Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Ikävä kyllä luokka näkyy usein painoindeksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa Suomessa ei edes ole sosiaaliluokkia vaan olemme kaikki samaa massaa, käymme samat koulut ja yliopistot, syömme samoissa henkilöstöravintoloissa, ostamme samat vaatteet ja elämme hyvin samanlaista elämää ja verottaja pitää huolen siitä, että tuloerot ovat maailman pienimmät. Ei tarvitse mennä kuin Britanniaan kun ymmärtää, miten eri maailmassa siellä eri sosiaaliluokat elävät, saattikka sitte kehitysmaat ja Venäjä, missä eliitti ei edes kohtaa muita luokkia.
Todellisuudessa sinä ole tynnyrissä kasvanut keskiluokkainen, jonka sosiaalinen liikkumapinta ei yllä muulla tavoin eläviin ihmisiin. Lienetkö ikinä edes jutellut vaikkapa postinkantajasi tai lähikauppasi kassan kanssa.
Perustan mielipiteeni siihen, että olen asunut 5 maassa, työskennellyt 30 maassa ja yli 60 kansallisuuden kanssa ja oppinyt, että Suomi on, onneksi, yksi maailman tasa-arvoimmista ja vähiten luokkaeroja synnyttäviä maita. Ruotsi, jota on pidetty edelläkävijänä, omaa suuren vanhaa rahaa perinteen eliittiyläluokan mitä Suomeen ei koskaan päässyt syntymään.
Niin, olet kosmopoliitti, muta miten on, onko kotimainen työväenluokka tullut tutuksi? Oletko käynyt postinkantajasi kotona? Työväenluokkaisissa häissä?
Kuuluvatko teollisuussukujen (Hartwall, Ahlström, Fazer) jäsenet yläluokkaan vai onko kuuluttava aateliston joukkoon, Ritarihuoneen sukuihin? Montako sukupolvea on oltava vaurautta ja akateemisuutta takana?
Suomessa sodat vaikuttavat paljon. Oma sukuni on yllä olevan yhden määritelmän mukaan ilmiselvää ylempää keskiluokkaa: 1900-luvun alussa syntyneillä isovanhemmilla on yliopistotutkinnot, mutta heidän vanhemmillaan enimmältä osin ei ole. Isovanhempani kuitenkin selvisivät hyvin sodista ja työelämässä, ja suvussa on ollut vahva akateeminen perinne. On kerätty myös taidetta, harrastettu klassista musiikkia ja niin edelleen. Eli on arvostettu monipuolista sivistystä, jos kauniisti sanotaan. Tai tehty asioita, jotka on koettu luokkanousun edellytyksiksi, jos haluaa olla inhottava. Minullehan kaikki tuo tuli jo lapsesta asti tutuksi, niin en osaa siinä nähdä mitään kummallista.
Mieheni suku on enemmänkin yläluokkainen, joskaan ei mieslinjassa aatelinen. On ollut teollisuutta, korkeaa virkamiesasemaa ja sukunimi, jonka perusteella meitä usein luullaan rikkaiksi. Miehen sukuhaaran kohdalla sota on kuitenkin käytännössä katkaissut kaiken tämän. Appi on kasvanut köyhän yh-perheen lapsena, mikä on vaikuttanut häneen käytännössä yhtä paljon tai enemmän kuin komeat sukutarinat. Varakkaat sukuhaarat ovat jääneet etäisiksi. Miehenkin lapsuudessa on elementtejä, jotka tuovat mieleen enemmän alemmat kuin ylemmät sosiaaliryhmät.
Meillä kotona tilanne näyttääkin siltä, että tietyissä asioissa se ylempiin sosiaaliluokkiin liittyvä ylisukupolvinen tietotaito on periytynyt paremmin minun puoleltani kuin miehen puolelta, vaikka minä olen taustaltani täysin tavis mieheen verrattuna, tai ehkä nousukas: isoisäni oli tavattoman otettu siitä, että menin niin hyviin naimisiin. Tämä tasapainottuu taas lapsissamme, joilla on molempien sukuhaarojen sosiaalinen pääoma.
