Millaisia toistuvia tilanteita koette unissa?

Vierailija kirjoitti:

Olen yleisessä vessassa ja olisi hätä, mutta pytty on jo piripintaan täynnä, koska se on tukossa ja siinä ihan päällimmäisenä lilluu ällöä puolilöysää ulostekiemuraa :(

Tämä, ja mulla ei oo vessapaperia eikä vessan ovi mene tai pysy kiinni

En muista koskaan nähneeni tuollaista alastomuusunta, vaikka yleisesti olen todella epävarma ja ahdistunut alastomuudesta.

Toistuva teema itselläni on että mies pettää tai kohtelee minua muuten huonosti. Riitelemme unessa raivokkaasti ja mies loukkaa minua pahasti ym. Tosielämässä emme juurikaan riitele.

Istun pytyllä julkisessa paikassa ja tuntuu kiusalliselta, usein unissani olen myös hukannut fillarini, kassini, lompakkoni tai ne on varastettu, usein olen alasti ihmisten joukossa.

Minulla oli toistuva painajainen jossa olin hankkiutunut eroon pikkuveljestäni ja haudannut pihamaallemme, oltiin siis molemmat lapsia. Myöhemmin (kymmenien painajaisten jälkeen) näin unelle jatkoa, jossa pihamaallemme tehtiin jotain maanrakennusta/putkiremppaa jolloin veljeni ruumis löytyi ja minut todettiin syylliseksi. Sen koommin en ole alkuperäistä painajaista nähnyt

Näen unta, että olen koulussa ja että en millään saa ratkaisevaa lopputyötä valmiiksi. Sitten havahdun, että olenkin jo eläkkeellä pitkän työuran jälkeen...ja taas maistuu uni.

Joskus olen löytänyt unessa ison kasan rahaa...aamulla se onkin poissa :D

Tylsimmät toistuvat unet on hampaiden heiluminen, auto matelee valoissa eteenpäin, vaikka kuinka painaa jarrua, ja tuolilla kaatuminen taaksepäin just ennen nukahtamista, että fyysisesti hätkähtää.

Mutta kiinnostavimmat on unihalvaus möllit, joita on ollut jos minkäkilaista lapsuudesta asti. Joskus säikähän, mutta monesti vaan kattelen, kunnes ne katoaa.

Sen lisäksi nään paljon unia, joiden tiedostan olevan unia, mutta heräämisen estää jokin moraalinen dilemma, kuten pidän vaikka ovea kiinni, ettei murhaaja pääse huoneeseen lahtaamaan lapsia. Jos herään, niin kukaan ei enää pidä ovea kiinni.

Sitten näin edellisen koiran kohdalla monesti onnettomuusunia, joissa koira jäi kitumaan ja koitin kantaa sitä jonnekin turvaan, mutta se huutaa kipua. Ne oli sydäntäsärkevimmät unet ja liian realistiset.

Hissit ei toimi oikein. Kauheaa vauhtia ylös alas, eikä pysähdy minun kerrokseen tai ei ainakaan siten, että kiipeilemättä pääsis ulos. Ei ole onneksi jääny hissikammoa...

Tää on kerta-uni, mutta hauska:

Olimme appivanhempien kanssa Vikkarilla Ruotsin-risteilyllä. Tuli aika mennä buffettiin syömään. Respa sanoi, että olette tilanneet vain viisi paikkaa, mutta teitä on kuusi! Kysyin, eikö voida maksaa tässä se ylimääräinen ruokailija. Ei onnistu, soittakaa Vikingille ja tilatkaa sieltä, tuossa on puhelin...

Menin soittamaan vanhan mallisesta kolikkopuhelimesta, mutta minulla ei ollut kuin kaksi kruunun kolikkoa ja puhelu katkesi :D

Ilmeisesti heijastuma jäykästä asiakaspalvelusta.

Ennen näin hiippari-unia. Noin 20-30-vuotiaana. Joku hiippaili takana tai kurkisti nurkalta. Yritin unessa nähdä kasvot, kuka se on, mutta joko oli hämärää tai hiippari kääntyi poispäin. Sitten kun heräsin, en aina heti tajunnut, oliko totta. Piti laittaa valot ja tarkistaa, onko joku hiippailemassa sisällä. Mieheni hermostui siitä joka kerta, että mitä ihmettä sä teet. Tai ei tietysti alkuun, koska tapasin hänet vasta 23-vuotiaana ja alussa hän ei edes nähnyt, että olisin herännyt uniin, kun ei asuttu yhdessä. Hän on melko epäempaattinen ihminen.

Nyt kun olen 45 v., näen hyvin harvoin unia. Joitakin vuosia sitten heräsin aina puhelimen herätyskellon sointiin niin että luulin jonkun soittavan ovikelloa. Se tuntui ihan todelliselta, että joku on ovella. Ryntäsin puoliunessa avaamaan ovea. Sitten vaihdoin soittoäänen klassiseen musiikkiin ja loppui se unisena ovelle hyppääminen.

