Olenko tosiaan ainoa, jonka mielestä "toinen nainen/mies" on myös syyllinen ja tekee väärin?
Satuin eilen osaksi erikoista keskustelua. Keskustelussa tuotiin ilmi, että yleinen mielipide kuulemma on se, ettei toinen nainen/mies ole syyllistynyt mihinkään väärään, vaan syy on ainoastaan pettäjän.
Minä olen vahvasti eri mieltä.
JOS tämä toinen nainen/mies on tietoinen, että kumppani on varattu, hän tekee myös väärin, vaikka itse olisi vapaa.
Moraali on todellakin kokenut inflaation, samoin kuin epäitsekkyys...
(niin ja olen menneisyydessä myös itse ollut tietoisesti "se toinen nainen", ja kyllä, häpeän ja kaduttaa oma toimintani suuresti!)
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minulla oli avioliiton ulkopuolinen suhde, niin kyllä se mielestäni oli täysin minun vastuullani, ei sen miehen, jonka kanssa se suhde oli. Minä se pettäjä olin.
No sinä olet päävastuussa, mutta oletko oikeasti sitä mieltä, että tämä sivumiehesi toimi moraalisesti oikein ollessaan tietoisesti(?) ihmisen kanssa, jolla on puoliso? (eikä ilmeisesti avointa suhdetta)
Miten perustelet, kiinnostaisi ihan oikeasti tietää ajatusmalli näin ajattelevilta, itse kun en ymmärrä?
Onhan esim. varastetun tavarankin ostaminen laissa määritelty rikokseksi. Vaikket itse olekaan varastanut sitä, mutta ostat sen. Voi mielestäni verrata asiaan.
Ap
Et voi rinnastaa ihmistä varastettuun tavaraan etkä seksiä rikokseen. Varastaminen on rikos, pettäminen ei. Ihminen ei ole tavara vaan hän päättää itse teoistaan (oletan, että nyt puhutaan täysi-ikäisistä ei-holhouksen alla olevista ihmisistä).
Minulla on ollut tietämättäni suhde varattuun mieheen, lopetin sen, kun minulle selvisi että heille oli juuri tullut vauva. Ja olen ollut tietoisesti suhteessa varattuun mieheen, hän kertoi sen heti tutustuessamme ja sen enempää emme asiasta puhuneet. Olin itse vapaa, joten en pettänyt ketään.
Olit osallinen ja pettämisen mahdollistaja eli pettäjä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut suhteessa viiden varatun naisen kanssa, enkä tunne huonoa omatuntoa. Jos naiset haluavat hyvät panot, niin mä annan.
Sun kyllä pitäisi tuntea tästä huonoa omaatuntoa.
Nyt ehkä ylenkatsot ja naurat vastaukselleni, mutta joskus, elämäsi lopussa, kun käyt elämääsi läpi ja teet tilinpäätöstä tekemisistäsi sekä siitä, millainen ihminen olit ja minkä jäljen jätit maailmaan... Ei ehkä enää niin naurata.
Jos minä haluan seksiä ja nainen haluaa seksiä (vaikka on varattu), niin molemmat saa juuri sitä mitä haluaa. Nainen tekee päätöksen miehensä pettämisestä, en minä.
Sinä mahdollistat petoksen. Tietoisesti. Siitä mahdollistamisesta vastuu on sinun, kanna se. Varattu kantaa vastuun omasta petoksestaan.
Ja jos puolustaudut, että varattu olisi sitten hakenut seksinsä joltain toiselta, niin näin voi olla, mutta SINÄ olisit ollut suoraselkäinen. Sinä elät itsesi kanssa ja kannat vastuun omista teoistasi, mihin osallistut ja mitä mahdollistat, ja mitä et. Mitä näkyy peilistä, nyt kun sinne katsot?
Ps. kaikki tekevät virheitä, mutta suunnan voi vaihtaa ja selkärangan kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minulla oli avioliiton ulkopuolinen suhde, niin kyllä se mielestäni oli täysin minun vastuullani, ei sen miehen, jonka kanssa se suhde oli. Minä se pettäjä olin.
Kerroitko miehelle pettäväsi hänen kanssaan?
Hän oli työkaverini ja tiesi, että olen naimisissa.
Kymmenessä käskyssä kielletään toisen puolison tavoittelu, ja kyllä se moraalisesti väärin onkin.
