Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Älykkyysosamäärä maittain
18.11.2022 |
Normaaliälyisen raja on 80. Sen alle vastaa kehitysvammaista.
https://personalityanalysistest.com/average-iq-by-country/average-iq-by…
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.
En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.
Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.
Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.
Länsimaiden filosofian pioneeri ja oppi-isä Sokrates sanoi, että kaikkien pahojen tekojen alku ja juuri on ihmisten tyhmyydessä, jolla hän tarkoitti ihmisten ymmärtämättömyyttä.
Ilman älykkäitä ihmisiä meillä ei olisi nykyteknologiaa eikä nykylääketiedettä, mainitakseni muutaman oleellisen asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Älykkyyttä mitataan useilla tavoilla, kom testi vain yksi jota käytetäänkin lähinnä länsimaissa keskenäiseen vertailuun. Muualla käytetään erilaisia räätälöityjä testejä ja tulos on silti sama. Delfiinejä ja koiriakin testataan, mutta ei länsimaisen ihmisen ÄO testillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.
En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.
Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.
Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.
Länsimaiden filosofian pioneeri ja oppi-isä Sokrates sanoi, että kaikkien pahojen tekojen alku ja juuri on ihmisten tyhmyydessä, jolla hän tarkoitti ihmisten ymmärtämättömyyttä.
Ilman älykkäitä ihmisiä meillä ei olisi nykyteknologiaa eikä nykylääketiedettä, mainitakseni muutaman oleellisen asian.
Älykkäiden tekemä paha johtuu suurimmalta osin sen ihmisen luonteen kieroutuneisuudesta, ei ymmärryksen puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyystehtävä ap:lle.
Saat käteesi "culture fair" älykkyystestin jonka tekijä väittää että sen lopputulos on aivsn riippumaton kulttuurisista ja koulutuksellisista asioista ja sen pitöisi siis antaa yhtä luotettava tulos valkoiselle yliopistoprofessorille kuin kouluja käymättömälle dalitille tai metsössä asuvalle Brasilian intiaanille.
Tehtävä:.miten testaat tämän väitteen paikkansapitävyyttä?
En mitenkään, ohitan ongelman ja hukutan tämän viestin uusiin viesteihin
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Älykkyystehtävä 2. Ap:lle
Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?
Hankalaa.
Ruotsilla olisi vastaus ensimmäiseen. Heillä on sukupolvi sekä kantalaisia että saapuneiden maassa syntyneitä ja opiskelleita. Lähtökohdat aika hyvin normalisoitu, mutta menivät ja pimittivät eroavaisuudet jotka ikävästi paiskautuivat tuloksista silmilleen.
Ihmisten lähtökohtia on varsin hakala normalisoida jos heidän taustansa on kovin erilainen.
Kolmannen ja neljännen polven tulijoilla tausta on pitkälti sama kuin kantalaisella. Sitten jos älykkyytensä on johtanut erilaisiin ratkaisuihin ja seuraamuksiin, kyseessä ei ole yhteiskunnan rakenne vaan yksilötason onneton kyky elää länsimaisessa korkean osaamisen maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Älykkyyttä mitataan useilla tavoilla, kom testi vain yksi jota käytetäänkin lähinnä länsimaissa keskenäiseen vertailuun. Muualla käytetään erilaisia räätälöityjä testejä ja tulos on silti sama. Delfiinejä ja koiriakin testataan, mutta ei länsimaisen ihmisen ÄO testillä.
Miten niiden räätälöityjen testien tulos voi olla vertailukelpoinen erilaisen "länsimaisen" testin kanssa jos ne ovat paljonkin erilaisia? Lisäksi aina voi miettiä että onko edes mahdollista räätälöidä testiä joka ottaisi kaikki erovaisuudet riittävästi huomioon vai onko niin että älykkyyden mittaus perustuu aina tietyssä määrin jo valmiiksi opittuihin taitoihin joita ei ole mahdollista sulkea kokonaan pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Älykkyyttä mitataan useilla tavoilla, kom testi vain yksi jota käytetäänkin lähinnä länsimaissa keskenäiseen vertailuun. Muualla käytetään erilaisia räätälöityjä testejä ja tulos on silti sama. Delfiinejä ja koiriakin testataan, mutta ei länsimaisen ihmisen ÄO testillä.
