Lue keskustelun säännöt.
Älykkyysosamäärä maittain
18.11.2022 |
Normaaliälyisen raja on 80. Sen alle vastaa kehitysvammaista.
https://personalityanalysistest.com/average-iq-by-country/average-iq-by…
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Varmaan sitten osaat eritellä hieman tarkemmin tätä. Testissä on kuitenkin väitetysti pyritty siihen, ettei taustoilla olisi merkitystä. Itse uskon kyllä että aivojen käyttö kyllä parantaa tuloksia.
Totta. Peruskoulun käyminen harjaannuttaa loogista ajattelukykyä ja nostaa jonkin verran testien tulosta, mutta ei selitä kuin pienen osan aloituksen ilmoittamia eroja.
On hankala mitata että mikä vaikutus jonkun yksittäisen asian osaamatomuudella on siihen millainen on se tulos. Jos sinulta jää vaikkapa yhden tehtävätyypin logiikka tajuamatta niin se voi alentaa tulosta paljon vaikka kyse on vain pienestä yksittäisestä asiasta. Tuollaisen testin tulos ei siis ole välttämättä suoraan lineaarinen niin että tietyn verran älykkäämpi saisi aina saman pistemäärän enemmän ja toinen aina saman pistemäärän vähemmän. Jonku tietty kulttuurinen ominaispiirre (jota ei siis siellä harjoitella laajasti) voi laskea tulosta enemmän kuin mitä älykkyysero edellyttäisi.
Me tiedämme kaiken oleellisen älykkyysosamäärästä, koska se psykologian testatuin yksittäinen asia. Me tiedämme, että Länsimaisen hyvinvoinnin kannalta ihminen, jonka IQ < 85 on yksilö, josta ei ole yhteiskunnallisesti juuri mitään hyötyä.
No älykkyys on testatuista asioita myös yksi kiistanalaisimmista ja siksi ei ole olemassa edes yhtä yleisesti hyväksyttyä tieteellistä mittaustapaa tai tieteellistä älykkyyden määritelmää.
Lisäksi juuri tuo länsimaissa riittävän älykkyyden tulos kertoo hyvin sen miten me asetamme sen asteikon omia käsityksiämme vastaavasti. Olisi käytännössä mahdotonta että kansat joiden älykkyys on meidän mittareillamme kehitysvammaisen tasolla olisivat voineet selviytyä vaativissa luonnonoloissa hengissa vuosisatoja. Laita meillä älyllisesti kehitysvammaiseksi luokiteltu ihminen yksin luontoon ja hän kuolee siellä alta aikayksikön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Kyllä ne ainakin on linjassa sen kanssa mitä Jenkeissä opiskelijat saa sat-scoreissa. Aasialaiset pojat parhaita, sitten aasialaiset tytöt ja valkoiset pojat, sitten valkoiset naiset ja selvästi alempana mustat pojat ja tytöt.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.
Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?
ÄO määrittelee kyllä suurelta osin myös käytännön järkeä. Kyllä sen pitäisi jokaisen tietää. Jotain yksinkertaisia käsitöitä voi tehdä myös pienemmällä älykkyysosamäärällä, mutta vähäistenkin ongelmien ratkaisuun tarvitaan 90, mieluummin 100 ja kehittyneen yhteiskunnan ylläpitoon, teknologian, lääketieteen ym. kehittämiseen sekä ylläpitämiseen tarvitaan 120-130 ÄO:n omaavia, tieteeseen paljon korkeampia lukemia. Maissa, joissa keskimääräinen ÄO on alle 80, ei voi odottaa korkeaa sivistystä tai kehittynyttä yhteiskuntaa ilman, että niitä johtamaan otetaan suuri joukko älykkäämpien kansojen edustajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Älykkyystehtävä 2. Ap:lle
Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?
Hankalaa.
Ruotsilla olisi vastaus ensimmäiseen. Heillä on sukupolvi sekä kantalaisia että saapuneiden maassa syntyneitä ja opiskelleita. Lähtökohdat aika hyvin normalisoitu, mutta menivät ja pimittivät eroavaisuudet jotka ikävästi paiskautuivat tuloksista silmilleen.
Ihmisten lähtökohtia on varsin hakala normalisoida jos heidän taustansa on kovin erilainen.