Siihen petokseen tarvitaan kaksi, joten toinen on pettäjä ja toinen rikoskumppani, ei siis ole viaton.
Jos olisi jaettava tuomio ja rangaistukset, niin kyllä se pääsyyllinen olisi pettävä puoliso ja saisi suurimmat sanktiot.
Pettävän puolison tuomiota ehkä lievennettäisiin kotiongelmien tai psyykkisten syiden vuoksi? Oliko hän pettäessään täysin ymmärtänyt tekonsa vaikutuksia ja johdettiinko häntä tarkoituksella harhaan?
Se, joka varatun kanssa sen kaiken aiheuttaa joutuu lähinnä moraalisen tuomion seurauksena miettimään tekoaan. Häntä ei ehkä voi kovalla kädellä tuomita, sillä ei kai aikuista voi vaatia kantamaan vastuuta toisesta aikuisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minulla oli avioliiton ulkopuolinen suhde, niin kyllä se mielestäni oli täysin minun vastuullani, ei sen miehen, jonka kanssa se suhde oli. Minä se pettäjä olin.
No sinä olet päävastuussa, mutta oletko oikeasti sitä mieltä, että tämä sivumiehesi toimi moraalisesti oikein ollessaan tietoisesti(?) ihmisen kanssa, jolla on puoliso? (eikä ilmeisesti avointa suhdetta)
Miten perustelet, kiinnostaisi ihan oikeasti tietää ajatusmalli näin ajattelevilta, itse kun en ymmärrä?
Onhan esim. varastetun tavarankin ostaminen laissa määritelty rikokseksi. Vaikket itse olekaan varastanut sitä, mutta ostat sen. Voi mielestäni verrata asiaan.
Ap
Toisen naisen/miehen tehtävä ei ole holhota sitä parisuhteessa olevaa ja määritellä mitä hän saa ja ei saa tehdä. Parisuhteessa oleva tekee itsenäisen päätöksen pettää tai olla pettämättä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.
On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.
Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minulla oli avioliiton ulkopuolinen suhde, niin kyllä se mielestäni oli täysin minun vastuullani, ei sen miehen, jonka kanssa se suhde oli. Minä se pettäjä olin.
Kerroitko miehelle pettäväsi hänen kanssaan?
Hän oli työkaverini ja tiesi, että olen naimisissa.
Kyllä minä sitten syyttäisin myös tätä miestä "avunannosta rikokseen"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan esim. varastetun tavarankin ostaminen laissa määritelty rikokseksi. Vaikket itse olekaan varastanut sitä, mutta ostat sen. Voi mielestäni verrata asiaan.
Ap
Meinasin just kommentoida että on vähän kuin varastetun tavaran ostamista. Ja jos joku ei osta niin joku muu ostaa. Se ero toki, että varastetun tavaran ostaja voi joutua luopumaan tavarasta.
Ei varsinaisesti, koska tässä sillä "varastetulla tavaralla" itsellään on oma tahto ja se tahto on tulla myydyksi. Heikko vertaus.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi jaettava tuomio ja rangaistukset, niin kyllä se pääsyyllinen olisi pettävä puoliso ja saisi suurimmat sanktiot.
Pettävän puolison tuomiota ehkä lievennettäisiin kotiongelmien tai psyykkisten syiden vuoksi? Oliko hän pettäessään täysin ymmärtänyt tekonsa vaikutuksia ja johdettiinko häntä tarkoituksella harhaan?
Se, joka varatun kanssa sen kaiken aiheuttaa joutuu lähinnä moraalisen tuomion seurauksena miettimään tekoaan. Häntä ei ehkä voi kovalla kädellä tuomita, sillä ei kai aikuista voi vaatia kantamaan vastuuta toisesta aikuisesta?
Pettäminen ei ole rikos.
Aikuiset ihmiset tekevät itsenäisiä päätöksiä.
Ei ole maailma paljon 2000 vuodessa muuttunut, kun edelleen mietitään samoja moraalisia asioita kuin Jeesuksen aikaan. Kyllä etiikan ja moraalisten asioiden pohdinta on tärkeää edelleen.
Lakiasioihin vetoaminen puhtaasti moraalin ollessa kyseessä on älyllistä laiskuutta. Viittaan tuohon varastetun tavaran myymiseen. Periaatteessa laki ei ole moraalin lähtökohta vaan toisinpäin. Moraalikäsitykset muuttuu ja laki sen mukana, vrt. avioero, puolison raiskaaminen, abortti.
