Millaisia toistuvia tilanteita koette unissa?

Olen muistaakseni kerran myöhästynyt junasta, ja se tapahtui Kannuksessa. Tämä tosielämässä siis. Nyt sitten näen unia, joissa yritän kannuksessa päästä joko junaan tai siitä pois, mutta juna pysähtyy aivan älyttömän lyhyen aikaa. Vaikka olisin aivan oven edessä, käsi ei ehdi ovenavausnapille ajoissa ennen kuin juna taas lähtee. Edeltävästi olen pitkään jännittänyt, että mitenköhän se junajuttu nyt onnistuu, ja yrittänyt kaikkeni ollakseni ajoissa. Yleensä kaiken maailman absurdeja esteitä on ollutkin matkalla. 

Myös lentokoneeseen ehtiminen unissa tekee usein tiukkaa. Jostain syystä en yleensä ikinä unissani ole siellä porttialueella, josta mennään putkea pitkin lentokoneeseen, vaan juoksen kiitoradalla jo rullaavan vanhanaikaisen koneen perässä, jonka "mahasta" puuttuu takaosassa pohja, ja siitä pääsen sitten hyppäämään sisään. Se on ihan normaalia siis siinä unen maailmassa. Unissa lentoni ovat joko todella lyhyitä, tyyliin 10km, tai sitten suunnittelen jotain todella kunnianhimoista kaukomatkaa, joka on aikataulullisesti vaatinut vähän ahtamista. Tyyliin lennän Michiganiin ja siitä seuraavana Kaliforniaan, jossa vietän pari päivää jne. Olen unissani kuitenkin jo etukäteen tosi innoissani näistä matkoista ja vaikka lennoille ehtiminen stressaa, unet jäävät positiivisen puolelle. 

Yksi mieleen jäänyt enneuni oli muuttouni. Olin keräämässä tavaroita laatikoihin ja annoin muuttomiehille ohjeita, mihin huoneeseen ne pitää viedä uudessa kodissa. Mieheni ei ollut mukana muutossa vaan olin muuttamassa yksin pois kodista.

Muutama päivä tai ehkä viikko sen unen jälkeen mieheni sanoi, että hän haluaa erota. Mitään kriisiä ei ollut ennakkoon, ei riitaa, ei eropuheita. Heti tuli se uni mieleen, että minä tiesin tämän eron ja muuton tulevaksi. Voi olla, että olin aistinut toisen mielialassa muutoksen, vaikkei hän ollut puhunut siitä ääneen.

Olen silloin tällöin unissani Hyvinkäällä. Aurinko paistaa, kylänraitilla on isoja puita. Muutaman kerran olen työskennellyt Hyvinkään sairaalassa, jossa on kivat valkoisiksi kalkitut seinät. 

Ainut vaan että paikka ei ole oikea Hyvinkää, jossa sielläkin olen viettänyt paljon aikaa, etenkin sen sairaalassa, joka on ihan erilainen kuin unessani. Tiedättekö sen tunteen, kun vaan tiedän, että se ei ole yhtään sama paikkia. Jossain henkisessä kartassani jopa sijoitan nuo Hyvinkäät eri kohtaan - unien Hyvinkää sijaitsee siinä missä oikeasti olisi Espoo. Unet tulevat ilmeisesti siitä, että kauan ennen kuin menin ensimmäistä kertaa oikealle Hyvinkäälle, naapurin mummolla oli lapsenlapsia, jotka asuivat Hyvinkäällä. Alitajuntani ei ilmeisesti koskaan yhdistänyt tuota paikannimeä siihen Hyvinkääseen, jonne menin myöhemmin oikeasti töihin, vaan mieltää sen edelleen paikaksi, jossa en ole ikinä käynyt, ja jonne voi siksi keksiä kylänraittia ja sairaalaa ihan omasta päästä. 

Yksi toistuva teema on koulu. Joko peruskoulu tai lukio, joskus olen esim. mennyt kouluun pyjamassa. Ja jossain vaiheessa yleensä muistan olevani jo ylioppilas ja ihmettelen, miksi olen palannut kouluun - mutta senkin selitän heti pois, vaikkapa arvosanojen korotus tai halu kokea lukio paremmin, tai jotain mystisempää.

Enneunista tuli myös mieleen se tilanne, kun isäni oli sairaalassa ihan normaalissa leikkauksessa. Ei ollut tiedossa mitään hätää.