Minua nyt kovasti kiinnostaakin tuo yläluokan ja ylemmän keskiluokan rajapinta, koska sen tarkastelu auttaa ymmärtämään oman elämänpiirini ilmiöitä. Harmittavaa, että siitä on hyvin vähän tutkimustietoa tai asiallista analyysia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa Suomessa ei edes ole sosiaaliluokkia vaan olemme kaikki samaa massaa, käymme samat koulut ja yliopistot, syömme samoissa henkilöstöravintoloissa, ostamme samat vaatteet ja elämme hyvin samanlaista elämää ja verottaja pitää huolen siitä, että tuloerot ovat maailman pienimmät. Ei tarvitse mennä kuin Britanniaan kun ymmärtää, miten eri maailmassa siellä eri sosiaaliluokat elävät, saattikka sitte kehitysmaat ja Venäjä, missä eliitti ei edes kohtaa muita luokkia.
Todellisuudessa sinä ole tynnyrissä kasvanut keskiluokkainen, jonka sosiaalinen liikkumapinta ei yllä muulla tavoin eläviin ihmisiin. Lienetkö ikinä edes jutellut vaikkapa postinkantajasi tai lähikauppasi kassan kanssa.
Perustan mielipiteeni siihen, että olen asunut 5 maassa, työskennellyt 30 maassa ja yli 60 kansallisuuden kanssa ja oppinyt, että Suomi on, onneksi, yksi maailman tasa-arvoimmista ja vähiten luokkaeroja synnyttäviä maita. Ruotsi, jota on pidetty edelläkävijänä, omaa suuren vanhaa rahaa perinteen eliittiyläluokan mitä Suomeen ei koskaan päässyt syntymään.
30 maata ja 60 kansalaisuutta, mutta keskiluokkaisessa kuplassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Heh, mä olen tällainen. Vanhan rahan suvusta oleva musta lammas. Et taatusti uskoisi ulkoapäin. Sukuni pönötys on lähinnä huvittaa, suurin osa palstalaisista ei tunne yhtään sitä maailmaa. Muuten ei rakentaisi fantasioita siitä. Perhekeskeisyysai mikä? Lienettr katseleet liikaa brittien yläluokasta kertovia sarjoja.
Oletko nostanut ytöttömyyskorvausta? Yläluokkainen perijä, joka ei tee töitä on se kaikkein vanhin yläluokkaisuuden tunnusmerkki, joten periaatteessa sinun ei pitäisi olla mikään musta lammas, vaan ihan tavallinen sukusi lammas, jos olet yläluokkainen. Esimerkiksi aateliset eivät ole tehneet töitä, vaan ainoastaan hoitaneet omaisuuttaan - se on perinteisin malli olla yläluokkainen eli olla tekemättä palkkatyötä.
Ja kun tässä on moitittu alaluokkaisia velkaantumisesta, niin historian valossa myös raju velkaantuminen on ollut aina aatelissukujen eli perinteisen yläluokan vitsaus. Aatelisen elämän vaatimukset ovat kovat, mutta tulot eivät kuitenkaan välttämättä olleet sen mukaiset syrjäisellä Suomen maaseudulla tai maaorjien Venäjällä tai aina Pariisissakaan (jos vaikka mies kuoli tai joutui kuninkaan epäsuosioon). Siksi pikkuhiljaa siirryttiin naimaan patruunoita ja pohatoita tai heidän jälkeläisiään, jolloin feodaaliyhteiskunta pikkuhiljaa katosi .
Omaisuuden hoitaminen on työtä.
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa Suomessa ei edes ole sosiaaliluokkia vaan olemme kaikki samaa massaa, käymme samat koulut ja yliopistot, syömme samoissa henkilöstöravintoloissa, ostamme samat vaatteet ja elämme hyvin samanlaista elämää ja verottaja pitää huolen siitä, että tuloerot ovat maailman pienimmät. Ei tarvitse mennä kuin Britanniaan kun ymmärtää, miten eri maailmassa siellä eri sosiaaliluokat elävät, saattikka sitte kehitysmaat ja Venäjä, missä eliitti ei edes kohtaa muita luokkia.
Olin täsmälleen tätä mieltä ennen pandemiaa, jolloin tulin tänne ekaa kertaa ja huomasin, että myös Suomessa on alaluokka.
