Lue keskustelun säännöt.
Millaisia toistuvia tilanteita koette unissa?
Mulla on usein sellaisia painostavia tilanteita, että menen jonkin ihmisen kotiin ilman lupaa, siis olen siellä salaa. Toinen on tää perinteinen "alasti väärässä paikassa". Mutta se ei ole sellainen, että huomaan yhtäkkiä olevani alasti, vaan että olen alasti, ja jossain vaiheessa se alkaa tuntua kiusalliselta siinä seurassa. Joskus myös niin, että istun vessanpöntöllä ihmisten nähden. Se ikään kuin kuuluu asiaan (pönttö on sellaisessa paikassa), mutta on kiusallista.
Viimeksi näkeväni painostava uni oli juuri sellainen, että olin jonkun asunnossa luvatta. Tilanne ratkesi poikkeuksellisesti hyvässä hengessä.
Kommentit (911)
Näin unta, hautausmaalla oli yhden haudan päällä kirjeitä, joita en ehtinyt lukea. Ihmettelin miksei niitä tuotu postilaatikkoon. Sitten hoksattiin että hautojenhoitomaksu oli unohtunut moneksi vuodeksi, hoidin asian kiireesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe enää usein unia, mutta nuorempana oli vilkasta. Tai ehkä näenkin unia, mutten herää niihin enää.
Yksi putoamisuni on jäänyt mieleen. Olen uimahyppytornissa ja horjahdan, lähden putoamaan kohti vettä enkä osaa uida (unessa). Putoamisunet tietysti ovat nukahtamisvaiheessa yleisiä suurimmalla osalla ihmisiä.
Toinen vakiouni nuorempana oli autoiluun liittyvä. Joko autossa oli polkimet hassusti ja yritin selvittää, miten se toimii tai sitten minulla oli kiire ja kaahailin autolla. Olenpa ohjannut autoa myös takapenkiltä käsin.
No en paljasta tänne ihan kaikkea ,
Jos kävelen jossakin , se muuttuu yhtä äkkiä erittäin jyrkäksi ja alla hirveä putous siis ei vesi putous vaan , pudotus johonkin rotkoon jos lähden unessa nousemaan ulkona olevia portaita, rakennuksessa , urheilu katsomon portaita ylös katsomoon ,
Ne yhtä äkkiä meneekin jyrkäksi !
En koskaan pudonnut mutta erittäin
Vaikeaksi menee nousta kivuta
Niitä ylös , ja ympärillä oleva urheilu kenttä tai mikä tahansa viheriö muuttuu jyrkäksi rotkoksi!.
Kun pääsen ylös turvallissti se tapahtuma kilpailu mitä nyt menin katsomaan alkaa juuri.
Joskus toistuu semmoinen uni että
Ylitän hitaasti kävellen rautatien
, Joka ei ole vartioitu ja ehdin juuri alta pois.
Tai , että joskus olen juuri ja juuri kerennyt siihen junaan.
Ennen kun se on lähtenyt liikkeelle.
Ja vielä olen nähnyt nuo unet värillisenä .
Mutta nyt en niinkään kun haulakan värillisenä.
Tai musta valkoisena.
Unia olen nähnyt toistuvasti vaikka millaisia mutta en nyt avaudu.
Olen mennyt poltettuun taloon joka oli kuolleen äitini koti.
Se on unessa ollutkin ehjä .
Ja olen nähnyt myös äitini siinä unessa.
( Kukaan ei ole kuollut tässä talo palossa se on ollut tyhjillään vuosia , vain kesän vietto paikkana)
Mutta tien toisella puolen marjaisella maastossa , metsässä on kerrottu että ,
On isovihan aikana haudattu aarre, jonka ois noita noitunut
Ja ois pitäny keksiä taika sana.
Legendan mukaan siellä ois vilkkunut punainen valo mihin aarre ois kätketty.
Kyläläisten kolikoita, koruja suojaan vihollisilta.
