Älykkyysosamäärä maittain

Vierailija kirjoitti:

Amerikassa on otettu puheeksi se miten älykkyyskokeet diskrimisoivat

Eri etniset ryhmät puhuvat eri murretta ja koe ei ole heidän kielellä

En usko tuollaisiin tilastoihin, vain harvat edes ovat koskaan tehneet älykkyys kokeen

Oletko koskaan tehnyt mitään ÄO-testiä? Ei siinä mitään kielellistä nokkeluutta mitata.

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Paskaa. Koulutuksen myötä länsimaissa älykkyysosamäärät nousi koko 1900-luvun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amerikassa on otettu puheeksi se miten älykkyyskokeet diskrimisoivat

Eri etniset ryhmät puhuvat eri murretta ja koe ei ole heidän kielellä

En usko tuollaisiin tilastoihin, vain harvat edes ovat koskaan tehneet älykkyys kokeen

Oletko koskaan tehnyt mitään ÄO-testiä? Ei siinä mitään kielellistä nokkeluutta mitata.

Puhdas älykkyystesti ei ole kielellinen mutta on olemassa myös laajempia testikokonaisuuksia joita käytetään esim. kouluissa joissa mitataan myös kielellistä lahjakkuutta.

Niin että Matti Vanhasen isän lista pitäisi saada näytille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Kaffebulla kirjoitti:

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ei ole koskaan tunnetun historian aikana ollut mitään korkeakulttuuria. Kyllähän sekin kertoo.

Siellä on kyllä ollut kulttuuria ja kaupunkeja v. 1000-1400. Niistä vain ei paljoa kerrota länsimaiden kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Paitsi että tietyillä kansallisuuksilla älykkyys ei mitenkään keskimääräisesti kohoa seuraavallakaan sukupolvella, vaikka muuttaisivat länsimaihin höyryävien lihapatojen (ja hyvän peruskoulutuksen) ääreen. Tämäkin on tieteellisesti tutkittu.

Jopa yltiösuvaitsevaiset sosiaalialan ihmiset kertovat, että osa porukasta (suomeenkin muuttaneista) ei suurin piirtein osaa itse edes kengännauhojaan solmia, lukemisesta ja laskemista puhumattakaan. Ja tälläiset sitten kuulemma sitten paikkaavat Suomen "huutavaa työvoimapulaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Älykkyystestin tulos tulee siitä kuinka hyvin siinä osaat vastata. Ja koska näin on se ei voi koskaan mitata puhtaasti vain älykkyyttä vaan mukana on aina myös sitä miten valmis olet  osoittamaan osaamistasi juuri sen tyyppisessä mittauksessa. Jokainen ymmärtää että puhtasti älykkyyteen perustuvatkin pelit kuten vaikka sudoku vaativat myös aina oppimista ja tottumusta jotta niissä saavuttaa parhaan tuloksen.

Sudoku älykkyyteen perustuva peli? Eipä Sudokussa paljoa älykkyyttä vaadita, enemmänkin muistia. Itselle sudoku on haastavaa, vaikka äo-lukeman perusteella olenkin älykäs. Ratkaisu haastavimmissa Sudokussa ei onnistu itseltäni, ellen kirjoita ruutuihin mahdollisia vaihtoehtoja. Lopulta on vain jäljellä oikeat mahdolliset numerot. Sudokussa ei tarvitse osata edes laskea, numerot voisi korvata vaikka kuvilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Paitsi että tietyillä kansallisuuksilla älykkyys ei mitenkään keskimääräisesti kohoa seuraavallakaan sukupolvella, vaikka muuttaisivat länsimaihin höyryävien lihapatojen (ja hyvän peruskoulutuksen) ääreen. Tämäkin on tieteellisesti tutkittu.

Jopa yltiösuvaitsevaiset sosiaalialan ihmiset kertovat, että osa porukasta (suomeenkin muuttaneista) ei suurin piirtein osaa itse edes kengännauhojaan solmia, lukemisesta ja laskemista puhumattakaan. Ja tälläiset sitten kuulemma sitten paikkaavat Suomen "huutavaa työvoimapulaa".

