Tuleeko edullisemmaksi elää yksin vai kumppanin kanssa?
Itse asun yksin ja vuokraan menee lähes 700€, puhelin 50€, terveyteen liittyvät kulut 50-100€ ja muihin asioihin toiset 50-100€ sekä harrastuksiin vielä noin 50-100€. Tuloja tukee kuukaudessa noin 2000€ (joskus alle tai yli) eli käteen jää joku 700-1000 euroa kuukaudesta riippuen. Periaatteessa pitäisi pärjätä ihan hyvin mutta ei tuosta hirveästi säästöön kyllä jää.
Mites teillä?
Kommentit (39)
Vuokra 380, sähkö 35, vakuutus 120 euroa vuodessa. Muita laskuja ei ole. Harrastukset 60 euroa kk. Tulos 2200 netto. Säästöön jää tonni kuukaudessa. Säästössä 120000 euroa.
Mulla on Kela Gold ja rahaa tulee kuin rännistä!
Vuokra on yksi parhaista asioista kumppanin kanssa. Joku 60 neliöinen kämppä tonnilla onkin vain 500 per naama.
Ja monet ruokapakkaukset on suunniteltu useammalle henkilölle. Juustot homehtuu, jos yksin omaan tahtiin syö.
Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra 380, sähkö 35, vakuutus 120 euroa vuodessa. Muita laskuja ei ole. Harrastukset 60 euroa kk. Tulos 2200 netto. Säästöön jää tonni kuukaudessa. Säästössä 120000 euroa.
Ei tuollaista ole olemassa. Kenenkään vuokra ja sähkökulut ei voi olla vuodessa noin pienet.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.
Niin. Samoilla valoilla näkee lukea kaksi ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokra 380, sähkö 35, vakuutus 120 euroa vuodessa. Muita laskuja ei ole. Harrastukset 60 euroa kk. Tulos 2200 netto. Säästöön jää tonni kuukaudessa. Säästössä 120000 euroa.
Ei tuollaista ole olemassa. Kenenkään vuokra ja sähkökulut ei voi olla vuodessa noin pienet.
Helposti voi asun länsi suomessa. Täältä saa alle 400 eurolla vuokr asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.
Olen vähäruokainen. Ruokakulut varmaan triplaantuu jos ottaisin miehen nurkkiini. Nopeasti menee yhdessä asumisen hyöty siihen.
Onhan ne asumiskulut iso osa useimpien tuloista, joten jos niitä on joku jakamassa niin tietysti tulee edullisemmaksi. Vain sen takia en kuitenkaan suosittele muuttamaan yhteen kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.
Riippuu kumppanista. Itseäni eron jälkeen hämmensi se, että minulla olikin kaikkien kulujen jälkeen varaa ostaa itselleni vaatetta ja muuta tarpeellista.
Exällä kun raha poltti taskussa, ja loppua kohden yhä useammin kun jotain yhteistä kulua piti maksaa, ei toisella puheidensa mukaan ollutkaan yhtään rahaa.
Mulla varmaan nyt tämän kumppanin kanssa joka ei laskuta multa asumiskuluja. Toki mä hoidan ruoka- ym. ostokset pääsääntöisesti. Riippuu vähän minkä paikkakunnan vuokratasoon esim. vertaa. (Ennen kuin muutin tähän maksoin vuokraa 700/kk).
Riippuu puolisosta, asumisen kulut voi puolittua. Vuokra tosin voi pysyä samanakin jos(kun) pitää isompaan muuttaa.
Kaikki muut kulut voikin sitten tuplaantua/triplaantua jopa jos puolisolla on tuhlailevampi elämäntyyli.
Mulla yksinasuvana kulut vastike+lainanlyhennykset 460€/kk, sähkö 30-35€/kk, puhelin 8€/kk. Vakuutus 150€/vuosi. Ruokaan 120-150€/kk. Muihin kuluihin 50-80€/kk
Säästöön/sijoituksiin/puskurirahastoon kaikki loput ylijäävät eurot.
Se mitä voisin asumisen kuluissa säästää menisi kyllä heittämällä tuplaten ainakin arjen muihin kuluihin jos arkea jonkun naikkosen kanssa jakaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla taloustieteen maisteri huomatakseen, että parisuhteessa eläessä tosi monet arjen kulut jakaantuu kahdelle maksajalle. Asumiskuluissa etenkin syntyy helposti selvää säästöä.
Olen vähäruokainen. Ruokakulut varmaan triplaantuu jos ottaisin miehen nurkkiini. Nopeasti menee yhdessä asumisen hyöty siihen.
Niin tai sitten voi olla olematta idiootti. Jos toisen ruokakulut on valtavan paljon suuremmat niin voi hyvin maksaa niistä myös isomman osan. Hyvässä parisuhteessa ei yritetä hyötyä toisen kustannuksella.
Halvimmaksi tulee ilman muuta aviomiehen kanssa asuminen omassa talossa. Mies maksaa kaiken ja saan käyttää omat rahani miten haluan. Eläkkeellä olemme.
"Vuokra tosin voi pysyä samanakin jos(kun) pitää isompaan muuttaa."
Yksi isompi asunto on lähes poikkeuksetta halvempi kuin kaksi pientä. Jos ennen molemmat on maksaneet vaikka 800 € vuokraa niin yhdessä saa 1600 € jo aika paljon isomman ja hienomman asunnon!
Joo asuminen toisen kanssa puolittaa asumiskulut mutta sinulta menee osittain määräysvalta omaan elämään yksin asuessa vain sinä päätät miten elät.
Miehille tulee paljon halvemmaksi asua ilman naiskumppania. Mies on aina se maksumies parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Joo asuminen toisen kanssa puolittaa asumiskulut mutta sinulta menee osittain määräysvalta omaan elämään yksin asuessa vain sinä päätät miten elät.
Miten niin menee osittain määräysvalta omaan elämään?
Riippuu vähän puolisosta. Jos puoli haluaa omakotitalon böndellä, kennelin + 10 koiraa, viisi lasta, kanoja, lampaita, ulkomaanmatkoja 3 x vuodessa, pari autoa jolla kuskata noita kaikkia, trendikkään sisustuksen... niin kyllä, yksinään eläminen tulee melko paljon edullisemmaksi.
Puolison kanssa asuessa maksaisit vuokrasta 350 €, ja muutkin asumiseen liittyvät kulut (sähkö, vesi jos maksetaan erikseen, vakuutukset) toki voi jakaa kahdella.
Kaiken muun suhteen sitten pariskunnilla on yhtä monta tapaa toimia kuin on pariskuntiakin. Eli esimerkiksi se, miten rahoitetaan ruokaostokset jne. muut yhteiseksi tarkoitetut. Jokainen toki vastannee itse sitten omista harrastuksistaan, omista terveyteen liittyvistä maksuistaan ja omista hankinnoistaan.