Uni jossa olen nuoruudenkodissani nykyisten kissojeni kanssa. Ulko-ovea ei saa kiinni koska se on jotenkin kutistunut pienemmäksi kuin ovenkarmit, ja kissat pääsevät karkuun. Ikkunat ovat kaikki auki ja ulkoa tulee sisälle kymmenittäin kulkukissoja. Yritän epätoivoisesti nostella kulkukissoja takaisin pihalle samalla kun etsin omiani niitten joukosta, toivoen että ne eivät ole jo karanneet ulos. Luulen löytäneeni oman kissani vain huomatakseni että se on vain hyvin samannäköinen kulkukissa. Etsin omiani tunnustelemalla kissojen häntiä, hakien tuttua kärjestä mutkalle taipunutta häntää.
Toinen samantapainen on että olen jossain matkoilla kissojeni kanssa, yleensä maaseudulla, ja kissani ovat saaneet olla siellä vapaina. Kun tulee kotiinlähdön aika, etsin kissoja ja samalla niille sopivia kuljetushäkkejä, joita ei löydy tai jos löytyy niitten ovet eivät pysy kiinni tai ristikon silmukat ovat niin isoja että kissa mahtuu niistä läpi.
Joskus kiipeilen unessa korkeilla jyrkillä kallioilla karmaisevan korkeanpaikankammon vallassa. Näitä kalliopaikkoja on pari erilaista ja osaan jo ulkoa joka kielekkeen ja lohkareen paikan. Muut kallioilla liikkuvat ihmiset kulkevat helposti kuin kadulla kävelisivät, itse olen jumissa lähes pystysuoralla seinämällä ja kiviaines alkaa lohkeilemaan otteeni alla. Joskus tässä tilanteessa tajuan että näen unta, ja koska unessa pystyy lentämään, voin peloitta hypätä kalliolta ja lentää turvaan. Joskus taas herään kauhunhuutooni kun alan pudota...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on usein käynyt niin, että kun katselen televisiota pitkälläni, nukahdan, ennen kuin ehdin sammuttaa sen. Se asetus, jolla televisio menisi kiinni tietyn ajan sisällä, ei oikein toimi. Näen sitten koko yön unia, joissa uniin punoutuu se puhe, jota televisiosta unen läpi kuulen.
Kun televisiosta tuli keskellä yötä tunnin mittainen dokumentti sarjamurhaajasta, näin kaiken siinä kuulemani painajaisunena... Kerran minulla oli koko yön ollut päällä kristillinen televisiokanava! Unessa ihmettelin, kun en saanut mitään suunvuoroa yrittäessäni keskustella uskovien kanssa, ja olin lopulta aivan raivoissani. On outoa, etten herää sulkemaan televisiota, vaan kuulemistani televisio-ohjelmista tulee unieni käsikirjoituksia... Käykö kenellekään muulle näin? Yritän tietysti sulkea television ennen nukahtamistani, jotta äänet ja puhe eivät häiritsisi nukkumista, mutta joskus televisio jää päälle.
Mulle käy näin ja miten hauskaa lukea, etten ole ainoa 😁 ne unet ovat itselläni yleensä aika levottomia ja väsyttäviä, luulen johtuvan siitä että tulee liikaa jotain aitoa tietoa jota aivoni käsittelevät samalla, eikä alitajuntani saa rauhassa syöttää täysin omiaan mulle pitkin unia.
Hyvä kuulla, etten ole ainoa, jolle käy niin, että nukahtaessa televisio jää auki. Olen huomannut, ettei television jääminen auki tee todellakaan hyvää yöunille. Ei ole yhtään levännyt olo sellaisen yön jälkeen, jonka aikana aivot joutuvat koko ajan prosessoimaan televisiosta kuuluvaa ääntä ja puhetta ja keksimään unia, johon ne saa liitettyä... Ehkä ei iltaisin pitäisi katsella televisiota pitkällään, jos on vaarana, että nukahtaa ennen kuin ehtii sulkea television yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillinen "painajaisuneni" on tilanne jossa on hirveä kiire lähteä jonnekin ja kaikki tavarat jotka pitäisi ottaa mukaan ovat hukassa ja olen myöhässä. Konteksti vaihtelee, voin olla vaikka lomahotellissa ja uhka myöhästyä paluumennolta, tai sotilaskasarmilla josta kuljetus lähdössä ja minulla kaikki hukassa asetta myöten.
