Lue keskustelun säännöt.
Isänpäivä ei ole kaikille kiva päivä, osalla meistä on hirviö isänä. Olkaa kiitollisia hyvistä isistänne!
13.11.2022 |
Tätä ei kaikki aina jotenkin tajua. Luullaan että kaikilla on hyvä isä jos itsellä on. Näinhän ei ole vaan erittäin isolla osalla on kelvoton, kamala isä. Sama dilemma taitaa olla äitienpäivässä myös.
Ja hyvät isät ovat juhlansa ansainneet, onnea heille! Kaltoinkohtelevat surkeat isät eivät onnittelua ansaitse.
Kommentit (132)
Mun faija oli juoppo, joka hakkasi mutsia. Onneks se ukko on kuollut jo 30 vuotta sitten, jos eläisi niin en kyllä olis sen kanssa missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista on, että keskiverto suomalainen mies on raivohullu juoppo jolla ei ole mitään edellytyksiä olla hyvä isä.
Ai että on olemassa myös huonoja vanhempia??? Tajunnanräjäyttävää, enpä ole tullut ajatelleeksi.
Todella ikävää, jos joillakin on hirveä isä tai äiti tai molemmat vanhemmat. Teissä on kuitenkin monesti se ongelma, että koska teillä on ollut huono vanhempi tai surkea lapsuus, niin se asia esitetään hieman syyllistäen niille, joilla asiat on ollut kunnossa. Menkää terapiaa puhumaan päänne selväksi.
Itsellä on ollut huippuvanhemmat ja isovanhemmat. Olen kyllä aina ollut todella tietoinen, että kaikilla näin ei ole. En silti ymmärrä, että miksi minun pitäisi siitä kuitenkin olla muistuttamassa itseäni ihan joka hetki ja potea syyllisyyttä.
Isänpäivä pitäisi muuttaa miestenpäiväksi ja äitienpäivä naistenpäiväksi.
Voitaisiin yleisesti juhlia kaikkia naisia ja miehiä (tyttöjä ja poikia).
Vierailija kirjoitti:
Ai että on olemassa myös huonoja vanhempia??? Tajunnanräjäyttävää, enpä ole tullut ajatelleeksi.
Todella ikävää, jos joillakin on hirveä isä tai äiti tai molemmat vanhemmat. Teissä on kuitenkin monesti se ongelma, että koska teillä on ollut huono vanhempi tai surkea lapsuus, niin se asia esitetään hieman syyllistäen niille, joilla asiat on ollut kunnossa. Menkää terapiaa puhumaan päänne selväksi.
Itsellä on ollut huippuvanhemmat ja isovanhemmat. Olen kyllä aina ollut todella tietoinen, että kaikilla näin ei ole. En silti ymmärrä, että miksi minun pitäisi siitä kuitenkin olla muistuttamassa itseäni ihan joka hetki ja potea syyllisyyttä.
Muistutit sinäkin juuri että sinulla on huippuvanhemmat. Miksi sinulla olisi oikeus puhua ja samalla kieltää muita puhumasta? Jos muiden huonot kokemukset aiheuttavat sinussa syyllisyyttä, vika on sinussa eikä ihmisissä jotka haluavat puhua kokemuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Monille tää päivä tuo mieleen vain tuskallisia asioita. Saa niistäkin puhua, eikä se ole pois muiden hyvästä mielestä.
Hassua että minulle tämä päivä ei tuo mieleen tuskallisia asioita. Ei ole koskaan vaikuttanut mitenkään. Minulla oli isä joka aiheutti niin pahat traumat että jonkinlainen sosiaalisten tilanteiden pelko jäi pysyväksi. Ei tämä päivä silti merkitse mitään. Tosin en mielelläni käytä sanaa "isä" julkisella paikalla. Se kuulostaa siivottomalta, törkeältä kirosanalta. On se äijä kyllä hengissä vielä, on vain mukavampi puhua menneessä aikamuodossa.
Minun isäni oli perusäijä, sympaattinen ja rakastava karhu.
Hyvää isänpäivää sinne taivaaseen, tuntuu että vieläkin katsot perääni sieltä jostain Isä rakas. Ikävä on ikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikki ole mustavalkoista. Joku isä on voinut olla etäinen, ongelmainen tai hankala mutta on tämän isänpäivän lapsensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ai että on olemassa myös huonoja vanhempia??? Tajunnanräjäyttävää, enpä ole tullut ajatelleeksi.
Todella ikävää, jos joillakin on hirveä isä tai äiti tai molemmat vanhemmat. Teissä on kuitenkin monesti se ongelma, että koska teillä on ollut huono vanhempi tai surkea lapsuus, niin se asia esitetään hieman syyllistäen niille, joilla asiat on ollut kunnossa. Menkää terapiaa puhumaan päänne selväksi.
Itsellä on ollut huippuvanhemmat ja isovanhemmat. Olen kyllä aina ollut todella tietoinen, että kaikilla näin ei ole. En silti ymmärrä, että miksi minun pitäisi siitä kuitenkin olla muistuttamassa itseäni ihan joka hetki ja potea syyllisyyttä.
Olet tyypillinen ylimielinen hyväosainen. etkä tajua mistään mitään, huonoa lapsuutta koskien.
Trauma ei lähde koskaan pois. Ei terapiassakaan. Sen kanssa voi elää mutta se on silti muistona joka hengenvedossa, sydämenlyönnissä, ajatuksissa. Voi kun te luulette että asia on niin helppoa että käy terapiassa ja asia pyyhkiytyy pois. Ei se mene noin, vain todella naiivi typerys ajattelee noin.
