tallella toisin sanoen.
ap
ei ole haukkunut ketään, päinvastoin yrittänyt selittää omaa onnetonta tilannettaan. Tavisälyiset eivät pysty samastumaan tällaiseen ongelmaan, vaan ottavat sen itseensä kohdistuneena vittuiluna ja leuhkimisena.
Itse en edes tietääkseni ole mikään huippuälykäs, mutta jollain tasolla ymmärrän täydellisesti mitä ap tarkoittaa. Kaikki tapaamani miehet ja suurin osa naisistakin tuntuvat niin ennalta-arvattavilta ja tylsiltä, jotkut todella tyhmiltäkin. En koe koskaan oppivani heiltä mitään, tai saavani mitään uusia, mullistavia ideoita. Mukavia he ovat, mutta viisaita keskusteluja saa aikaan liian harvojen kanssa.
Olen ajatellut sen johtuvan ihan tavis-duunariammatistani ja piireistä joissa liikun. Hirvittää ajatellakin, kuinka älykäs täytyy olla, jos mensa- ja huippuduunipiireissäkin kokee itsensä älykkäämmäksi kuin muut. Eikö edes niistä Mensan tapaamisista(jos sellaisia on?) ole löytynyt ketään kiinnostavaa miestä tai ystävää? Toivottomalta tuntuu tilanteesi, ap. Sinuna tekisin sen lapsen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin fiksu etten tarvitse mitään koulutusta todistamaan sitä. Olen liian hyvä hakeutumaan yliopistoihin. Voisin mielestäni tehdä mitä tahansa työtä ja olla hyvä siinä.
Kukaan ei ymmärrä minua. Olen 42-vuotias ja asun vanhempieni luona, koska asuntomarkkinoilla ei ole minulle tarpeeksi hienoja asuntoja. Töitäkään ei ole, koska en suostu myymään osaamistani alle 5000 e:n kuukausipalkan (mikä on keskipalkka av:lla).
Kerran minulla oli miesystävä, mutta jätin hänet kun hän tuli sänkyyn villasukat jalassa.
Siivoan kotona viisi tuntia päivässä, koska lika on niin vastenmielistä.
Olen hyvä lähes kaikessa, enkä edes imartele itseäni. Teen täydellistä ruokaa.
Olen perfektionisti ja olen saanut kärsiä siitä koko ikäni.
AP on varmasti Mensan mittaamilla tavoilla älykäs. Eli omaa loogista päättelykykyä yms. yli normaalitason. Mutta missä on tunneäly? Eikö ap tunne oppivansa mitään toisilta ihmisiltä? Jotenkin, kun itse olen vielä opetusalalla, ihmettelen tuota asennetta toisiin ihmisiin. Itse nimittäin saan ja opin jatkuvasti toisilta ihmisiltä. Opin heidän asenteestaan, kokemuksistaan ja erilaisista elämänpiireistään. Pieneltäkin lapselta oppii uutta. Kukaan ei koskaan pääse katsomaan maailmaa toisen silmin. Mielestäni ap voisi hieman avartaa maailmankatsomustaan ja ymmärtää, että on muitakin älykkyyden lajeja kuin hänen lahjakkuutensa kaltaiset. Ymmärrätkö toisten tunteita hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se nyt oli TÄMÄN aloituksen pääasia, eikä sen perusteella ole edes mahdollista tuomita ketään tunnevammaiseksi.
Eikö netistä tai niistä mensan porukoista löydy sielun kumppania?
Miksei lasta voi nykyään tehdä yksinkin, mutta minusta lapsi tarvitsee (vaikka äiti ei tarvitsisikaan) ympärilleen yhteisön, joka auttaa lapsen sosiaalistumisessa. Äiti ei voi yksin sitä tehdä vaikka olisi miten älykäs.
en ole vielä itse keksinyt miten näitä asioita käsittelisi.