Toinen toistuva uni on eksyminen paikassa jossa sen ei pitäisi olla mahdollista. Esim. Kotikaupungin Helsingin keskustassa huomaan yhtäkkiä että en tunnista ympärillä olevia katuja ja rakennuksia ollenkaan. Yritän etsiä ratikkaa joka veisi tutummille alueille mutta ne ovat oudosti numeroituja enkä löydä mitään tuttua linjaa. Sinne sitten jään harhailemaan heräämiseen asti.
Vihaan tätä toistuvaa untani niin paljon, onneksi en näe sitä enää usein. Noin parin vuoden ajan näin sitä usein, en onneksi sentään joka yö.
Unessa olen vessassa isolla hädällä, ja joku tulee muina miehinä sisälle, ja alkaa selittää jotain omaa asiaa, tai tekemään jotain omaa juttua (meikkaa, ajaa partaa tms.). Vessa on välillä oma, välillä yleinen WC, välillä jonkun muun kotona oleva WC, ja tyyppi on joskus sukulainen, useimmiten joku tuntematon (ei sama henkilö). Yleensä alan huutaa ja raivota, että painuisi hemmettiin, eikö tajua, että veski on varattu, mutta ne vaan jatkaa sitä omaa juttuaan aivan kuin ei mitään.
Lapsena näin myös toistuvia unia, muistan kaksi kauhu-unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla toistuu, ei nyt kovin usein, ehkä 3-4 kk välein, hautaan liittyvät unet, niiden löytämistä ja auki kaivamista. Puhun nyt normaaleista hautausmaiden arkkuhaudoista enkä mistään hautakammioista.
Ahdistavimmat ovat omalta alueelta yhtäkkiä löytyvät haudat. Esimerkiksi perheemme kesämökiltä olen monta kertaa hoksannut hautoja sieltä täältä (yleensä yhdessä paikassa per uni ja aina eri paikoista). Mökkirakennuksen alla, kaivon yhteydessä, kukkaistutuksissa ja muussa välittömässä pihapiirissä, saunan ja uimarannan yhteydessä, grillipaikasta tai sitten ihan metsässä, mutta tonttimme sisäpuolella.
Usein annan yksin tai perheeni kanssa unesta riippuen haudan vain olla, ehkä ihmetellen kenen se on ja mistä asti ollut meidän tontilla. Saatan laittaa kukkia tai kynttilää ja tunnelma on rauhallinen. Sitten välillä hautaan liittyykin jotain laitonta ja hyvin, hyvin ahdistavaa. Saatan unessa tulla siihen tulokseen, että minä tai joku perheenjäseneni on syyllistynyt murhaan ja kyseinen hauta on uhrin kätköpaikka. Murhaa ei koskaan ole unessa, vaan se lävähtää osaksi juonta haudan taas jostain ilmaannuttua. Pelko ja ahdistus näissä unissa ei liity kiinnijäämisen uhkaan, vaan nimenomaan haudan tulevaan kummitteluun. Muutamia kertoja olen ollut kaivamassa hautaa auki ja löydökset ovat vaihdelleet pitkälle mädänneestä tunnistamattomasta ruumiista intiaanipäähineisen pääkallon kautta täysissä ruumiinvoimissaan olevaan, elävään tai edesmenneeseen, sukulaiseen tai ystävään, joka mullasta paljastuttuaan tervehtii iloisesti ja liittyy seuraan. Tunnelma muuttuu uhkaavasta iloiseksi.
