Isänpäivä ei ole kaikille kiva päivä, osalla meistä on hirviö isänä. Olkaa kiitollisia hyvistä isistänne!
Tätä ei kaikki aina jotenkin tajua. Luullaan että kaikilla on hyvä isä jos itsellä on. Näinhän ei ole vaan erittäin isolla osalla on kelvoton, kamala isä. Sama dilemma taitaa olla äitienpäivässä myös.
Ja hyvät isät ovat juhlansa ansainneet, onnea heille! Kaltoinkohtelevat surkeat isät eivät onnittelua ansaitse.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on huolehtiva äiti, voisi erota ikävästä isästä ja lopettaa ruikuttaminen. Sitten on hankalampi jos ei ole äitiä ja on vain se hirviöisä. Joillakin on tosiaan hirviöäiti, eikä mitään muuta. Joillakin isä on voinut olla ihan kiva, mutta hirviö tullut esiin joitakin kertoja, joka pilasi asian. Kaikki on suhteellista. Ihmisille pitäisi löytää muu ihmiskontakti, joka on hyvä.
Raha. Äiti haluaa elintasoa. Eroaminen tarkoittaisi elintason laskua.
Ja ennen vanhaan häpeä. Äitini antoi isän pieksää jatkuvasti lapsiaan kun ei halunnut erota, olisi ollut kuulemma hirveä häpeä olla yh kasarilla. Kuulemna oli synonyymi huonolle naiselle.
No, äitini mahdollisti isän perseilyn ja piilotteli ja salaili väkivallan - minun silmissä hän on aivan yhtä syyllinen kun ei pelastanut lapsiaan.
En ole tekemisissä, eivät saa tavata lapsiani.
Joo, mulla oli lasinen lapsuus.
Mutta kaikki tuon tietää että on hyviä ja huonompia vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei isänpäivä ole ikinä merkannut mitään. Tottakai sitä juhlittiin kun pakko oli ja se oli lähinnä tekopyhää teeskentelyä kaikkine maailman paras isä-kortteineen ja lahjoineen. Loput 364 päivää oli sitten sitä jatkuvaa haukkumista, vittuilua, dokaamista, valehtelua ja huutoa.
Isä jo kuollut ja olen edelleenkin vakuuttunut että vihasi minua.Eikä kukaan koskaan nähnyt tai kuullut mitään. Ympäristö antaa hiljaisen hyväksynnän, vaikka näkee lapsen itkeneen.
Tämä. Mun surkeista oloista ja kohtelusta tiesi kaikki naapurit ja kaikki sukulaiset ja melko varmasti opettaja koulussa. Kukaan ei tehnyt mitään. Koskaan.
Sama juttu. Kun katson lapsuuskuvia, olen niissä surullinen ylipainoinen rillirousku. Jonka rillit kun meni vinoon kun hakattiin koulussa, hakkasi kotona isä kun olin rikkonut lasit.
Naurattaa nää nyyhkytarinat täällä. Kuinkahan yksipuolisia nää tarinat on, ja ootteko ite ollu viattomia kullannuppuja isillenne?
Vierailija kirjoitti:
Joo, mulla oli lasinen lapsuus.
Mutta kaikki tuon tietää että on hyviä ja huonompia vanhempia.
No ei kaikki tiedä! Mulla on tuttu joka on elänyt pumpulilapsuuden ja se aina kohkaa suureen ääneen miten tuntee vain hyvien perheiden lapsia eikä hänen hienoon piiriinsä kuulu ketään rupusakki taustaista.
Olen aina hiljaa ja katson kattoon. Olen nimittäin juuri hakattu ja alistettu ja kaltoinkohdeltu lapsi, ei sitä minusta päällepäin näe kun olen koulutettu ja menestynyt. Mutta oikeasti moni hyväosainen luulee että kaikilla on samanlaista kuin hänellä itsellään. Sitä kutsutaan kuplaksi!
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää nyyhkytarinat täällä. Kuinkahan yksipuolisia nää tarinat on, ja ootteko ite ollu viattomia kullannuppuja isillenne?
Perus boomer narsisti syyllistää just näin.
Voin sanoa että mua kiltimpää, tottelevampaa ja miellyttämishaluisempaa lasta ja kympin tyttöä ei ollut olemassakaan ja silti tuli turpaan jatkuvasti.
Mutta kiva syyllistämistritys, siitä pisteet 5/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei isänpäivä ole ikinä merkannut mitään. Tottakai sitä juhlittiin kun pakko oli ja se oli lähinnä tekopyhää teeskentelyä kaikkine maailman paras isä-kortteineen ja lahjoineen. Loput 364 päivää oli sitten sitä jatkuvaa haukkumista, vittuilua, dokaamista, valehtelua ja huutoa.
Isä jo kuollut ja olen edelleenkin vakuuttunut että vihasi minua.Eikä kukaan koskaan nähnyt tai kuullut mitään. Ympäristö antaa hiljaisen hyväksynnän, vaikka näkee lapsen itkeneen.