Se on kyllä totta, että Suomessa on silti matalat hierarkiat, mitä peruskoulu, yleinen asevelvollisuus ja muutamat muut asiat ylläpitävät edelleen. Ja sanottakoon sekin, että pidän sitä hyvänä asiana. Muutenkin pidän Suomesta, vaikka tämä aika anti-hedonistinen ja tosikko mesta välillä onkin.
Suvustani löytyy korkeakoulutettuja jo silloin, kun suuri osa suomalaisista ei osannut edes lukea mutta on myös talonpoikaa, seppää, pappia, lääkäriä, sotamiestä, puuseppää yms. sekalaista seurakuntaa. Isäni oli maanviljelijä ja äitini eläinlääkäri. Molempien vanhempieni isät olivat koulutettuja, toinen isoäitini oli käynyt yliopiston ja toinen jotain tyttökouluja (kieliä, taidetta yms). Heidän vahempansa taas olivat talonpoika/virkamies/puuseppä sekasotkua.
Kotona patistettiin opiskelemaan, lukemaan ja keskustelemaan mutta myös tilan ruumiillisiin töihin. Yksi veljeni on maanviljelijä (jatkaa vanhaa tilaa, maleksi agronomikoulutuksen kuulemma ihan turhaan), toisella on oma putkifirma (mutta putkari on koulutkseltaan eli duunari ja kauhean marinan sai kotona kun lukion jälkeen päätti ettei mene nyt ainakin opsitotasoiseen koulutukseen) ja minä tietotekniikan DI asiantuntijatehtävissä. Ihan tavan tallaaja ja kaveripiiristä löytyy edustusta mistä täällä määritellystä luokasta vaan. En yleensä meikkaa, vaatteet on sellaiset joista pidän enkä katso merkkiä tai paikkaa mistä hankin...saattaa olla myös bändipaitaa tms. ja miehen iltatilaisuuksiin on pakko joskus harvoin ja pitkin hampain laittaa iltapuku ja puhua tyhjänpäiväisiä.
En koe kuuluvani oikein mihinkään luokkaan - mutta ehkä sitten kaikenkattava keskiluokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Ai niinku Tukiainen, Vainio ynnä muut kultaa kaivavat seiskajulkkikset?
Te ette vaa tajuu! Koulukiusaamal pärjätää elämäs! Se ykski nörtti kuoli (onneks tajus) kuka sellasii kaipaa! Kiva olla ny kavereitte kaa koulus ku ei oo tollasii siel seinil haisemas ja pelottelemas! Se oli varmaa joku asperger ja hyi hitto ain se tuijotti meit tyttöi ku oltii välkäl meikkiringis. Sil ei ees ollu adidaksen verkkareit
Vierailija kirjoitti:
Koulutettu keskiluokkainen ihminen pukeutuu hillitysti. Ei välttämättä kalliisti, koska vihreillä arvoilla on kysyntää ja vaatteet voivat olla kierrätettyjäkin, mutta hillittyjä ja siistejä. Naisilla ei rinnat tursua ulos topeista eikä tatuointeja tai sähäkkää shokkivärjäystä käytetä. Ei mitään halpoja lisäkkeitä kuten ripsiä tai huuliturvokkeita. Myös käytös on hillittyä, äänenvoimakkauus ei nouse, kirosanoja ei käytetä. Työväenluokkainen ihminen pukeutuu rennommin, voi olla enemmän suloja esillä tai sitten ihan haalari - verkkariosastoa. Ei ole merkkivaatteita, edes käytettynä. Monesti on koristeltu tatuoinneilla, irtoripsillä, rakennekynsillä jne. Meikki on yleensä vahvaa. Ääni voi suuttuessa nousta ja kirosanoja käytetään.
Hmm. Mä olen työväenluokkaisesta perheestä ja suvussa on yhtä lailla korkeasti koulutettuja, keskiluokkaa. Pukeudun siististi ja ostan vaatteita vähillä rahoillakin ja meikkaan töihin joka päivä. Ostin äsken siistin Guessin laukun kun Ted Baker alkaa olla kulunut. Ei siis mitään kovin kallista ja ei huippulaadukastakaan, mutta siistiä.
