Älykkyysosamäärä maittain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta afrikkalaista yritystä tiedät?

Kuinka montaa afr tuotetta käytät?

Luettele Nobelvoittajia...

Voisin kysyä saman vaikkapa Etelä-Amerikasta ja aika harva suomalainen osaisi vastata ainakaan kohtaan yritys tai Nobel-voittaja. Joku kahvi tai banaani tulee ehkä tuotteista mieleen mutta kahvia ja hedelmiähän tulee meillä myös Afrikasta.

Etelä-Amerikassa on ollut korkeakulttuuria jo ennen conquistadorien sinne menoa. Esim. Mayoilla oli kehittynyttä matematiikkaa ja tähtitiedettä.

Aivan mutta tämä ei vain ole johtanut rikkaisiin ja menestyneisiin valtioihin tai vakauteen. Ei edes vaikka sinne on muuttanut paljon eurooppalaisperäistä väestöä. Ei ole tunnettuja yrityksiä, pitkälle jalostettuja vietituotteita tai tiedemaailman huippuja.

Eli huomaamme että on olemassa historiallisia, kulttuurisia ja maantieteellisiä syitä jotka voivat asettaa esteitä maiden tai maanosien menetykselle. Tai saada ennen kehittyneet alueet taantumaan.

Vierailija kirjoitti:

Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.

Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?

Relevanssi tapa mitata mitä? Loogista päättelykykyä? On.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Matematiikassa joutuu lukemaan todella paljon ja keskittyneesti, jos haluaa ymmärtää riittävän hyvin mistä on kysymys. Matematiikkaa on nimittäin aivan valtavasti, eikä kukaan pysty omaksumaan kuin vain osan siitä. 

Ilmeisesti tämä oli pimeetä huumoria, eikä huumorintajuni ole aina paras mahdollinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Älykkyystestin tulos tulee siitä kuinka hyvin siinä osaat vastata. Ja koska näin on se ei voi koskaan mitata puhtaasti vain älykkyyttä vaan mukana on aina myös sitä miten valmis olet  osoittamaan osaamistasi juuri sen tyyppisessä mittauksessa. Jokainen ymmärtää että puhtasti älykkyyteen perustuvatkin pelit kuten vaikka sudoku vaativat myös aina oppimista ja tottumusta jotta niissä saavuttaa parhaan tuloksen.

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.

Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?

Relevanssi tapa mitata mitä? Loogista päättelykykyä? On.

Matemaattis-looginen päättelykyky ei ole sama asia kuin päättelykyky. Matemaattinen logiikka on aina eksaktia ja yksiselitteistä. Osa loogista päättelyä on kuitenkin myös epämääräisempien ja vaikemmin rajattujen asioiden looginen vertailu. Esim. filosofia pyrkii määrittelemään ja tarkastelemaan asioita joita on usein mahdoton täysin eksaktisti määritellä mutta jotkaovat silti olemassa. Ja myös se vaatii myös suurta älykkyyttä mutta hieman erilaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Jotenkin hassususti ne matalan äö:n ihmiset sattuvat siellä luultavasti olemaan juuri niitä matalan kastin köyhiä ja syrjittyjä ihmisiä. Ja IT-alalle päätyvät niitä edes vähän vauraamman luokan ihmisiä. Miten sattuikaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.

Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?

Ei pidä paikkaansa.

Älykkyysosamäärällä arvioidaan yleistä ongelmanratkaisukykyä eli ns. g-tekijää.  Sillä on matemaattis-loogisen ajattelun kanssa yhteistä vain se, että matemaattis-looginen ajattelu on yksi (tehokas) ongelmanratkaisutapa.

Eli oikeasti älykkyys ei ole mikään "kuinka hyvä olet testeissä" -mittari, vaan se kuvaa suunnilleen, kuinka hyvin kykenet ratkomaan kaikenlaisia erilaisia ongelmia.