Ainoa lohtu on, että haudan sijainti on joka unessa aina eri, sillä ellei paikka vaihtelisi, vaan olisi yksi ja sama, olisin jo järjiltäni, että kuka siinä on ja miten se tulee juuri mun uniin kertomaan kohtalostaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huono matikassa. Unessa saatan saada jonkun oivalluksen, ja yhtäkkiä tajuan laskujen "jujun" täydellisesti. Lasken laskuja onnellisena, ja toivon että muistan herättyäni tän "jujun".
Saman tapainrn juttu että tajuan jotain tosi suurta, tyyliin rlämän tarkoituksen. Tässä kohtaa aina havahdun sen verran että tajuan, että asia pitäisi kirjata ylös että muistan sen hereillä. Aina vaan olen liian väsynyt, jatkan uniani ja toiveajattelen että tällä kertaa muistan kyllä asian.Sitten kun uni toistuu seuraavan kerran, jaksaisitko kirjoittaa muistiin sen elämän tarkoituksen ja kertoa sen meillekin? Kiitos!
Eräs henkilö näki unen jossa elämän tarkoitus selvisi. Hän heräsi ja kirjoitti sen heti lehtiöön ettei se unohtuisi. Sitten hän nousi ja keitti kahvit ja fiilisteli elämän tarkoituksen löytymistä. Koko ihmiskunnan ongelmat ratkaistu kertaheitolla! Ei enää ihmettelyä, epävarmuutta eikä ongelmia! Uskomatonta ettei sitä kukaan ennen ollut tajunnut, ja se oli vielä niin yksinkertainenkin totuus! Hän oli nyt tässä yöllä nukkuessaan ratkaissut kaiken! Kahvin jälkeen hän meni katsomaan lehtiötä, siellä hänellä on nyt tallessa ihmiskunnan suurin aarre joka tulee muuttamaan kaiken. Siellä luki: "Kaikkihan me olemme vain siipirattaita."
Mainio tarina!
Olin joskus kolmekymmentä vuotta sitten kirjoittanut muistiin näkemiäni unia. Eräässä unistani joku juuri ylioppilaaksi kirjoittanut nuori tuli kysymään minulta, mikä on elämän tarkoitus. Yritin unessa olla vitsikäs, joten vastasin: "Elämän tarkoitus on päästä ulkomaille ostamaan halpaa viinaa."
Purskahdin nauruun, kun löysin vähän aikaa sitten muistiinpanoni tuosta jo unohtamastani unesta ja luin tuon lauseeni elämän tarkoituksesta.
Minä keksin mielestäni upean runon unessa. Se oli viisas ja mainio. Kirjoitin sen muistiin ja nukahdin uudestaan.
Paperilla luki:
"Kun joudut paikkaan köyhään,
et löydä aikaa löyhää."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen "painajaisuneni" on tilanne jossa on hirveä kiire lähteä jonnekin ja kaikki tavarat jotka pitäisi ottaa mukaan ovat hukassa ja olen myöhässä. Konteksti vaihtelee, voin olla vaikka lomahotellissa ja uhka myöhästyä paluumennolta, tai sotilaskasarmilla josta kuljetus lähdössä ja minulla kaikki hukassa asetta myöten.
Toinen toistuva uni on eksyminen paikassa jossa sen ei pitäisi olla mahdollista. Esim. Kotikaupungin Helsingin keskustassa huomaan yhtäkkiä että en tunnista ympärillä olevia katuja ja rakennuksia ollenkaan. Yritän etsiä ratikkaa joka veisi tutummille alueille mutta ne ovat oudosti numeroituja enkä löydä mitään tuttua linjaa. Sinne sitten jään harhailemaan heräämiseen asti.