Miten niiden räätälöityjen testien tulos voi olla vertailukelpoinen erilaisen "länsimaisen" testin kanssa jos ne ovat paljonkin erilaisia? Lisäksi aina voi miettiä että onko edes mahdollista räätälöidä testiä joka ottaisi kaikki erovaisuudet riittävästi huomioon vai onko niin että älykkyyden mittaus perustuu aina tietyssä määrin jo valmiiksi opittuihin taitoihin joita ei ole mahdollista sulkea kokonaan pois?
Denialismisi on vahvaa. Voit miettiä aina toki mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Älykkyystehtävä 2. Ap:lle
Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?
Hankalaa.
Ruotsilla olisi vastaus ensimmäiseen. Heillä on sukupolvi sekä kantalaisia että saapuneiden maassa syntyneitä ja opiskelleita. Lähtökohdat aika hyvin normalisoitu, mutta menivät ja pimittivät eroavaisuudet jotka ikävästi paiskautuivat tuloksista silmilleen.
Ihmisten lähtökohtia on varsin hakala normalisoida jos heidän taustansa on kovin erilainen.
Kolmannen ja neljännen polven tulijoilla tausta on pitkälti sama kuin kantalaisella. Sitten jos älykkyytensä on johtanut erilaisiin ratkaisuihin ja seuraamuksiin, kyseessä ei ole yhteiskunnan rakenne vaan yksilötason onneton kyky elää länsimaisessa korkean osaamisen maassa.
Näennäisesti kyllä. Mutta tiedämme kyllä ihan psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta että tietyt asiat kulkevat sukupolvesta toiseen eivätkä poistu noin vain. Tämä koskee siis myös ihan valtaväestöä joiden lähtökohdat ovat olleet erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokoo joku oikeasti noihin Aasian maiden älykkyyosamääriin?
Älykkyystehtävä 2. Ap:lle
Miten voisi perustella että meitä huonommat testitulokset ovat valideja, mutta meitä paremmat virheellisiä?
Hankalaa.
Ruotsilla olisi vastaus ensimmäiseen. Heillä on sukupolvi sekä kantalaisia että saapuneiden maassa syntyneitä ja opiskelleita. Lähtökohdat aika hyvin normalisoitu, mutta menivät ja pimittivät eroavaisuudet jotka ikävästi paiskautuivat tuloksista silmilleen.
Ihmisten lähtökohtia on varsin hakala normalisoida jos heidän taustansa on kovin erilainen.
Kolmannen ja neljännen polven tulijoilla tausta on pitkälti sama kuin kantalaisella. Sitten jos älykkyytensä on johtanut erilaisiin ratkaisuihin ja seuraamuksiin, kyseessä ei ole yhteiskunnan rakenne vaan yksilötason onneton kyky elää länsimaisessa korkean osaamisen maassa.
Ehkä teoriassa taustat ovat samat, mutta rasismi mutkistaa asioita ja aiheuttaa ongelmia. Aika monta sukupolvea saa mennä eteenpäin ennen kuin pystyy integroitumaan täydellisesti uuteen kulttuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lista on hyvä ja kyllä huomaa käytännössä eri kulttuurien älyn eron.
Tosin ÄO luku ei määrittele mitenkään käytännön järkeä ainoastaan matemaattis loogista ajattelua, onko se sitten relevantti tapa mitata asiaa?
Ei pidä paikkaansa.
Älykkyysosamäärällä arvioidaan yleistä ongelmanratkaisukykyä eli ns. g-tekijää. Sillä on matemaattis-loogisen ajattelun kanssa yhteistä vain se, että matemaattis-looginen ajattelu on yksi (tehokas) ongelmanratkaisutapa.
Eli oikeasti älykkyys ei ole mikään "kuinka hyvä olet testeissä" -mittari, vaan se kuvaa suunnilleen, kuinka hyvin kykenet ratkomaan kaikenlaisia erilaisia ongelmia.
Afrikka, Lähi-Itä, ja muut muslimimaat eivät ole koko ajan sisällissotien ja raakuuksien kurimuksissa siksi, että heitä joku ohjailee ulkopuolelta, vaan siksi, etteivät he osaa ratkoa omia ongelmiaan mitenkään muuten kuin väkivalloin, tappamalla eri mieltä olevat.
Juu, kuten huomataan, tää g-piste on hyvin tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Älykkyyttä mitataan useilla tavoilla, kom testi vain yksi jota käytetäänkin lähinnä länsimaissa keskenäiseen vertailuun. Muualla käytetään erilaisia räätälöityjä testejä ja tulos on silti sama. Delfiinejä ja koiriakin testataan, mutta ei länsimaisen ihmisen ÄO testillä.