Afrikka, Lähi-Itä, ja muut muslimimaat eivät ole koko ajan sisällissotien ja raakuuksien kurimuksissa siksi, että heitä joku ohjailee ulkopuolelta, vaan siksi, etteivät he osaa ratkoa omia ongelmiaan mitenkään muuten kuin väkivalloin, tappamalla eri mieltä olevat.

Kuvaa valitettavan hyvin nykyistä tilannetta Euroopassa.

Rajaisin kuitenkin tämän ainoastaan Venäjään, koska se ratkoo nyt omia ongelmiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Intiassa löytyy myös terävempää porukkaa, jotka on hyvinkin kysyttyä maailmassa, koska työmoraali on kunnossa, ja monet ovat hyvin uteliaita oppimaan uutta. 

ÄO testit tulee rakentaa aina tutkittavasta kulttuurista käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Jotenkin hassususti ne matalan äö:n ihmiset sattuvat siellä luultavasti olemaan juuri niitä matalan kastin köyhiä ja syrjittyjä ihmisiä. Ja IT-alalle päätyvät niitä edes vähän vauraamman luokan ihmisiä. Miten sattuikaan...

Virallisesti kastijärjestelmä Intiassa on lakkautettu, vaikkakin maaseutumaisilla alueilla sillä lienee relevanssia nykyäänkin. 

Tässä keskustelussa on jäänyt huomiotta se että yleisesti älykkyystestien tehtävät ovat paitsi loogis-matemaattisia niin myös graafisia. Ne vaativat siis myös visuaalista hahmottamiskykyä joka ei ole suoraan älykkyyttä. Itse olen opiskellut visuaalista alaa ja aikanaan teimme yhdessä ryhmässä ihan vain huviksemme yhden älykkyystestin (ei läheskään niin laaja kuin Mensa-testi mutta tyyliltään aika samankaltainen). Yllättävästi lähes jokainen sai siitä huippupisteet. En epäile etteikö ryhmä olisi ollut fiksu mutta tulos oli niin häkellyttävä että se ei vain voinut yleisen älykkyyden mittarina pitää paikkaansa. Oli selvää että keskimääräistä parempi visuaalinen hahmotuskyky vaikutti paljon siihen mikä oli tulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Jotenkin hassususti ne matalan äö:n ihmiset sattuvat siellä luultavasti olemaan juuri niitä matalan kastin köyhiä ja syrjittyjä ihmisiä. Ja IT-alalle päätyvät niitä edes vähän vauraamman luokan ihmisiä. Miten sattuikaan...

Muuten mielenkiintoinen tutkimus: intiassa kokeiltiin kastien ja kastittomien koulumenestystä. Tapaus 1) oppilaat sekaisin luokassa. Tapaus 2) kastittomat omana ryhmänään luokassa ja tapaus 3) kastittomilla oma luokkansa.

2 ja 3 : kastittomat pärjäaivät huonommin. Tapaus 3: ero pieneni.

En muista tutkimusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Jotenkin hassususti ne matalan äö:n ihmiset sattuvat siellä luultavasti olemaan juuri niitä matalan kastin köyhiä ja syrjittyjä ihmisiä. Ja IT-alalle päätyvät niitä edes vähän vauraamman luokan ihmisiä. Miten sattuikaan...

Virallisesti kastijärjestelmä Intiassa on lakkautettu, vaikkakin maaseutumaisilla alueilla sillä lienee relevanssia nykyäänkin. 

Juuri tuo "virallisesti" kertoo kaiken. Ihan kuten kuvittelemme että joku muualta muuttanut muuttuu sukupolvessa tai parissa kantaväestöä vastaavaksi niin helposti kuvitellaan että vuosisatainen kastijärjestelmä vain katoaa eikä vaikuta kun se virallisesti lakkautetaan. Oikeasti se vaikuttaa sukupolvi toisensa jälkeen tavalla tai toisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa 81. Sinne on hyvä ulkoistaa kaikki softakehitys.

Eivät ne alle 100:n ÄO:n ihmiset sielläkään IT-alalle päädy.

Jotenkin tuntuu, että juuri ne sille alalle päätyy muuallakin.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?