Ei muuten kohoa niillä kantasuomalaisillakaan jotka ovat alimpia sosiaali- ja koulutusluokkia. Huono-osaisuus periytyy myös meillä sukupolvelta toiselle ja se on pääosin sosiaalinen ongelma, ei geneettinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Testi on kyllä sellainen, ettei niihin mitään koulua vaadita, täytyy vain ymmärtää logiikka kuvista.

Vierailija kirjoitti:

ÄO testit tulee rakentaa aina tutkittavasta kulttuurista käsin.

Mannen ÄO-testi: jos varastat kaksi satasen tuotetta vai yhden kolmen sadan tuotteen, niin kumpi kannattaa varastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Älykkyystestin tulos tulee siitä kuinka hyvin siinä osaat vastata. Ja koska näin on se ei voi koskaan mitata puhtaasti vain älykkyyttä vaan mukana on aina myös sitä miten valmis olet  osoittamaan osaamistasi juuri sen tyyppisessä mittauksessa. Jokainen ymmärtää että puhtasti älykkyyteen perustuvatkin pelit kuten vaikka sudoku vaativat myös aina oppimista ja tottumusta jotta niissä saavuttaa parhaan tuloksen.

Sudoku älykkyyteen perustuva peli? Eipä Sudokussa paljoa älykkyyttä vaadita, enemmänkin muistia. Itselle sudoku on haastavaa, vaikka äo-lukeman perusteella olenkin älykäs. Ratkaisu haastavimmissa Sudokussa ei onnistu itseltäni, ellen kirjoita ruutuihin mahdollisia vaihtoehtoja. Lopulta on vain jäljellä oikeat mahdolliset numerot. Sudokussa ei tarvitse osata edes laskea, numerot voisi korvata vaikka kuvilla.

Ei sudokuita ole tarkoitus ratkaista muistilla vaan loogisella päättelyllä (jos tuossa on tuo ja tuossa tuo niin tuossa on silloin pakko olla tuo). Toki ihan haastavimmissa on kohtia joiden päättely vaatii pidempiä "mitä jos" päättelyketjuja mutta kyllä se on siis ihan puhtaasti älykkyyspeli.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ÄO testit tulee rakentaa aina tutkittavasta kulttuurista käsin.

Mannen ÄO-testi: jos varastat kaksi satasen tuotetta vai yhden kolmen sadan tuotteen, niin kumpi kannattaa varastaa?

Rasismi ei osoita kovin suurta älykkyyden määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Testi on kyllä sellainen, ettei niihin mitään koulua vaadita, täytyy vain ymmärtää logiikka kuvista.

Kyllä mutta edelleen tietyntyyppisten tehtävien teko on helpompaa jos on jo ennen tehnyt samantyyppisiä. Silloin on jo valmiiksi päässä tiettyjä ratkaisumalleja joita voi lähteä kokeilemaan. Varsinkin kun testien tekoaika on rajoitettu niin tottumus voi olla varsin ratkaiseva koska kyse on myös nopeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kehitysmaiden älykkyyserot johtuu yksinekrtaisesti siitä, että siellä iso osa ihmisestä kärsii aliravitsemuksesta. On todettu tutkimuksissa, että älykkyyteen vaikuttaa, tietenkin, ravinto ja kasvuolosuhteet. Toki geneettinen on tämä ominaisuus. Mutta geeni ei pääse kehittymään huonoissa olosuhteissa.

Lisäksi koulutuksen puute johtaa siihen että jo erilaisten tehtävien tekeminen ei ole mitään rutiinia ja matemaattiset hahmottamistehtävät aika monille ihan uusi asia.

Älykkyys ei kasva opettelemalla. Synnynnäinen ominaisuus joka periytyy vahvasti.

Ei mutta tehtävistä suoriutuminen parantuu opettelemalla. Älykkyys (tai joku muu kyky) on vasta potentiaali saavutta jotain ja vasta harjoittelu saa sen koko potentiaalin käyttöön.