Aina kun olen lähdössä matkaan aamulla, näen koko yön painajaisia, joissa myöhästyn. Aina muka herään ja katson kelloa, ja se on juuri junan lähtöaika tai vielä paljon myöhempi aika. Unessa soitan paniikissa vanhemmille tai kenen luokse olenkaan menossa. Sitten herään ja katson kelloa ja sama toistuu ehkä montakin kertaa. Sitten herään oikeasti ja kello on vaikka 4:30 kun tarvitsee herätä 7:30. On vaikea päästä takaisin uneen ja painajaiset saattavat jatkua vielä. Olisi melkein sama valvoa koko yö, niin ei tarvitsisi kestää niitä painajaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huono matikassa. Unessa saatan saada jonkun oivalluksen, ja yhtäkkiä tajuan laskujen "jujun" täydellisesti. Lasken laskuja onnellisena, ja toivon että muistan herättyäni tän "jujun".
Saman tapainrn juttu että tajuan jotain tosi suurta, tyyliin rlämän tarkoituksen. Tässä kohtaa aina havahdun sen verran että tajuan, että asia pitäisi kirjata ylös että muistan sen hereillä. Aina vaan olen liian väsynyt, jatkan uniani ja toiveajattelen että tällä kertaa muistan kyllä asian.Sitten kun uni toistuu seuraavan kerran, jaksaisitko kirjoittaa muistiin sen elämän tarkoituksen ja kertoa sen meillekin? Kiitos!
Eräs henkilö näki unen jossa elämän tarkoitus selvisi. Hän heräsi ja kirjoitti sen heti lehtiöön ettei se unohtuisi. Sitten hän nousi ja keitti kahvit ja fiilisteli elämän tarkoituksen löytymistä. Koko ihmiskunnan ongelmat ratkaistu kertaheitolla! Ei enää ihmettelyä, epävarmuutta eikä ongelmia! Uskomatonta ettei sitä kukaan ennen ollut tajunnut, ja se oli vielä niin yksinkertainenkin totuus! Hän oli nyt tässä yöllä nukkuessaan ratkaissut kaiken! Kahvin jälkeen hän meni katsomaan lehtiötä, siellä hänellä on nyt tallessa ihmiskunnan suurin aarre joka tulee muuttamaan kaiken. Siellä luki: "Kaikkihan me olemme vain siipirattaita."
Mainio tarina!
Olin joskus kolmekymmentä vuotta sitten kirjoittanut muistiin näkemiäni unia. Eräässä unistani joku juuri ylioppilaaksi kirjoittanut nuori tuli kysymään minulta, mikä on elämän tarkoitus. Yritin unessa olla vitsikäs, joten vastasin: "Elämän tarkoitus on päästä ulkomaille ostamaan halpaa viinaa."
Purskahdin nauruun, kun löysin vähän aikaa sitten muistiinpanoni tuosta jo unohtamastani unesta ja luin tuon lauseeni elämän tarkoituksesta.
Minä keksin mielestäni upean runon unessa. Se oli viisas ja mainio. Kirjoitin sen muistiin ja nukahdin uudestaan.
Paperilla luki:
"Kun joudut paikkaan köyhään,
et löydä aikaa löyhää."
Todella viisas ja syvällinen runo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laivaunet ovat mielenkiintoisia ja ne on sellaisia unia jotka muistaa hyvin
Tämä ei ole toistuva mutta näin unen jossa
lapsuudenkotini nurkalle virtasi pikkuhiljaa laavaa.
No menin sitten katselemaan juuri tuolloin Hawaijin iso purkausta ja jumalauta siinä videolla oli vasemmalla samanlaisen talon nurkka ja sen takaa katseli samoin sen omistaja miten laava oli jo todella lähellä talon nurkkaa. En ikinä unohda sitä fiilistä, koska unessani se tuntui maailmanlopulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nussin vaan koko ajan kaikkia tuttuja naisia...
Sä kirjoitat kuin trolli, mutta mäpäs oikeasti näin viimeyönä eroottista unta.