Ehkä opin tulevaisuudessa. Tarkkailen ihmisiä ja koitan oppia. Etsin haasteita.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan se formaalinen vaan myös informaalinen oppiminen on tärkeää... jopa suuremman merkityksen saa se informaalisen oppimisen osuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen onnellisesti naimisissa ja kahden lapsen äiti. Mieheni on myös älykäs. Hän on sitä vain eri tavalla kuin minä eli muusikko, soittaa, laulaa, säveltää ja sanoittaa. Hänellä on myös hyvä yleissivistys, joten pystymme hyvin keskustelemaan melkein mistä tahansa.
Itse en pidä muita ihmisiä typerämpinä. Jokainen on yleensä hyvä jossakin. Eivät "kirjaviisaus" tai looginen, nopea ajattelukyky vielä ihmisestä älykastä tee. Ne ovat vain osa älykkyydestä.
Minulle älykkyyttä on myös mm. toisten ihmisten kunnioittaminen ja arvostaminen sellaisina kuin he ovat. Ehkä nämä muut ihmiset, joita pidät typerinä, omaavat tietoa ja taitoja, jotka sinulta puuttuvat?
Älykkäänä naisena tiedät varmaan, että älykkyyttä on monenlaista. Ei oikeasti älykkään ihmisen tarvitse ylentää itseään ja alentaa muita.
Loppujen lopuksi pystyn muutoin elämään ihan normaalia elämää, mutta älykkyyteni estää minua solmimasta parisuhdetta. Työskentelen kv-yrityksessä viestintätehtävissä. Kukaan lähipiirissäni ei arvaisi, että tämä on kirjoitukseni. Minua ei pidetä kylmänä tai kovana ihmisenä, vaan kuten sanoin, rauhallisena, tasaisena ja mukavana. Olen myös avoin. Nämä kaikki ovat ajatuksia, jotka olen pitänyt sisälläni visusti. Tekisin väärin sekä itselleni että miehelle, jos ryhtyisin suhteeseen vain siksi, että haluan lapsen tai perheen. Siksi olen ajatellut, että minun osani on elää ilman miestä ja tehdä se lapsi yksin. Olen kuitenkin kiinnostunut miehistä, mutta haavekuvissa olevaa älykköä, joka ymmärtäisi oikeasti, ei löydy. Enkä ole vaivautunut etsimäänkään. Tyrkyllä niitä kyllä on vaikka kuinka.
todellakaan ole hyviä yhtään missään.
Et vaikuta kovinkaan älykkäältä, kun et laisinkaan ymmärrä ap:n viestin sisältöä. Hänhän ei missään mielessä ylennä itseään.
Olen onnellisesti naimisissa ja kahden lapsen äiti. Mieheni on myös älykäs. Hän on sitä vain eri tavalla kuin minä eli muusikko, soittaa, laulaa, säveltää ja sanoittaa. Hänellä on myös hyvä yleissivistys, joten pystymme hyvin keskustelemaan melkein mistä tahansa.
Itse en pidä muita ihmisiä typerämpinä. Jokainen on yleensä hyvä jossakin. Eivät "kirjaviisaus" tai looginen, nopea ajattelukyky vielä ihmisestä älykastä tee. Ne ovat vain osa älykkyydestä.
Minulle älykkyyttä on myös mm. toisten ihmisten kunnioittaminen ja arvostaminen sellaisina kuin he ovat. Ehkä nämä muut ihmiset, joita pidät typerinä, omaavat tietoa ja taitoja, jotka sinulta puuttuvat?
Älykkäänä naisena tiedät varmaan, että älykkyyttä on monenlaista. Ei oikeasti älykkään ihmisen tarvitse ylentää itseään ja alentaa muita.
Alue: Aihe vapaa
että missä piireissä mahdat liikkua? Oletko yliopistossa? Töissä yritysmaailmassa vai julkisella sektorilla?
Tällä elämänkokemuksella sanoisin, että yliopistosta löytyvät ne fiksuimmat - noin keskimäärin siis. Sydämen sivistys on tietysti eri asia, ja yliopistossakin on kaikenlaisia...Mutta kuitenkin fiksut _usein_ hakeutuvat korkeakoulutukseen.