Jos puhutaan huippu-urheiluun verrattavissa tehtävistä nii toki mutta arjen askareissa älykkämmällä homma luistaa itsestään ja älyttömällä ei vaikkanharjoittelisi koko elämänsä. Katso kyseistä listaa ja sitten vertaa maita. Yleensä älyttömät maat ovat kommunismista ja muusta radikalismista kärsiviä ja syyttävät ongelmistaan muita. Kuin punavihreä kupla siis.

Jokainen tekee jotain ensimmäistä kertaa eikä se silloin edes fiksuimmalla suju heti kuin vettä vain. Lähes kaikki arjenkin askareet vaativat aina jonkin verran tottumista ennen kuin ne sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Fiksu toki selviytyy heti yleensä paremmin kuin tyhmä mutta ihan tavis pitkällä kokemuksella voi voittaa hyvin fiksun joka tekee jotain ensimmäistä kertaa.

Fiksuus yleensä perustuu hyvään pohjaan erilaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää uuden ääressä.

Juuri näin. Ja siksi esimerkiksi ihminen joka ei ole käynyt lainkaan koulua tai vain hyvin vähän on saanut paljon vähemmän kokemusta erilaisista älykkyyttä vaativista tehtävistä kuin se joka on saanut hyvän koulutuksen.

Eräs YK:n  järjestön mukana matkustanut naisvieras kertoi matkan jälkeen paikallisista naisista, jotka eivät ymmärtäneet etäisyyksiä ja perspektiiviä. Naiset eivät myöskään osanneet panna sisäkkäin erikokoisia rasioita, siis lelu, jota pikkulapsetkin osaavat täällä järjestellä. Heiltä puuttui tarvittava kokemus. Kyseiset naiset olivat viettäneet koko ikänsä pienissä taloissa, joiden ympärillä oli muurit. He eivät voineet nähdä kauas.  Heille ei ollut opetettu juuri mitään ja kukaan ei ollut selittänyt asioita, kun he olivat pieniä. Heidän kuului olla hiljaa ja totella. Todennäköisesti he olivat saaneet lapsena heikkoa ravintoa myös. Tämä esimerkki ei ole Afrikasta vaan eräästä Aasian maasta. Kyseessä oli tietysti köyhempi väestönosa. Esimerkki on peräisin 80-luvulta. Jos laitamme suomalaisen lapsen pieneen huoneeseen ja annamme hänen olla siellä vuosikausia melkein kokonaan ilman virikkeitä, leluja, kuvia, ilman aikuista joka puhuu lapselle nätisti ja opettaa asioita,  niin lopputuloa ei liene kovinkaan hyvä.

Sinänsä mielenkiintoista on, että shakkimestareilla pitää olla käytännössä hyvin korkea älykkyysosamäärä, jotta pääsee huipulle, mutta silti nämä häviävät mennen tullen tekoälylle, joka "tyhmä kuin saapas", koska ei ymmärrä mitään. Ainakaan toistaiseksi, vaikka inhimillisesti ottaen näyttää siltä, että se ymmärtäisi tosi paljon. Tekoäly on huippuoppija, mutta toistaiseksi ei omaan lainkaan kognitiota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Testi on kyllä sellainen, ettei niihin mitään koulua vaadita, täytyy vain ymmärtää logiikka kuvista.

Kyllä mutta edelleen tietyntyyppisten tehtävien teko on helpompaa jos on jo ennen tehnyt samantyyppisiä. Silloin on jo valmiiksi päässä tiettyjä ratkaisumalleja joita voi lähteä kokeilemaan. Varsinkin kun testien tekoaika on rajoitettu niin tottumus voi olla varsin ratkaiseva koska kyse on myös nopeudesta.

Itselläkin olisi mennyt ensimmäisten tehtävien ratkaisu nopeammin, mikäli testi olisi ollut entuudestaan tuttu, mutta vaikutus olisi ollut vähäinen. Nykyään tilanne voi olla eri, kun nettitesteistä tehtävät voivat olla monille jo entuudestaan tuttuja. Mutta ovatko äo-lukemat tämän seurauksena juurikaan nousseet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).

ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.

Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita. 

Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?