Kolmannen ja neljännen polven tulijoilla tausta on pitkälti sama kuin kantalaisella. Sitten jos älykkyytensä on johtanut erilaisiin ratkaisuihin ja seuraamuksiin, kyseessä ei ole yhteiskunnan rakenne vaan yksilötason onneton kyky elää länsimaisessa korkean osaamisen maassa.
Väität siis että oppimistulos on täysin riippumaton muista asioista kuin älykkyydestä? Mielenkiintoinen oletus jota vastaan on olemassa paljon tilastoitua ja tutkittua tietoa. Voisi jopa sanoa että väittämäsi on rohkea.
Insinööriksi voi opiskella kovalla työllä 100:n älykkyydellä, helposti 120 ÄO:lla. Lääkiksessä on tuskaa, jos ÄO on alle 120.
Testien tarkoitushakuisuutta sopii epäillä.
Geenitutkijat eivät näistä netissä liikkuvista älykkyystesteistä paljoa perusta. Leena Palotiehän sanoi, että jos kivikautinen lapsi aloittaisi koulun täällä, hän pärjäisi opiskeluissaan oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Afroamerikkalaisten ÄO alhainen, vaikka olisivat kuinka monennessa polvessa.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Kyllä ne ainakin on linjassa sen kanssa mitä Jenkeissä opiskelijat saa sat-scoreissa. Aasialaiset pojat parhaita, sitten aasialaiset tytöt ja valkoiset pojat, sitten valkoiset naiset ja selvästi alempana mustat pojat ja tytöt.
Ja ne tulokset perustuvat aasialaisten kohdalla myös vahvasti todella kovaan pänttäämiseen. Eli kova harjoittelu parantaa tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi pitää paikkaansa, että joissakin Afrikan maissa keskimääräinen ÄO olisi noin 60. Eihän sellainen yhteiskunta toimisi.
No eihän ne toimikaan. Eikä siellä ole edes monessakaan paikassa mitään varsinaisia yhteiskuntia, eletään pienissä kylissä ja tapellaan naapurikyläläisten kanssa.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.
Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?
ÄO määrittelee kyllä suurelta osin myös käytännön järkeä. Kyllä sen pitäisi jokaisen tietää. Jotain yksinkertaisia käsitöitä voi tehdä myös pienemmällä älykkyysosamäärällä, mutta vähäistenkin ongelmien ratkaisuun tarvitaan 90, mieluummin 100 ja kehittyneen yhteiskunnan ylläpitoon, teknologian, lääketieteen ym. kehittämiseen sekä ylläpitämiseen tarvitaan 120-130 ÄO:n omaavia, tieteeseen paljon korkeampia lukemia. Maissa, joissa keskimääräinen ÄO on alle 80, ei voi odottaa korkeaa sivistystä tai kehittynyttä yhteiskuntaa ilman, että niitä johtamaan otetaan suuri joukko älykkäämpien kansojen edustajia.
Riippuu mitä tarkoitetaan käytännön järjellä. On ihan yleinen havainto että varsinkin ne kaikkein älykkäimmät ihmiset eivät välttämättä ole lainkaan parhaita käytännön arjen asioiden hoitamisessa ja saattavat olla jopa huomattavan kömpelöitä ihmissuhteissa (joissa myös pitää ymmärtää niitä koskevia käyttäytymissääntöjä ja normeja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Testien tarkoitushakuisuutta sopii epäillä.
Geenitutkijat eivät näistä netissä liikkuvista älykkyystesteistä paljoa perusta. Leena Palotiehän sanoi, että jos kivikautinen lapsi aloittaisi koulun täällä, hän pärjäisi opiskeluissaan oikein hyvin.
Niin, kivikautinen valkoinen lapsi. Jos hänet tuotaisiin aikakoneella sieltä tänne jo vauvana.
Evoluutio toimii hitaasti. Olemme hyvin samanlaisia kuin 20000 vuotta sitten Euroopassa asuneet metsästäjä-keräilijät.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi pitää paikkaansa, että joissakin Afrikan maissa keskimääräinen ÄO olisi noin 60. Eihän sellainen yhteiskunta toimisi.