Käyn suihkussa päivittäin, kampaajalla säännöllisesti ja hoidan ihoa ja hampaita. Mulle ainakin merkitsee oman itsetunnon kannalta paljon se, että olen ulkoisesti siisti vaikka tekisin hanttihommaa tai olisin työtön. Ei ole tatuointeja vaikken niitä vastusta ja en yleensä kiroile ilman syytä. En vain näe mitään syytä näyttää karsealta kun ei se niin paljoa maksa olla siisti. Jos ei välitä mistään merkeistäkään niin kirppareilta saa vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Heh, mä olen tällainen. Vanhan rahan suvusta oleva musta lammas. Et taatusti uskoisi ulkoapäin. Sukuni pönötys on lähinnä huvittaa, suurin osa palstalaisista ei tunne yhtään sitä maailmaa. Muuten ei rakentaisi fantasioita siitä. Perhekeskeisyysai mikä? Lienettr katseleet liikaa brittien yläluokasta kertovia sarjoja.
Oletko nostanut ytöttömyyskorvausta? Yläluokkainen perijä, joka ei tee töitä on se kaikkein vanhin yläluokkaisuuden tunnusmerkki, joten periaatteessa sinun ei pitäisi olla mikään musta lammas, vaan ihan tavallinen sukusi lammas, jos olet yläluokkainen. Esimerkiksi aateliset eivät ole tehneet töitä, vaan ainoastaan hoitaneet omaisuuttaan - se on perinteisin malli olla yläluokkainen eli olla tekemättä palkkatyötä.
Ja kun tässä on moitittu alaluokkaisia velkaantumisesta, niin historian valossa myös raju velkaantuminen on ollut aina aatelissukujen eli perinteisen yläluokan vitsaus. Aatelisen elämän vaatimukset ovat kovat, mutta tulot eivät kuitenkaan välttämättä olleet sen mukaiset syrjäisellä Suomen maaseudulla tai maaorjien Venäjällä tai aina Pariisissakaan (jos vaikka mies kuoli tai joutui kuninkaan epäsuosioon). Siksi pikkuhiljaa siirryttiin naimaan patruunoita ja pohatoita tai heidän jälkeläisiään, jolloin feodaaliyhteiskunta pikkuhiljaa katosi .
Omaisuuden hoitaminen on työtä.
Niin on, mutta minun pointtini oli se, että tekstistä välittyi mustan lampaan identiteetti sen vuoksi, ettei tee palkkatyötä. Se ei ole yläluokkainen näkökulma, vaan hyvin suomalainen, keskiluokkainen ajatus, jota esimerkiksi jokainen suomalainen puolue korostaa. Kaikkien pitää tehdä työtä eikä saa lojua kotona tekemättä mitään. Paheksunta kohdentuu "rikkaisiin" hyvin laajalti, varsinkin, jos he "eivät tee mitään". Ja tuokin on hyvin nuori näkökulma historian valossa.
Tällainen työn korostaminen on suomalainen piirre, vaikka se varmaan onkin amerikkalainen alun perin. Venäläinen tai ruotsalainen se ei ainakaan ole eikä luterilainen.
Suomessa nyt ei voi oikein yhteiskuntaluokista puhua (vaikka jotkut kauheasti sitä nostattavatkin), koska täällä suurimman osan vanhemmat/isovanhemmat ovat ns. duunaritaustaisia ja tavat sen mukaisia, koska ei yliopistoissa ole opetusaineina yläluokan tavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hemuli_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tatuoinnit on merkki alemmasta yhteiskuntaluokasta.
Kyllä. Kuvitelkaa joku pankinjohtaja, jolla kädet ja kaula tatuoitu. Ei. Mutta jonkun raksasiivoojan voin nähdä tatuoituna.
Toisaalta, jos tutkittaisiin kuinka iso prosentti alle 30v korkeakoulutetuista naisista on tatuoitu, niin se voisi yllättää monet.