Seison korkean kerrostaloasunnon ylimmän kerroksen ikkunan luona. On kuuma kesäpäivä, ikkuna on auki, tuuli heilauttaa verhoja sisään . Tuulen mukana aistin jonkun painostavan, lopullisen, väistämättömän. Ajattelen unessa: Näin se maailmanloppu siis tuli.

Aiemmin työskentelin isossa yhteispäivystyksessä, ja se päivystyksen potilaslista selvästi muuttui osaksi alitajuntaani. Huomasin sen monta kertaa sellaisessa torkkumisvaiheessa, kun luulee vielä ajattelevansa selkeästi mutta oikeasti se ajatusten punainen lanka on jo hajonnut. Silloin näin monesti sen potilaslistan ja muka sen kautta hahmotin jotain että pitääkö jo nousta suihkuun vai voiko vielä nukkua tms. 

Nyt kun olen vaihtanut työpaikkaa, näen ajoittain yhä kauhu-unia päivystyksestä. Olen yleensä lupautunut poikkeuksellisesti tekemään vielä yhden päivystysvuoron, ja sitten päädynkin tekemään ihan jotain muuta, pahimmillaan toiselle puolelle kaupunkia. Tunnit kuluu, tiedän olevani ainoa päivystäjä ja että päivystyksen täytyy jo pullistella potilaita, joita kukaan ei tutki eikä hoida. 

Joskus myös pääsen poikkeuksellisesti ihan potilastyöhön asti. Joku yö jokainen potilas päätyi elvytykseen, mikä oli jopa hauskaa lopussa, kun oli jo muuttunut niin rutiiniksi. Yleensä aina kun unissani päivystyspotilaita näen, he ovat hirveän vanhoja ja huonossa kunnossa - oikeassa elämässä ei tarvitsisi edes stressata kun heidät rajattaisiin raskaiden hoitojen ulkopuolelle, mutta unessa en ikinä muista, että näin kannattaisi tehdä, ja olen todella huolissani että mitä teen jos heidän vointinsa romahtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Näen joskus unta että olenkin jälleen aliupseerikoulussa, enkä jotenkaan saa tuotua esille että olen jo käynyt sen mikä on unessa turhauttavaa, ja se uni on kevyttä painajaisunta. Vastaavaa teemaa kuulemma esiintyy suomalaisilla miehillä. Ja siitä on jo 40 v kun tuo on käyty, enkä kokenut sitä mitenkään erityisemmin rasittavaksi silloin. Jäljen se on kumminkin jättänyt.

Samantapainen uni minulla. Olen jotenkin joutunut toista kertaa armeijaan ja pelkään, että esimiehet suuttuvat huolimattomuudesta, jos sen ilmoitan :D

Tietyt miljööt toistuvat unissa. Ne eivät ole arkimaailmassa olemassa, mutta unissa ne ovat itsestäänselvän tuttuja.

Lapsuuden jatkuva painajainen, ei ihme, että pelkäsin nukkumaan menoa.

Juoksen kotitienhaarasta naapuriin päin, pitkää ylämäkeä, liian painavat ja liian suuret saappaat jalassa. Pelkään järjettömästi, kuollakseni. Kuulen hengitykseni puuskutuksen ja sydämeni hakkaamisen korvissani. Jalat painavat, en pääse tarpeeksi nopeasti eteenpäin. Takanani tuleva setäni morapuukkoineen lähestyy.

Olenko minä kirjoittanut näitä unissani? Niin samanlaisia monet ovat Hemmetin mielenkiintoista.

Uni, jossa menen koko ajan takaisin työpaikalle toimittamaan jotain asiaa työpäivän jälkeen.

Tiedän, että pitäisi olla jo kotimatkalla, mutta aina kun olen lähdössä tai jo autolla, pitää vielä mennä takaisin. Olen unohtanut kertoa jollekin jonkin tärkeän asian tai ovi on jäänyt lukitsematta tai kirjekuoreen muistan yhtäkkiä kirjoittaneeni väärän osoitteen. En ole ikinä ollut työssä, jossa olisi paljon mitään kirjeitä lähetetty, mutta se unen työpaikka ei olekaan mikään ympäristö, jossa olisin oikeasti koskaan ollut töissä.

Viimeksi kun näin tuon unen, siinä rakennuksessa oli koko seinän kokoiset lasi-ikkunat ja ulkoa näin, että olen jättänyt valtavia ikkunoita auki ja palasin niitä sulkemaan. Ja sitten katosi avaimet ja muistin ne väärät osoitteet kirjekuorissa.

On muuten tosi rasittava tunne, kun tietää unessa, että olisi pitänyt jo lähteä, muttei pääse lähtemään.