Näin ainakin kahtena yönä unen, jossa hän käveli pois päin ja huusin perään, että isä odota. Hän kääntyi ja sanoi, että nyt hän lähtee sellaiseen paikkaan, jonne sinä et pääse. Sitten käveli hiljaa pois, lähti metsään. Koska olin nähnyt enneunia monta kertaa, olin todella huolestunut, onko kaikki sairaalassa hyvin. Äiti sanoi, että leikkaus sujui oikein hyvin, mutta isä on kauhean väsynyt eikä jaksa puhua. Sitten isä kuoli keuhkoveritulppaan.

Olen tehnyt paljon sunnuntaiylitöitä. Sivuilmiönä on sitten koko viikon huonot yöunet. Joka yö säpsähdän stressaantuneena hereille, että olen unohtanut jotain ja herätän miehenkin samalla, joka on hyvin vihainen. Aina en edes herää unesta, vaan nousen sängyssä istumaan silmät auki, mutta unessa ja totean, että olen unohtanut jotain. 

Jokin aika sitten tapahtui kanssa näin, ja aloin herättämään miestä, että "nyt tajusin sen!". Kerroin miehelle kanssa jotain ihan älytöntä, jossa ei ollut mitään järkeä, jos sen olisi yöllä kirjoittanut ylös. 

Onneksi ei ole ollut sunnuntaiylitöitä vähään aikaan. Vaikka niistä maksetaankin hyvin, niin viikon huonoilla yöunilla se ei ole ihan sen arvoista.

Unissani olen usein jossain hotellihuoneessa tai vieraassa paikassa pakkaamassa kasseihin (ei koskaan matkalaukkuja) vaatteita, joita riittää ja riittää. Sitten ovat hukassa ainakin lompakko ja avaimet. Alkaa kassien purkaminen ja myöhästyn junasta, bussista tai lentokoneesta. Koskaan en laivasta.

Unissa usein myös pissattaa ja etsin epätoivosesti ensin vessaa. Kun vessa on löytynyt, ei löydy koppia tai jos löytyy, se on yökötttävän likainen ja lattialla lainehtii.

Kivoja unia ovat ne, joissa lennän. Sitä hypähtää ilmaan ja kas liitelee tuttujen maisemien yllä. Ei koskaan esimerkiksi Kiinassa.

Vierailija kirjoitti:

Myös lentokoneeseen ehtiminen unissa tekee usein tiukkaa. Jostain syystä en yleensä ikinä unissani ole siellä porttialueella, josta mennään putkea pitkin lentokoneeseen, vaan juoksen kiitoradalla jo rullaavan vanhanaikaisen koneen perässä, jonka "mahasta" puuttuu takaosassa pohja, ja siitä pääsen sitten hyppäämään sisään. 

Näen usein lentokoneunia, mutta jos näin tällaisia, jossa joudun juoksemaan lentokoneen perässä, en yleensä ehdi koneeseen. Silloin näen, kuinka kone nousee ilmaan ja tekee pakkolaskun tai räjähtää vähän ajan kuluttua. Olen helpottunut, että säästyn itse hengissä, mutta samalla surullinen onnettomuuteen joutuneiden puolesta.

Olen nähnyt toistuvasti teatteriin liittyviä unia, joissa on näyttämö ja katsomo. Yleensä istun katsomossa, mutta joskus näyttelijät valitsevat minut katsomosta yllättäen osaksi esitystä tai jotain vastaavaa. Olen myös joutunut näyttämölle esiintymään niin, että tilanne on aina tullut minulle yllätyksenä.

Stressaavin esiintymistilanne unessa oli se, kun olin ulkomailla Eurovision-laulukilpailun Suomen edustajana, mutta jouduin heti suoraan finaalilähetykseen ilman ensimmäistäkään harjoitusta. Minua ei ollut ehditty kammata eikä meikata, sukkahousut olivat rikkinäiset enkä muistanut laulun sanoja. Keksin omia kertosäkeitä - LAA, LAA, LAA - ja lauloin yleisölle ja televisiokameroille niin täyttä kurkkua, että toisesta silmästä katkesi verisuoni.

Vierailija kirjoitti:

Kun puhutaan yleensä oudoista unista, niin jaan mummoni unen, jonka hän näki nuorena ennen isänsä kuolemaa. Hänen äitinsä oli jo kuollut muutama vuosi sitten.