Mutta jatka pumpulipallo elämääsi, me emme häiritse sinun ylivertaisuuden tunteitasi tämän enempää. Onneksi en tunne sinua, sillä liki aina lempeimpia ja empattisimpia ovat ne jotka ovat kokeneet kovia. Tästä oli taannoin tutkimuskin että hyväosaiset on kaikkein empatiakyvyttömiä. Sinähän sen näytit toteen juuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No monella on sysipaska isä, eritoten meillä 70-luvun lapsilla monen isä oli hakkaaja juoppo, omanikin luonnevikainen lastensa kiusaaja.
MUTTA silti velvollisuuden/syyllisyyden tunnosta (tämä istutettiin siis lapsena) silti mennään velvollisuudesta juhlimaan ja leikitään että kulissit on kunnossa.
Sisällä kiehuu ja kuohuu. Nimittäin RAIVO ja viha.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole mustavalkoista. Joku isä on voinut olla etäinen, ongelmainen tai hankala mutta on tämän isänpäivän lapsensa kanssa.
Mitä ihmettä yksi päivä muka merkitsee? Ei yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskalle isälle voi askarrella paskan kortin ansionsa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 4 lasta.. yhden lapsen (on aikuinen 23v) mielestä hänellä on hirviö vanhemmat.
Me emme ole cooleja, rajoitimme hänen elämää, arvostelimme, haukuimme, olemme ilkeitä jneHänen mielestään kaikki hänen ongelmansa ovat meidän vanhempien syy. Ei osaa pitää kiinni kaverisuhteista, ei hallitse rahankäyttöä (mieheni maksoi juuri hänen 4500€ vuokrarästit ja perintätoimistoon menneet sähkö- ja vesimaksut)
Hän saa meiltä joka kk 100-200€ rahaa ja ostamme hänelle vaatteet ja toisinaan ruokaa, kun omat rahat loppuu.Olemme kuulema vanhempina pinnallisia pas-kisisia ja pakotimme lukioon ja AMK opintojen pariin.
Elämä on kurjaa, kun vanhemmat ovat kus*päitä.Todellisuudessa tätä nuorta on kannatettu ja kannustettu. Hän näkee itse tilanteen aivan päinvastoin. Saan viikoittain häneltä haukkumaviestejä, uhkauksia. Kerran tässä oli tehnyt itselleen kasvoihin verinasrmuja ja teki meistä rikosilmoituksen että olemme pahoinpidelleet häntä!
Sitten muutaman päivän päästä tulee hätääntyneitä puheluita, kun rahat on loppu. Anna rahaa, maksa mun laskut jne.
Eli tässäkin tapauksessa varmasti nuoremmat toitottaa joka paikkaan huonoista vanhemmista täyttä tarinaa ja varmasti monet sen uskovat, että huono isä ja huono äiti.
Nuorella on autisminkirjon DG.
Voimia sinulle ja puolisollesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi tällaista asiallista postausta on alapeukutettu. Jos itsellä on ollut hyvä ja emotionaalisesti läsnäoleva ja pahoinpitelemätön isä, hienoa, mutta ei tarvitse alapeukuttaa meidän muiden kokemuksia. Itselle isänpäivä on aina hyvin vaikea ja ahdistava päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole mustavalkoista. Joku isä on voinut olla etäinen, ongelmainen tai hankala mutta on tämän isänpäivän lapsensa kanssa.
Mitä ihmettä yksi päivä muka merkitsee? Ei yhtään mitään.
Totta.
Ai mitä yksi päivä merkitsee muiden joukossa? Joillain voi olla omasta lapsuudestaan isän toimesta tehtyjä pahoinpitelyitä, heitteillejättöjä ym. traumoja muistissa, ja ko. muistot heräävät "eloon" isänpäivänä, jolloin isiä traditionaalisesti kuuluisi "juhlistaa" - synnyttää se äärimmäisen ristiriitaisen olon ja on siten äärimmäisen triggeröivä päivä. Vain empatiakyvytön ihminen sanoo jotain noin vähättelevää kuin "se on vain se yksi päivä vuodesta" - niinkö sanoisit koulumurhista selvinneelle, traumatisoituneelle nuorelle ihmisellekin ko. kouluampumisen vuosipäivänä? "Se on vaan yksi päivä muiden joukossa"?
Vierailija kirjoitti:
Kaikille tiedoksi, että nyt in isänpäivä, joten on luonnollista, että ap puhuu isistä.
Tosin mainitsee myös äidit ja saman ongelman.
Ei kannata "vetää palkoa nekkuun".
samanlainen aloitus ei vaan menisi koskaan läpi sensuurista äitienpäivänä.
Olen viimeksi tavannut isejä kotioloissaan silloin kun olin itse lapsi ja vierailen kavereiden kotona. Omien havaintojen mukaan isät oli yleensä mukavia ja rentoja ja äidit oli takakireitä, usein nalkuttavia.
Isiä on moneen junaan.
Jotkut voittaa isä-lotossa ja jotkut taas saa kärsiä.
Hyviä isiä kuuluu juhlia, MUTTA samalla pitää ymmärtää että kaikki isät ei ole normaaleita eikä hyviä isiä. Minuakin ärsyttää se miten lehdet hehkuttaa sitä tarinaa että 100% isistä on hyviä isiä. Kun niin ei ole.
Ymmärrän hyvin että tämä on se asia mikä ärsyttää esim väkivaltaisten hullujen isien aikuisia lapsia. Ikäänkuin heidänkin isänsä siinä samalla ylennetään loisto-isäksi vaikka näin ei ole.