Suoria lainasanoja venäjästä
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kuinka monta näistä onkaan lainoja venäjään suomensukuisista kielistä?
Ainakin silakka joka on venäjäksi 'salaka'.
Ja toinen lainattu kala on siika, venäjäksi 'sig'
Siika on suomensukuinen sana, jonka venäläiset ovat lainanneet. Samoin norppa on sana, jonka venäläiset ovat lainanneet.
Mutta kampela on lainattu suomeen venäjästä (kambala).
Onkohan kampoja valmistettu esim kalan ruodosta ja siitä se? Vai comb sanastako meille?
Proto-West Germanic *kamb, from Proto-Germanic *kambaz (“comb”), from Proto-Indo-European *ǵómbʰos (“tooth”)
Samaa perua myös suomen 'hammas'.
ja nykyisin on jälleen Bluetooth eli Sinihammas joka oli
Harald Sinihammas (tansk. Harald Blåtand, muinaisnorjaksi Haraldr blátönn, norj. Harald Blåtann, k. 986) oli Tanskan kuningas 958–986 sekä myös Norjan kuningas 976–986. Hän oli Gorm Vanhan poika ja seurasi isäänsä valtaistuimelle. Harald vei päätökseen isänsä aloittaman Tanskan muodostumisen yhtenäisvaltioksi.[1]
Lisänimi ”Sinihammas” lienee tullut Haraldin huonoista, tummuneista hampaista. Lisänimi kuitenkin tunnetaan vasta paljon Haraldia myöhäisemmistä lähteistä, joten ei tiedetä, missä vaiheessa se on syntynyt.
Harald kääntyi kristityksi 965 ja teki kristinuskosta Tanskan virallisen uskonnon. Hän muutti Jellingin riimukivet kristillisiksi muistomerkeiksi, joissa kunnioitettiin hänen vanhempiaan Gormia ja Thyrea. Pienemmän kivistä oli pystyttänyt Gorm vaimonsa muistoksi. Harald lisäsi sen viereen toisen kiven, joka on 244 cm korkea ja tehty graniitista[2]. Haraldin pystyttämään riimukiveen on hakattu teksti: ”Kuningas Harald antoi pystyttää tämän kiven isänsä Gormin ja äitinsä Tyrvin muistoksi. Harald, joka voitti itselleen koko Tanskan ja Norjan ja teki tanskalaisista kristittyjä.” Kivessä on kuvattu Kristus punottujen ja solmittujen nauhojen keskellä, ja sen tarkoituksena oli erottaa Kristus pohjoisten alkujumalien ja taikojen maailmasta[2].
Harald ei lopulta onnistunut käännyttämään alamaisiaan kristinuskoon, vaan sen sijaan hänet syrjäytettiin valtaistuimelta. Tanska ja Norja käännytettiin kristinuskoon vasta sata vuotta myöhemmin.[2]
Langaton tiedonsiirtotekniikka Bluetooth on nimetty Haraldin mukaan.
Wikipediassa on lista: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_venäjän_kielestä_suomen_kielee…
Yritin kopioida listan tähän, mutta Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Putka (budka = koppi)
Ohrana (ohrana = suojelu)
Prenikka (prjanik = pipari; puhekielessä myös mitalista käytetään tätä sanaa)
Halatti (halat)
Vierailija kirjoitti:
Sepeli, kapusta
Kapusta on suomeksi kaali. Miten se liittyy suomalaiseen sanaan kapusta, jolla voi hämmennellä paljon muutakin kuin kaalia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kuljailla? Nevahööd.
Kävellä, suomessa käveleksiä
Ei tarkoita, vaan sitä että ei tottele tai temppuilee, esim. lapsi kuljailee jos kiukuttelee, tai hevonen kuljailee jos ei tottele
tämä Keski-Pohjanmaalla ainakin
Toisena keskipohjalaisena vahvistan, että kuljailu on tuolla suunnalla merkitykseltään "temppuilua" tai "olla hankala" tms. ( omat isovanhemmatkin käyttää näin). Kiva kuitenkin tietää, että uudella paikkakunnalla tarkoittaa todennäköisesti tuota kulkemista sitten.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se arbuusi taas olikaan?
Vesimeloni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kuljailla? Nevahööd.
Kuljailla = seisoskella / liikkua hieman ovelan näköisesti.
Vanha äitini kuljaili, kun pelleili jotenkin.
Tai sanoi meille lapsille , älä nyt kuljaile vaan tule syömään. Olimme siis riehumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kuljailla? Nevahööd.
Kuljailla = seisoskella / liikkua hieman ovelan näköisesti.
Vanha äitini kuljaili, kun pelleili jotenkin.
Tai sanoi meille lapsille , älä nyt kuljaile vaan tule syömään. Olimme siis riehumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kuljailla? Nevahööd.
Kuljailla = seisoskella / liikkua hieman ovelan näköisesti.
Vanha äitini kuljaili, kun pelleili jotenkin.
Tai sanoi meille lapsille , älä nyt kuljaile vaan tule syömään. Olimme siis riehumassa.
Savolainen oli äitini.
Palsta kuljailee, kun julkaisee monta kertaa kommenttini😅
Vierailija kirjoitti:
Bulvaani, suora käännös venäjän tolvana-sanasta. Bulvaani-sanaa ei käytetä muissa euroopslaisissa kielissä.