Vierailija kirjoitti:

Seison korkean kerrostaloasunnon ylimmän kerroksen ikkunan luona. On kuuma kesäpäivä, ikkuna on auki, tuuli heilauttaa verhoja sisään . Tuulen mukana aistin jonkun painostavan, lopullisen, väistämättömän. Ajattelen unessa: Näin se maailmanloppu siis tuli.

Minäkin oon joskus unessa ollut kerrostalon ylimmässä kerroksessa, siinä oli parvekkeen ovi auki. Kerran näin lentokoneen syöksyvän maahan lähelle ja vähän aikaa sitten näin ensin sellaisen harmaan pitkulaisen, vähän ilmalaivan näköisen sukkulan lipuvan hitaasti ja luotisuoraa, tiesin että se on ydinpommi. Sen jälkeen samaan tapaan lipui ohi sotakoneita. Ajattelin kauhuissani mutta lakonisesti että aha, nyt se on sitten menoa. Laskeskelin mielessäni että mihin pommi osuu, en muista paikan nimeä, unessa se oli vielä mielessä.

Unet on piinaavan todentuntuisia.

Ehkä pahin todentuntuinen uni oli kun mua ammuttiin päähän, sain taske vasemmalle puolelle päätä ryöpyn hauleja, kaaduin ja ajattelin, nyt mä sitten kuolen (koska tästä ei voi selvitä) Se oli hirveää. Sitten jotenkin pinnistelin itseni hereille, vaikka ihan todella luulin että kuolen. En tiedä mistä sitten tuli sellanen toive et olis unta, kun tosiaan se oli niin toden tuntuista.

Kovat äänet unissa on kans inhottavia.

Näen unia siitä, että yritän soittaa hätänumeroon ja se ei vain onnistu. En saa näppäiltyä numeroa, puhelin ei toimi, tai jos saan soitettua niin toisessa päässä vähätellään hätää eikä apua saa. Unissani toistuu tämä teema myös siten, että yritän varoittaa vaarasta kuten pyörremyrskystä, mutta kukaan ei usko tai hakeudu suojaan vaikka hätäisenä yritän pelastaa kaikkia.

Ylemmät esimerkit käyvät jotenkin järkeen, mutta minulla oli myös kausi kun näin unia, etten voi nousta portaita. Polvi ei taittunut ja jalka ei noussut askelmalta toiselle, liikuin kuin tervassa. Unia tuli pitkän aikaa melkein joka yö, kunnes loppuivat yhtäkkiä kokonaan. Monesti portaiden nousun hankaluus liittyi tilanteisiin, joissa olisi pitänyt vaikka paeta jotakin, mutta omat jalat ei vain toimi. Yritin sitten jotenkin sivukautta heilautella suoria jalkoja askelmilla ylöspäin kompuroiden kuin hidastettuna. Vieläkin puistattaa ahdistus, mitä tunsin noissa unissa.

En lukenut ihan koko ketjua, mutta aika paljon samoja aiheita toistuu unissani, joita täällä on mainittu: Lentäminen, vessan etsiminen, uusien huoneiden löytäminen talosta ja lukiossa uudelleen opiskelu.

Lisäksi on muutamia muita vakiounia. Olen palaamassa ulkomailta lomalta ja yritän pakata matkalaukkua, niin huomaan, että olen ottanutkin reissuun mukaan melkein koko maallisen omaisuuteni: Kaikki vaatteet, astiat ja kirjat ja mietin, että miten saan ne mahtumaan matkalaukkuun. Uskoisin, että tämä uni heijastuu menneisyyteen, jolloin olen ensin muuttanut pois Suomesta ja sen jälkeen takaisin Suomeen ja yrittänyt saada pariin matkalaukkuun mahtumaan niin paljon kuin mahdollista.

Sitten olen oikeasti vaihtanut alaa 20 vuotta sitten ja viihdyn nykyisessä työssäni ihan hyvin. Niin unessani olenkin sanonut itseni irti ja mennyt takaisin VANHAAN työpaikkaan, tietysti samalla huonolla palkalla. Niin unessani ihmettelen, että mitä ihmettä olen mennyt tekemään? Olen myös nähnyt unta, että mies on ostanut meille toisen asunnon nykyisen tilalle, joka on aina huonompi kuin nykyinen.

Oudoin uni, jonka näin oli muutama vuosi äitini kuoleman jälkeen. Unessani äiti ei ollutkaan kuollut vaan oli lavastanut oman kuolemansa. Tätä unta näin toistuvasti muutaman vuoden ajan, kunnes se loppui. Uni oli todella aidon tuntuinen ja olikin pettymys herätä ja huomata, että se oli vain unta.

Yhteen aikaan näin usein unta että toinen jalkani oli noin 20 cm lyhyempi kuin toinen. Oli erittäin epämiellyttävää kävellä.

Joskus kauan sitten näin useamman kerran unta että kierin ympäri vedessä, ei kuperkeikkoja vaan sivuttain.sitten en pystynyt lopettamaan liikettä, heräsin sitten.

Tappelut äidin kanssa, siis kunnon käsirysyt, karmeita.