Unessa mummo ja hänen veljensä kävelivät kohti mustaa taloa, jossa ei ollut ovia eikä ikkunoita. He tiesivät, että äiti oli siellä. Isä käveli jotenkin taloon sisään ja jätti heidät ulkopuolelle. Isä kuoli pari viikkoa myöhemmin.

Aika karmiva ennusuni. Äiti ei koskaan uskonut, että mummo osaisi ennustaa tai että unet merkitsevät mitään. Ei sopinut hänen kristilliseen maailmankuvaansa. Minä kyllä uskon.

Tuollaisia ne minunkin enneuneni ovat. Joku kutsuu mystiseksi. Ihmisellä on aistit, joilla hän tekee tiedostamatta havaintoja, jotka eivät tule tietoisuuteen. Uni yrittää kertoa, että olet havainnut jotain tai aavistanut jotain, mitä et tiedä tietoisesti. Sairaan ihmisen kuolema ei tule ilman ennusmerkkejä, mutta me ei niitä ennusmerkkejä osata yleensä katsoa. Esim. läheisen väsymys tai masentunut olemus, harmaa ihonväri, heikko hengitysrytmi tai sydämen rytmihäiriöt, pakko liikutella jalkoja, mustelmia tai verenpurkaumia kehossa jne. Unessa aivot tulkitsee näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja tekee yhteenvedon kuin tietokone ja tuottaa enneunen eli spekulaation siitä, mitä voi tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mieleen jäänyt enneuni oli muuttouni. Olin keräämässä tavaroita laatikoihin ja annoin muuttomiehille ohjeita, mihin huoneeseen ne pitää viedä uudessa kodissa. Mieheni ei ollut mukana muutossa vaan olin muuttamassa yksin pois kodista.

Muutama päivä tai ehkä viikko sen unen jälkeen mieheni sanoi, että hän haluaa erota. Mitään kriisiä ei ollut ennakkoon, ei riitaa, ei eropuheita. Heti tuli se uni mieleen, että minä tiesin tämän eron ja muuton tulevaksi. Voi olla, että olin aistinut toisen mielialassa muutoksen, vaikkei hän ollut puhunut siitä ääneen.

Mulla tulee myös noita ihan samoja, että unessa mä tiedän jonkin muutoksen, josta kukaan ei puhu oikeassa elämässä. Eli sekö tarkoittaa tunteiden ja eleiden tulkintaa, josta en itse tiedä. Hyvä tietää, koska mä oon miettinyt paljon, miten mä voin aavistaa unessa, miten tapahtuu.

Kun meille töihin tuli yt:t, kukaan ei sanonut etukäteen mitään. Mä näin unen, jossa koko toimisto muutti Kiinaan, kun ei ollut rahaa palkkoihin. Sen unen jälkeen kyselin työkavereilta, mitenköhän firmalla sujuu ja ne rauhoitteli, että hyvin ja kaikki ok. Sit tuli kutsu kokoukseen, jossa kerrottiin että Yt:t alkaa ja kartoitetaan irtisanomistarvetta. Kun mä nyt jälkikäteen ajattelen, niin ehkä mä näin päällikön tutkimassa talouslukuja huolestuneen näköisenä tai ehkä se oli tavallista hiljaisempi, mistä mun aivot sitten päätteli että firmalla ei mee hyvin.

Kyllä useimmiten on noita alastomuusunia. Yhtäkkiä huomaa, että onkin paljon porukkaa ja sit koittaa jotenkin muniaan peitellä tai on olevinaan ihan normaalisti ja miettii et ei kukaan huomaa tätä, kohta livahdan hakeen vaatteet 🤣🤣.

Näen joulu-unia ympäri vuoden. Niihin liittyy aina jokin teema. Joko etsin joululahjoja läheisille (ahdistavaa) tai koristelen pipareita tai joulu menee pilalle. Just viime viikonloppuna näin taas niin hauskan joulu-unen, että oli pakko nauraa herättyäni. Kinastelin joulupukin kanssa jossain New Yorkin ostoskeskuksessa, onko se oikea pukki. Olin kauhean vihainen, että pukki on kuin coca-cola-mainoksesta ja huusin, että se on ihan feikki huijari ja meillä Suomessa on oikea pukki. Se pukki kysyi, mikä sen oikean pukin nimi on, jos kerran tunnen sen. Vedin siitäkin herneet nenään, että kysyy nimeä, koska oikealla pukilla ei ole nimeä kun se on vaan joulupukki. Ei mikään joulupukki Ed tai joulupukki Steven vaan pelkkä joulupukki. Sitten se feikkipukki nauroi minulle ja antoi jättimäisen karkkikepin. Unessa raivostutti, miksei se ymmärrä. Lisäksi mietin, etten voi sitä karkkikeppiä viedä lentokoneeseen, kun joku luulee sitä konepistooliksi. Sitten heräsin.