Kun puhutaan yleensä oudoista unista, niin jaan mummoni unen, jonka hän näki nuorena ennen isänsä kuolemaa. Hänen äitinsä oli jo kuollut muutama vuosi sitten.
Unessa mummo ja hänen veljensä kävelivät kohti mustaa taloa, jossa ei ollut ovia eikä ikkunoita. He tiesivät, että äiti oli siellä. Isä käveli jotenkin taloon sisään ja jätti heidät ulkopuolelle. Isä kuoli pari viikkoa myöhemmin.
Aika karmiva ennusuni. Äiti ei koskaan uskonut, että mummo osaisi ennustaa tai että unet merkitsevät mitään. Ei sopinut hänen kristilliseen maailmankuvaansa. Minä kyllä uskon.
Varmaan kiusaamisen muistona näen joskus unia, joissa kaikki nauravat minulle. Nauru voi alkaa pieninä hyrähdyksinä siellä täällä, vaikka keskellä ravintolaa tai leffateatteria. Hetken aikaa ajattelen että se oli vain jonkun kikatusta, mutta sitten yhtäkkiä kaikki alkavat nauraa ja osoittaa minua. Joskus he laulavat jotain outoa, jossain unessa koko leffateatteri nauroi minulle ja lauloi "gruber, gruber gruber", jotenkin se nimi tarkoitti minua. Se oli tosi pelottavaa ja olin vielä herättyäni ahdistunut.
Olen lapsuudenkodissa tai sen pihalla usein. Viimeksi koti oli pitkä, siellä oli todella pitkä käytävä. Keskustelin jonkun kanssa pitkään ja syvällisesti. Lähtiessäni tajusin ulko-ovella, etten asunutkaan siellä. Minua nauratti unessa, kun olin mennyt väärään taloon eikä se toinen ihminen sanonut, että taitaa olla väärä osoite. Siihen nauruun heräsin.
Joskus teen siellä pihatöitä. Kerran nypin irti käsin nurmikkoa ja kuljetin kottikärryllä läheiseen metsään. Nurmikko piti poistaa kokonaan, koska asfalttifirman miehet odotti työkoneiden luona. Joku työnjohtaja kävi komentamassa, että kesämökillä pitää tehdä sama homma välittömästi. Minulla ei siis ole kesämökkiä eikä sitä ollut lapsuudenperheellänikään, vaan ainoastaan unessa.
Minä näen myös enneunia. Joku mainitsi niistä. Olen tutkinut paljon, mistä voi johtua, ja jotkut ihmiset havaitsevat asioita, joita he eivät tiedosta. Havainnot voivat olla tuoksuja (esim. sairaalla ihmisellä on erilainen tuoksu, koirat usein sen haistaa) tai ihon värissä on jotain poikkeavaa tai puherytmissä tai toinen ihminen kertoo jonkin huolestuttavan seikan.
Ensimmäinen vakava enneuni oli 14-15-vuotiaana. Näin unta, että mummon keuhkot sammui. Unessa hän ei puhunut enää mitään, hymyili mustavalkoisena. Kerroin aamulla kotona oudosta unesta, koska se oli vähän pelottava. Samana päivänä tuli poliisi ovelle kertomaan, että mummo oli kuollut. Äitini reagoi niin, että hän alkoi tivata minulta, mistä minä tiesin, kertoiko mummo jotain, kun olin soittanut mummolle sillä viikolla. Vaikka sanoin monta kertaa, että mummo ei kertonut mitään erikoista, äiti ei uskonut. Hän piti puhuttelun, että heti olisi pitänyt kertoa, kun mummo on sanonut jotain terveydentilastaan. Ei kyllä sanonut mitään! Jälkikäteen olen miettinyt, olisiko viimeisessä puhelussa puhunut vähän hitaammin kuin normaalisti, vaikuttanut väsyneeltä. Silloin puhelun aikaan en sitä tiedostanut, ehkä aivot tuottivat havainnot tiedoksi unen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Mulla toistuu, ei nyt kovin usein, ehkä 3-4 kk välein, hautaan liittyvät unet, niiden löytämistä ja auki kaivamista. Puhun nyt normaaleista hautausmaiden arkkuhaudoista enkä mistään hautakammioista.