Samoin venäjän sana kakao eli kaakao. Kyllä se englanniksi ja ranskaksi on enemmänkin kuuma suklaa.
Bulvaani tulee bolvan-sanasta. Myös esimerkiksi ruotsin kielessä on käytössä bulvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kuljailla? Nevahööd.
Kävellä, suomessa käveleksiä
Ei tarkoita, vaan sitä että ei tottele tai temppuilee, esim. lapsi kuljailee jos kiukuttelee, tai hevonen kuljailee jos ei tottele
tämä Keski-Pohjanmaalla ainakin
Vua etkö tiijä? Tiällä ei sua olla muita ku nuita hesalaesija.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kielet ovat sekoittuneet kaupankäynnin myötä. Esimerkiksi viron kieleen on tullut sanoja saksasta, tanskasta, venäjästä ja suomesta, koska nämä kansat ovat joko hallinneet maata tai niiden kanssa on käyty kauppaa. Suomen kieleen on muuten tullut myös viron kielestä sanoja, mutta muuten selitys, missä kieli on syntynyt, on aina hyvinkin vaikeaselkoinen kysymys. Suomen kieleen on puolestaan tullut lainasanoja esim. ruotsin kielestä, englannista, venäjästä, virostakin ja luultavasti myös saksan kielestä. On loogista, että venäjän kieleen on tullut lainasanoja vasta Neuvostoliiton vapauduttua kun ihmiset ovat saaneet vaikutteita länsimaista.
Mitä ihmettä oikein kirjoitat? Venäjän kieleen tullut lainasanoja vasta Neuvostoliiton vapauduttua? Venäjän kielessä on paljon lainasanoja muista kielistä ja nämä ovat kyllä paljon vanhempaa perua ajalta jo kauan ennen neuvostoaikaa. Neuvostoajan jälkeen on lainasanoja muista kielistä tullut lähinnä nykyteknologian liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narinkka-tori ( Na rink on venäjäksi torilla)
Tullut siis huvittava mattinykäismi torilla torilla :D!)
Miksi tuokin tori on täytynyt noin suomettuneesti nimetä? Varmasti ihan omiakin sanoja olisi meiltä löytynyt 🙄
Google vie Kotimaisten kielten keskukseen:
Narinkka
Narinkka on Helsingin vanhan linja-autoaseman ja Kampin keskuksen välissä sijaitsevan torin nimi. Narinkka tulee venäjänkielisestä ilmauksesta na rýnke 'torilla' (rýnok 'markkinatori'). Aiemmin Simonkadun yläpäässä sijaitsi venäläisten ja juutalaisten kauppiaiden kauppakojualue.
Jos nimeen halutaan lisätä selventävä perusosa, kirjoitetaan nimi yhteen Narinkkatori. Torin nimi on kuitenkin pelkkä Narinkka, joka taipuu Narinkalla.
Nimessä siis historiallinen tausta.
Förklara vad du vill. H:fors är grundad av en ryss, byggd så som man gör i Ryssland, har blivit utnämnd till huvudstad av en ryss och har en rysk anda över hela området. Finlands slobogaste president kommer från H:fors och det två gånger om.
Pointti oli, että nykyisellä Narinkkatorilla on suora yhteys sanaan narinkka.
Helsingin perusti Kustaa Vaasa. Pitäisiköhän sinun hieman kerrata Suomen historiaa?
Mutta Aleksanteri I siirsi pääkaupungiksi Helsingin Turusta. Ja siksi on paljon ven paikkoja. Juutal kävivät kauppaa sillä torilla.
Ei poista sitä, että tuo ruotsinpersu jauhaa sitä itseään, vaikkakin ruotsiksi.
Meillä on muuten myös perinteinen islaminuskoinen vähemmistö tataarit, jotka ovat kotoisin Krimiltä, ei siis Venäjältä vaan Ukrainasta.
Kaikki tataarit ei ole kotoisin Krimiltä vaan Krimin tataarit on yksi tataarien ryhmä. Suomen tataarit ei ole Krimiltä lähtöisin vaan Venäjän puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narinkka-tori ( Na rink on venäjäksi torilla)
Tullut siis huvittava mattinykäismi torilla torilla :D!)
Miksi tuokin tori on täytynyt noin suomettuneesti nimetä? Varmasti ihan omiakin sanoja olisi meiltä löytynyt 🙄
Kauppiaat oli venäjänkielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bonjala = bonjata ymmärtää, raadio=radio, televiisor= televisio, astronaut=astronautti, akno=akkunat eli ikkunat, korter =kortteeri, diskotek= diskoteekista puhuttiin joskus, disko. Telefon= telefoonista puhuu vanhat ihmiset eli puhelin
Nämä ovat kaikki virolaisia sanoja. Ikkunan nominatiivi on muuten aken ja genetiivi akna.
Eikös ensimmäinen o (kna) lausuta ihan o:ona?
Onko taustalla Akenaton-ikkuna jumalaan? (egyptil :)? Villi veikkaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voro ( voron=harakka, (rosvoilusta tunnettu :))
Olet jäljillä, melkein. Voron on tietysti varis, joka varastaa.
Verbi vorovat [varavat] = varastaa.
Tuleeko tuosta sitten sanat
varat
varata
varasto :)?
Hurraa = Uraa = Tappakaa.
Alunperin rynnäkköhuuto Keski-Aasiasta.