Valmistuin yliopistosta vuonna 2008. Näen joskus vieläkin unia, joissa olen ilmoittautunut kursseille, mutta en ole käynyt kertaakaan, enkä edes muista milloin on mikäkin luento. Ehkä on jo viikkoja siitä kun kävin tunnilla. Kävelen sekavia käytäviä ja etsin kirjoista, mitä piti tehdä läksyksi. Lopulta luovutan, koska olen ollut liian monta kertaa poissa. 

Mulla oli opintojen alussa masennusta ja vaikeuksia jaksaa kursseja, varmaan siitä on jäänyt joku syyllisyys alitajuntaan, joka purkautuu vieläkin.

Kun olin valmistunut yliopistosta ja aloitin aineenopettajana, näin ensimmäisenä vuonna toistuvasti luokkatilanteista unia. Kukaan ei tullut kouluun ja olikin sunnuntai. Oppilaat alkoivat tapella ja yritin saada rauhoittumaan. Olin unohtanut opettamani aiheen kokonaan ja yritin keksiä luokan edessä, miten tämä homma nyt oikein menikään. Rehtorikin taisi pitää puhuttelua minulle jostain pikkujutusta. Oli se rankkaa aikaa, kun oli päivät luokassa opettamassa ja vielä unissaan yötkin teki töitä.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin valmistunut yliopistosta ja aloitin aineenopettajana, näin ensimmäisenä vuonna toistuvasti luokkatilanteista unia. Kukaan ei tullut kouluun ja olikin sunnuntai. Oppilaat alkoivat tapella ja yritin saada rauhoittumaan. Olin unohtanut opettamani aiheen kokonaan ja yritin keksiä luokan edessä, miten tämä homma nyt oikein menikään. Rehtorikin taisi pitää puhuttelua minulle jostain pikkujutusta. Oli se rankkaa aikaa, kun oli päivät luokassa opettamassa ja vielä unissaan yötkin teki töitä.

Sinulle olisi kyllä pitänyt maksaa ylityö- ja yötyölisää.

tämän vuoden muutama kalliouni: katselen kalliolta merelle ja siellä ui hylkeet hampaat irvessä ja menevät ohi, aiemmin katselin kalliolta myös uppoavaa risteilylaivaa ja harmitti kun ei voinut pelastaa ketään, asuin unessa merikallion lähellä. Se sama kallio ilmestyy aina välillä uniin, nyt ei ole vielä ilmestynyt. Kallio sijaitsee ainakin meren tai jonkun saariston lähellä, en ole käynyt sellaisissa paikoissa ainakaan yli kymmeneen vuoteen. 

Enneunia minullakin. En näe toistuvasti samaa unta, mutta enneunet voi olla aika samanlaisia. Raskaudesta on ollut enneunia. Olen ollut raskaana tai synnyttämässä niissä. Nopeasti sen jälkeen olenkin tehnyt positiivisen testin. Ehkä ne unet kertoo, että nyt on ovulaatio, nyt voi tärpätä.

Jonkun läheisen ihmisen kuoleman olen myös nähnyt enneunena, mutta ei mikään äkkikuolema vaan sairas vanha ihminen. Sairaalassa kävin katsomassa mummon äitiä, kun hän oli laihtunut. Näin unen, jossa hän lensi pois. Sen jälkeen heti tuli tieto, että nukkui ikiuneen.

Näen toistuvasti unta, että petän miestäni. Jo unessa tunnen syyllisyyttä, kyse ei ole siitä että ainoastaan panisin vieraan miehen kanssa ja miestäni ei olisi unessa olemassa. Näitä unia on useita kuukaudessa ja kun elimme etäsuhteessa, niitä oli paaaljon enemmän.

Uskon unien johtuvan siitä, että alitajuntaisesti pelkään rikkovani suhteemme jollain tavalla. Ikäviä ne ovat, sillä meillä on todellisuudessa hyvä ja onnellinen suhde.

Vaimoni hirressä neitsyet minun kanssa sängyssä ryhmänä.. Nautin unesta...