No eihän ne toimikaan. Eikä siellä ole edes monessakaan paikassa mitään varsinaisia yhteiskuntia, eletään pienissä kylissä ja tapellaan naapurikyläläisten kanssa.
Tuo kertoo enemmänkin kulttuurista jossa väestö on etnisesti hyvin pirstoutunutta ja yhetisten nimittäjien löytyminen ei ole helppoa. Kansallisvaltiot ovat varsin nuoria luomuksia ihmiskunnan historiassa ja usein enemmän tai vähemmän väkisin (ja väkivallalla) luotuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Afroamerikkalaisten ÄO alhainen, vaikka olisivat kuinka monennessa polvessa.
No kuinka monessa sukupolvessa ja missä heillä on ollut aidosti ihan samanlaiset mahdolisuudet?
Kuinka monta afrikkalaista yritystä tiedät?
Kuinka montaa afr tuotetta käytät?
Luettele Nobelvoittajia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Älykkyystehtävä 2. Ap:lle
Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?
Hankalaa.
Ruotsilla olisi vastaus ensimmäiseen. Heillä on sukupolvi sekä kantalaisia että saapuneiden maassa syntyneitä ja opiskelleita. Lähtökohdat aika hyvin normalisoitu, mutta menivät ja pimittivät eroavaisuudet jotka ikävästi paiskautuivat tuloksista silmilleen.
Ihmisten lähtökohtia on varsin hakala normalisoida jos heidän taustansa on kovin erilainen.
Kolmannen ja neljännen polven tulijoilla tausta on pitkälti sama kuin kantalaisella. Sitten jos älykkyytensä on johtanut erilaisiin ratkaisuihin ja seuraamuksiin, kyseessä ei ole yhteiskunnan rakenne vaan yksilötason onneton kyky elää länsimaisessa korkean osaamisen maassa.
Väität siis että oppimistulos on täysin riippumaton muista asioista kuin älykkyydestä? Mielenkiintoinen oletus jota vastaan on olemassa paljon tilastoitua ja tutkittua tietoa. Voisi jopa sanoa että väittämäsi on rohkea.
Insinööriksi voi opiskella kovalla työllä 100:n älykkyydellä, helposti 120 ÄO:lla. Lääkiksessä on tuskaa, jos ÄO on alle 120.
Ei ihan noin mene tuo. Insinööri on sen verran laaja käsite, että se vaatii tarkennusta, että onko kyseessä DI vain amk-insinööri. DI-tutkinnon perusopinnot jäävät suorittamatta 40% opiskelijoista, ja syyksi epäillä juuri kyvykkyyden puutetta. Sitten pitäisi täsmentää minkä alan DI:stä on kyse. Sähkötekniikka on se vaikein, ja talouteen liittyvät alat helpoimpia.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta afrikkalaista yritystä tiedät?
Kuinka montaa afr tuotetta käytät?
Luettele Nobelvoittajia...
Voisin kysyä saman vaikkapa Etelä-Amerikasta ja aika harva suomalainen osaisi vastata ainakaan kohtaan yritys tai Nobel-voittaja. Joku kahvi tai banaani tulee ehkä tuotteista mieleen mutta kahvia ja hedelmiähän tulee meillä myös Afrikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita.
Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?
Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita.
Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?
Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.
Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta afrikkalaista yritystä tiedät?
Kuinka montaa afr tuotetta käytät?
Luettele Nobelvoittajia...Voisin kysyä saman vaikkapa Etelä-Amerikasta ja aika harva suomalainen osaisi vastata ainakaan kohtaan yritys tai Nobel-voittaja. Joku kahvi tai banaani tulee ehkä tuotteista mieleen mutta kahvia ja hedelmiähän tulee meillä myös Afrikasta.
Etelä-Amerikassa on ollut korkeakulttuuria jo ennen conquistadorien sinne menoa. Esim. Mayoilla oli kehittynyttä matematiikkaa ja tähtitiedettä.
🇺🇦🇮🇱
Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.
Väität siis että oppimistulos on täysin riippumaton muista asioista kuin älykkyydestä? Mielenkiintoinen oletus jota vastaan on olemassa paljon tilastoitua ja tutkittua tietoa. Voisi jopa sanoa että väittämäsi on rohkea.