No mulle tuo oli täysin normaalia, en itkenyt tai muutenkaan pitänyt millään lailla outona että isä on sellainen koska olin kasvanut siihen. Vasta joskus kouluiässä ensimmäisiä kertoja ihmettelin miten kavereiden isät on ihan toisenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
No monella on sysipaska isä, eritoten meillä 70-luvun lapsilla monen isä oli hakkaaja juoppo, omanikin luonnevikainen lastensa kiusaaja.
MUTTA silti velvollisuuden/syyllisyyden tunnosta (tämä istutettiin siis lapsena) silti mennään velvollisuudesta juhlimaan ja leikitään että kulissit on kunnossa.
Sisällä kiehuu ja kuohuu. Nimittäin RAIVO ja viha.
Samaistun.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää nyyhkytarinat täällä. Kuinkahan yksipuolisia nää tarinat on, ja ootteko ite ollu viattomia kullannuppuja isillenne?
Koska olet riivattu mielisairas psykopaatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mulla oli lasinen lapsuus.
Mutta kaikki tuon tietää että on hyviä ja huonompia vanhempia.
No ei kaikki tiedä! Mulla on tuttu joka on elänyt pumpulilapsuuden ja se aina kohkaa suureen ääneen miten tuntee vain hyvien perheiden lapsia eikä hänen hienoon piiriinsä kuulu ketään rupusakki taustaista.
Olen aina hiljaa ja katson kattoon. Olen nimittäin juuri hakattu ja alistettu ja kaltoinkohdeltu lapsi, ei sitä minusta päällepäin näe kun olen koulutettu ja menestynyt. Mutta oikeasti moni hyväosainen luulee että kaikilla on samanlaista kuin hänellä itsellään. Sitä kutsutaan kuplaksi!
Kyllä sen nyt ympräsitö huomaa jos lapsella on paha olla ja surullinen tai että isukki suullisesti solvaa.
Aivan loistava ketju. Saman kokenut.
Feministeille myös se on paha päivä, kun heillä menee aina ihan quuppa sekaisin sukupuoliasioista.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää nyyhkytarinat täällä. Kuinkahan yksipuolisia nää tarinat on, ja ootteko ite ollu viattomia kullannuppuja isillenne?
Biologinen isäni päätyi vankilaan kun tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin teini.
Itse en ole ollut vankilassa.
Vai mitä yksipuolisuutta nyt hait?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää nyyhkytarinat täällä. Kuinkahan yksipuolisia nää tarinat on, ja ootteko ite ollu viattomia kullannuppuja isillenne?
Biologinen isäni päätyi vankilaan kun tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin teini.
Itse en ole ollut vankilassa.
Vai mitä yksipuolisuutta nyt hait?
Oot marginaalin marginaalissa.
Nää itku-iikat täällä sanoo että on sama asia ku hakkaaminen jos isä on antanu tukkapöllyä tai luunapin jos lapsi on tehny jotain tyhmää, kuten varastanu kaupasta/ottanu tatuointeja/lävistyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nää nyyhkytarinat täällä. Kuinkahan yksipuolisia nää tarinat on, ja ootteko ite ollu viattomia kullannuppuja isillenne?
Biologinen isäni päätyi vankilaan kun tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin teini.
Itse en ole ollut vankilassa.
Vai mitä yksipuolisuutta nyt hait?
Oot marginaalin marginaalissa.
Nää itku-iikat täällä sanoo että on sama asia ku hakkaaminen jos isä on antanu tukkapöllyä tai luunapin jos lapsi on tehny jotain tyhmää, kuten varastanu kaupasta/ottanu tatuointeja/lävistyksiä.
Niinkö. MItä sanoisit jos sinulle antaisin tukkapöllyn niin että pää heiluu, niska rusahtelee ja irtoaa hiuksia tukko. Joka on helpotus kun ote irtoaa. Tai luunappi aikuisen voimilla lapsen korvalle. Jos samalla voimalla sinua korville vetelen.
Jos näen kiusaaja isän menen ja annan kiusaajaiskukille tukkapöllyn.
Olisin voinut onnitella syöpäsairasta 78 v isää, mutta narsistina olisi vaan saanut sulan hattuunsa enkä halunnut hänelle sitä nautintoa.
Isoisien ja appiukon haudoilla käytiin. Sen he ovat ansainneet
Vierailija kirjoitti:
Joo, mulla oli lasinen lapsuus.
Mutta kaikki tuon tietää että on hyviä ja huonompia vanhempia.
Ei tiedä eikä halua tietää. Pahoinpitely on nykyään rikos. Myös silmien ummistaminen on heitteillejättö.
Tämmöisiä ne naiset ottaa isäksi lapsilleen.
Raha. Äiti haluaa elintasoa. Eroaminen tarkoittaisi elintason laskua.