Haluaisin kyllä nyt kuulla, millä etiikan ja moraalin perustein joku voi leikkiä kodinrikkojaa? Itse en pystyisi eettisesti perustelemaan moista itselleni. Ja kyllä, olin toinen nainen. Sain sitten tietää, että miehellä onkin jonkinlainen naisystävä. Otin naisystävään yhteyttä ja hän kiitti tiedosta, otti ja erosi. Mies kilahti aivan täydellisesti ja syytti minua suhteen rikkomisesta. Itsepä hän petti, ei ole minun työni hänen jälkiään peitellä. Nuorempana olin myös itse se, jota petettiin. Koko silloinen, opiskeluajan kaveriporukka tiesi tästä "Jennistä". Kukaan ei vain kehdannut kertoa minulle. Siinäpä sitten iloisesti seurustelin ja suunniteltiin yhteenmuuttoa, kun yhtäkkiä mies katosi kuin pieru saharaan valehdeltuaan, että lähti toiseen kaupunkiin viikon reissuksi. Eräs tyttökaveri tohti kertoa, että on kys. viikon viettänyt kotonaan ja kaveriporukan sekä Jennin kanssa.
Jahas. Olihan se todella nöyryyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi jaettava tuomio ja rangaistukset, niin kyllä se pääsyyllinen olisi pettävä puoliso ja saisi suurimmat sanktiot.
Pettävän puolison tuomiota ehkä lievennettäisiin kotiongelmien tai psyykkisten syiden vuoksi? Oliko hän pettäessään täysin ymmärtänyt tekonsa vaikutuksia ja johdettiinko häntä tarkoituksella harhaan?
Se, joka varatun kanssa sen kaiken aiheuttaa joutuu lähinnä moraalisen tuomion seurauksena miettimään tekoaan. Häntä ei ehkä voi kovalla kädellä tuomita, sillä ei kai aikuista voi vaatia kantamaan vastuuta toisesta aikuisesta?
Pettäminen ei ole rikos.
Aikuiset ihmiset tekevät itsenäisiä päätöksiä.
Luepa tuosta:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Tietoinen, moraaliton valinta ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.
On, ja ihan varmasti tietää, että julki tullessaan se loukkaa petettyä ihmistä todella paljon. Ihan turha yrittää piiloutua sen taakse, että parisuhteessa oleva pettämisestään on yksin vastuussa. Vastuussa on tietysti, mutta myös se toinen tietoisesti loukkaa kolmatta osapuolta.
Itse en voisi enkä haluaisi koskaan loukata toista ihmistä, en millään tavalla, joten pysyn kyllä erossa varatuista.
Ja jos suhteesi mieheen/naiseen loukkaisi hänen EXÄÄ, niin loukkaisitko silloin häntä?
Jos toinen nainen tietää, että mies on varattu, niin silloin hän on moraaliton. Tällaiselle naiselle toivon, että tehdään samoin kuin hän on tehnyt. Jos ei tiedä miehen olevan edes suhteessa, niin ei ole toisen naisen vika. Kumppanissa vika joka tapauksessa, joka pettää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole maailma paljon 2000 vuodessa muuttunut, kun edelleen mietitään samoja moraalisia asioita kuin Jeesuksen aikaan. Kyllä etiikan ja moraalisten asioiden pohdinta on tärkeää edelleen.
Todellakin on, eikä se tule mihinkään siitä muuttumaankaan.
Et suinkaan ole ainut siten ajatteleva, mutta eihän väärässäolo oikeassaoloksi muuttuisi millään joukkovoimalla, joten mitä väliä.
Et voi rinnastaa ihmistä varastettuun tavaraan etkä seksiä rikokseen. Varastaminen on rikos, pettäminen ei. Ihminen ei ole tavara vaan hän päättää itse teoistaan (oletan, että nyt puhutaan täysi-ikäisistä ei-holhouksen alla olevista ihmisistä).
Minulla on ollut tietämättäni suhde varattuun mieheen, lopetin sen, kun minulle selvisi että heille oli juuri tullut vauva. Ja olen ollut tietoisesti suhteessa varattuun mieheen, hän kertoi sen heti tutustuessamme ja sen enempää emme asiasta puhuneet. Olin itse vapaa, joten en pettänyt ketään.