Ahdistavimmat ovat omalta alueelta yhtäkkiä löytyvät haudat. Esimerkiksi perheemme kesämökiltä olen monta kertaa hoksannut hautoja sieltä täältä (yleensä yhdessä paikassa per uni ja aina eri paikoista). Mökkirakennuksen alla, kaivon yhteydessä, kukkaistutuksissa ja muussa välittömässä pihapiirissä, saunan ja uimarannan yhteydessä, grillipaikasta tai sitten ihan metsässä, mutta tonttimme sisäpuolella.
Usein annan yksin tai perheeni kanssa unesta riippuen haudan vain olla, ehkä ihmetellen kenen se on ja mistä asti ollut meidän tontilla. Saatan laittaa kukkia tai kynttilää ja tunnelma on rauhallinen. Sitten välillä hautaan liittyykin jotain laitonta ja hyvin, hyvin ahdistavaa. Saatan unessa tulla siihen tulokseen, että minä tai joku perheenjäseneni on syyllistynyt murhaan ja kyseinen hauta on uhrin kätköpaikka. Murhaa ei koskaan ole unessa, vaan se lävähtää osaksi juonta haudan taas jostain ilmaannuttua. Pelko ja ahdistus näissä unissa ei liity kiinnijäämisen uhkaan, vaan nimenomaan haudan tulevaan kummitteluun. Muutamia kertoja olen ollut kaivamassa hautaa auki ja löydökset ovat vaihdelleet pitkälle mädänneestä tunnistamattomasta ruumiista intiaanipäähineisen pääkallon kautta täysissä ruumiinvoimissaan olevaan, elävään tai edesmenneeseen, sukulaiseen tai ystävään, joka mullasta paljastuttuaan tervehtii iloisesti ja liittyy seuraan. Tunnelma muuttuu uhkaavasta iloiseksi.
Ainoa lohtu on, että haudan sijainti on joka unessa aina eri, sillä ellei paikka vaihtelisi, vaan olisi yksi ja sama, olisin jo järjiltäni, että kuka siinä on ja miten se tulee juuri mun uniin kertomaan kohtalostaan :D
Mullakin on hautaunia, tosin mulla niihin aina liittyy se että se ruumis pitää syystä tai toisesta kaivaa sieltä. Yleensä tunnelma on sellainen, että ruumis on joku rakastettu omainen, ja tunnelma on juhlava ja innostunut. Vain minä koko porukasta koen tilanteen aivan kammottavaksi. Haudat eivät useinkaan ole normaaleissa paikoissa vaan vaikka talon seinässä sisäpuolella voi olla luukku, josta löytyy isovanhempien maalliset jäänteet. Joskus oli joku kitchahtava lilahtavan valon ja vuorikristallien täyttämä, hieman tuli ehkä retretin joku pieni sivutunneli mieleen, jossa mukavan alun jälkeen ilmeni olevan jonkun peikon ruumis. Musta tuntuu, että unet yleensä kuitenkin päättyvät juuri ennen kuin ruumis kaikessa hajonneisuudessaan todella näkyy. Joskus voi näkyä käärinliinoja tai vaikka jalka.
Tuo, että tunnen kammoa ruumiin edessä vaikka ei pitäisi, liittyy ilmeisimmin lääkärin ammattiini - opiskeluaikoina näin kollegoilta paljon mutkatonta suhtautumista ruumiisiin, ja miksipä vaikka patologi ei suhtautuisikin mutkattomasti. Itse en vaan voinut tietynlaiselle kammolleni mitään.
Unissa joskus luulen että on ok pissata sänkyyn, tuolille tai muuhun vastaavaan ja passaan, paikalla on muitakin. Sen jälkeen tajuan että hitto ei tää oo ok..