Koska näillä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Oma ÄO on Mensan vanhan testin mukaan 160,5 ja minulla on lukihäiriö mikä on tehnyt esim. opiskelusta vaikeaa vaikka asiat ja kokonaisuudet hyvin hahmotankin. Matematiikka on ollut helppoa koska siinä ei juurikaan tarvitse lukea eikä kirjoittaa.

Ymmärrän pointin mutta jos olisit elänyt maassa jossa et olisi saanut käydä kouluja juuri lainkaan niin tuskin matematiikan osaamisesi olisi nykyisellä tasolla. Matemaattinen lahjakkuuus ei ole sama asia kuin matematiikan osaaminen. Älykkyystestit mittaavat osaamista, eivät sitä mitä ihminen voisi osata jos olisi saanut mahdollisuuden oppia.

Älykkyystestit eivät mittaa osaamista vaan päinvastoin luontaista älyllistä lahjakkuutta.

Paskaa. Koulutuksen myötä länsimaissa älykkyysosamäärät nousi koko 1900-luvun. 

Ei se siitä johdu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden testien käyttäminen universaalisti sisältää sen ison ongelman että älykkyystestien tehtävätyyppi ei ole mitenkään valmiiksi tuttu läheskään kaikille maailman asukkaille. Ne mittaavat luotettavasti vasta kun ihminen saavuttaa niissä henkilökohtaisen maksiminsa, ei siis välttämättä ollenkaan ensimmäisellä tai toisella kerralla.

Tämän ymmärtää hyvin vaikka kun katsoo jotain vastaavaa älykkyyttä vaativaa tehtävää, esim. sudokuita. Ihan saman älykkyyden ihminen ratkaisee sen sadannen sudokunsa paljon nopeammin ja helpommin kuin sen ihan ensimmäisensä.

Niin täyttä roskaa, kuin olla ja voi tosiasiassa luotettavimmat tulokset tulevat jos testiä ei ole tehnyt liian usein. Minäkin sain jo ensimmäisellä kerralla yli 150 äo-lukeman, ei niitä tehtäviä ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan ne pitää ratkaista päättelemällä. Testi ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta ideasta pääsi nopeasti kiinni. Toisella kerralla pääsisin hieman nopeammin vauhtiin, mutta vaikeimmat olisivat silti mahdottomia ratkaista, joten juuri parempi tulos ei vielä toisella kerrarra olisi. Useampia kertoja tehdessä voisi muistaa ratkaisut, joten se vääristäisi tulosta.

Katsot nyt asiaa vain omasta perspektiivistäsi. Jos et olisi koskaan käynyt kouluja tai nähnyt mitään vastaavaa niin tuskin saisit ensi yrittämällä maksimitulosta. Eikä muuten saa jokainen meillä kouluja käynytkään. Luultavasti maksimin saavuttaisi meillä koulut käynyt toisella tai kolmannella kun ne "tyhmät virheet" on saatu karsittua pois mutta sen jälkeen tulos ei enää juuri parane.

Testi on kyllä sellainen, ettei niihin mitään koulua vaadita, täytyy vain ymmärtää logiikka kuvista.

Kyllä mutta edelleen tietyntyyppisten tehtävien teko on helpompaa jos on jo ennen tehnyt samantyyppisiä. Silloin on jo valmiiksi päässä tiettyjä ratkaisumalleja joita voi lähteä kokeilemaan. Varsinkin kun testien tekoaika on rajoitettu niin tottumus voi olla varsin ratkaiseva koska kyse on myös nopeudesta.

Itselläkin olisi mennyt ensimmäisten tehtävien ratkaisu nopeammin, mikäli testi olisi ollut entuudestaan tuttu, mutta vaikutus olisi ollut vähäinen. Nykyään tilanne voi olla eri, kun nettitesteistä tehtävät voivat olla monille jo entuudestaan tuttuja. Mutta ovatko äo-lukemat tämän seurauksena juurikaan nousseet?

Sinulla varmaan mutta mietipä hetki hekilöä joka ei ole käynyt juuri kouluja eikä ole koskaan nähnyt ensimmäistäkään visuaaliseen hahmottamiseen perustuvaa tehtävää. Hän ei edes tunne koko tehtävän konseptia.