Miten niiden räätälöityjen testien tulos voi olla vertailukelpoinen erilaisen "länsimaisen" testin kanssa jos ne ovat paljonkin erilaisia? Lisäksi aina voi miettiä että onko edes mahdollista räätälöidä testiä joka ottaisi kaikki erovaisuudet riittävästi huomioon vai onko niin että älykkyyden mittaus perustuu aina tietyssä määrin jo valmiiksi opittuihin taitoihin joita ei ole mahdollista sulkea kokonaan pois?
Denialismisi on vahvaa. Voit miettiä aina toki mitä haluat.
No ihan tiedepiireissäkin pidetään koko älykkyyden mittausta varsin epätieteellisenä eikä siihen ole siksi olemassa edes mitään yleisesti hyväksyttyä standardoitua mittaustapaa. Myöskään koko älykkyyden käsitteen määrittelystä ei ole yksimielisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita.
Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.
En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.
Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.
Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.
Länsimaiden filosofian pioneeri ja oppi-isä Sokrates sanoi, että kaikkien pahojen tekojen alku ja juuri on ihmisten tyhmyydessä, jolla hän tarkoitti ihmisten ymmärtämättömyyttä.
Ilman älykkäitä ihmisiä meillä ei olisi nykyteknologiaa eikä nykylääketiedettä, mainitakseni muutaman oleellisen asian.
Älykkäiden tekemä paha johtuu suurimmalta osin sen ihmisen luonteen kieroutuneisuudesta, ei ymmärryksen puutteesta.
"Know Thyself", sanoisi Sokrates eli ymmärrä itsesi, myös pimeä puolesi. Se on se tiedostamaton puoli eli pimeä puoli, joka hallitsee yksinkertaista ihmistä, ja joka sen pahuuden käytännössä tuottaa. Älykäs ihminen ymmärtää itsensä, eikä ole pimeän puolen vietävissä.
Ei voi pitää paikkaansa, että joissakin Afrikan maissa keskimääräinen ÄO olisi noin 60. Eihän sellainen yhteiskunta toimisi. Siis mittaukset eivät mittaa älykkyyttä laajasti, vaan vain menestystä tietynlaisissa testeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
natsipäälliköt olivat älykkäitä. Toisen maailmansodan jälkeisissä sota-oikeudenkäynneissä tämä mitattiin.
En siis tekisi älykkyydestä mitään hirveän suuria päätelmiÄ. Älykkyyttä kun voi käyttää myös pahaan.
Näin juuri. Moraali on se, joka ratkaisee käyttääkö älyään hyvään. Mutta tyhmällä ei ole mahdollisuutta käyttää älyään edes hyvään, vaan joutuu tukeutumaan toisiin tai tekee haitallisia päätöksiä.
Älykäs paha kykenee usein vain tekemään paljon enemmän ja laajempaa tuhoa kuin tyhmä hyvä.
Länsimaiden filosofian pioneeri ja oppi-isä Sokrates sanoi, että kaikkien pahojen tekojen alku ja juuri on ihmisten tyhmyydessä, jolla hän tarkoitti ihmisten ymmärtämättömyyttä.
Ilman älykkäitä ihmisiä meillä ei olisi nykyteknologiaa eikä nykylääketiedettä, mainitakseni muutaman oleellisen asian.
Älykkäiden tekemä paha johtuu suurimmalta osin sen ihmisen luonteen kieroutuneisuudesta, ei ymmärryksen puutteesta.
Empatiakyky on myös yksilöllistä. Toisilla sitä on luontaisesti enemmän kuin toisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Varmaan sitten osaat eritellä hieman tarkemmin tätä. Testissä on kuitenkin väitetysti pyritty siihen, ettei taustoilla olisi merkitystä. Itse uskon kyllä että aivojen käyttö kyllä parantaa tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Aasiassa, so. Kiina, Hongkong, Singapore korkein, 107, Afrikassa matalin (Somalia 65).
ÄO-testi ei ole yleismaailmallinen. Se on kehitetty länsimaisen ihmisen ajatusmaailman mukaisen älykkyyden testaamiseen.
Standardiälykkyystesti on loogis-matemaattinen testi, ja logiikka ja matematiikka eivät ole kulttuurisidonnaisia asioita.
Miten harrastat matematiikkaa mikäli et osaa edes kirjoittaa?
Geometrinen päättely eli kuviopäättely ei vaadi kirjoitustaitoja.
Alue: Aihe vapaa
Ihmisten lähtökohtia on varsin hakala normalisoida jos heidän taustansa on kovin erilainen.