Kyllä ne ainakin on linjassa sen kanssa mitä Jenkeissä opiskelijat saa sat-scoreissa. Aasialaiset pojat parhaita, sitten aasialaiset tytöt ja valkoiset pojat, sitten valkoiset naiset ja selvästi alempana mustat pojat ja tytöt.

Ja ne tulokset perustuvat aasialaisten kohdalla myös vahvasti todella kovaan pänttäämiseen. Eli kova harjoittelu parantaa tuloksia.

Tuskin saadaan koskaan mitään luotettavaa dataa siitä, kuinka paljon älykkyydestä on geneettistä ja kuinka iso osa on varhaisen, johdonmukaisen harjoittelun aikaansaamaa. Aikuistenkin aivot konkreettisesti muuttuvat harjoittelun ja toistuvien tapojen mukana, ja lasten aivot muuttuvat monta kertaa tehokkaammin. Moni synnynnäisenä ominaisuutena pidetty asia ei tosiasiassa sitä ole ainakaan kokonaan. Lapsella joka on pienestä pitäen säännöllisesti harrastanut musiikkia on todennäköisemmin absoluuttinen sävelkorva kuin sellaisella joka ei ole. Toki kaikilla ei ole absoluuttista sävelkorvaa harjoittelunkaan tuloksena. Mutta hyvin harvalla on ilman harjoittelua, joten ilman harjoittelua ei useimpien potentiaali selviä.

Yksi mielenkiintoinen juttu on, että aasialaisten lisäksi myös Nigeriasta muuttaneet pärjäävät Yhdysvalloissa keskimäärin valtaväestöä paremmin. Keskiluokkaiseen nigerialaiseen kulttuuriin kuuluu se, että lapsilta vaaditaan paljon. Jos lapsesta ei tule vaikkapa lääkäriä, on pettymys valtava. En tiedä kuinka paljon nigerialaiset eroavat geneettisesti muista afrikkalaisista, mutta epäilen että kulttuurin merkitys on tässä suurin. Kurinalaisuus tai sen puute epäilemättä "periytyy". Kyllähän ihan suomalaisissakin elämänhallinnan ongelmat jatkuvat sukupolvesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on jäänyt huomiotta se että yleisesti älykkyystestien tehtävät ovat paitsi loogis-matemaattisia niin myös graafisia. Ne vaativat siis myös visuaalista hahmottamiskykyä joka ei ole suoraan älykkyyttä. Itse olen opiskellut visuaalista alaa ja aikanaan teimme yhdessä ryhmässä ihan vain huviksemme yhden älykkyystestin (ei läheskään niin laaja kuin Mensa-testi mutta tyyliltään aika samankaltainen). Yllättävästi lähes jokainen sai siitä huippupisteet. En epäile etteikö ryhmä olisi ollut fiksu mutta tulos oli niin häkellyttävä että se ei vain voinut yleisen älykkyyden mittarina pitää paikkaansa. Oli selvää että keskimääräistä parempi visuaalinen hahmotuskyky vaikutti paljon siihen mikä oli tulos.

Olisi suotavaa, että ihmiset ihan uteliaisuudesta perehtyisivät älykkyystestauksen historiaan. Älykkyystestit kehittiin aikoinaan Ranskassa yleisen oppimishäiriön identifioimiseen, ts. ne ovat lähtökohtaisesti antiälykkyyden indikaattoreita. Älykkyystestejä ei ole suunniteltu edes yleiseksi älykkyyden mittareiksi. 

Onkohan mahdollista, että aasialaisten kirjoitusjärjestelmien opettelu kehittää hieman eri puolia ajattelussa?

Huomiona vielä, että matematiikan kehityksen kannalta Intia on hyvin merkittävää aluetta. 

Amerikassa on otettu puheeksi se miten älykkyyskokeet diskrimisoivat

Eri etniset ryhmät puhuvat eri murretta ja koe ei ole heidän kielellä

En usko tuollaisiin tilastoihin, vain harvat edes ovat koskaan tehneet älykkyys kokeen