Mutta kyllähän tuokin on luokkasidonnaista, miten paljon niitä otetaan ja millaisia. Monella nuorilla korkeakoulutetuilla on joku pieni jossain, mutta ei mitään sleevejä. Tatuoinnit on juttu, mitä moni haluaa kokeilla, mutta eihän esim. Sanna Marinilla ole mitään kaulatatuointeja. Eli kyllä siinä raja tulee vastaan, miltä ei haluta näyttää. Tämä on varmaan myös sitä ilmiötä, että voidaan ottaa tiettyjä juttuja duunareilta, mutta turvallisissa rajoissa, niin ettei tule haittaa omalle asemalle yhteiskunnassa.
Miksi nämä tatuoinnit ovat tällä palstalla niin iso juttu? Se on jäänyt minulle arvoitukseksi. Niitä pohditaan päivät pääksytysten.
Ne aiheuttaa kateutta ja yksi kuva iholla voi maksaa useita satoja viiva tonneja.
Se kielii varakkuudesta ja moderni USA:n tummien alueiden katumuoti.
Nämä on ne speksit millä varakkuus nykyään näkyy todella.
Tiedetään merkit ja tiedetään maalata ihoa ja ripustaa koruja.
Nostaa oman "tontin" arvoa.
Tämä kielii myös länsimaisista arvoista. Meillä on päästy itäisestä vaatimattomuudesta eroon ja tultu iso askel länteen.
Kirjoitat tässä hienosti, että kertoo siitä, että on varakas siinä yhteisössä, jossa ollaan tummia ja kadulla. Sen ulkopuolella ovat ne valkoiset alueet, joissa ollaan hyvissä töissä, hyvällä koulutuksella ja ilman kuvituksia. Siellä missä oikeasti rahaa on.
Kyllä mutta Suomessa hyvätuloisten nuoret ja ihan kolmekymppiset on omaksuneet tämän identiteetin.
Ihan kohta meillä on vanhempaakin väestöä jotka näyttää mistä raha pissii tatuoinnein ja vaattein.
Kolkytdonaa vaatteissa. Todellinen köyhyys on sitä että rahaa ei pueta päälle ja osata pistää sitä markkinatalouden rattaisiin, vaan pidetään sitä tileillä tai rahastoissa tyhjänpanttina. Samaan aikaan pukeudutaan kuin mummot ja kuvitellaan että jeesus palkitsee tästä ja tämä on siististi kool.
Ruotsissa on kirjoitettu kirja nimeltä "Den nya överklassen". Siinä on haastateltu yläluokan edustajia, ja mieleen on jäänyt se, että yläluokan edustajatkin on eri mieltä siitä, mikä on kaikista yläluokkaisinta.
Vierailija kirjoitti:
Suora vastaus: puhumisen ja kirjoittamisen tasosta.
Tämä ei tarkoita, että kaikki selkeästi puhuvat ja kirjoittavat olisivat ylenpää sosiaaliluokkaa ja kaikki huonosti itseään ilmaisevat alempia sosiaaliluokkia, mutta jonkinlainen osviitta kieli on.
Pitää silti muistaa, että rauhan aikaa on kestänyt Suomessa nyt jo niin pitkään, että on ehtinyt muodostua jos ei vanhaa rahaa niin ainakin keskivanhaa sitten edellisen sodan. Rikkaaseen kansanosaan kuuluu myös jo paljon luovien alojen ihmisiä, jotka näyttävät ja kuulostavat hyvinkin vulgääreiltä hyvin kasvatetun vanhan sivistyneistön silmissä ja korvissa. Ovat silti kansakunnan yläluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa Suomessa ei edes ole sosiaaliluokkia vaan olemme kaikki samaa massaa, käymme samat koulut ja yliopistot, syömme samoissa henkilöstöravintoloissa, ostamme samat vaatteet ja elämme hyvin samanlaista elämää ja verottaja pitää huolen siitä, että tuloerot ovat maailman pienimmät. Ei tarvitse mennä kuin Britanniaan kun ymmärtää, miten eri maailmassa siellä eri sosiaaliluokat elävät, saattikka sitte kehitysmaat ja Venäjä, missä eliitti ei edes kohtaa muita luokkia.
Todellisuudessa sinä ole tynnyrissä kasvanut keskiluokkainen, jonka sosiaalinen liikkumapinta ei yllä muulla tavoin eläviin ihmisiin. Lienetkö ikinä edes jutellut vaikkapa postinkantajasi tai lähikauppasi kassan kanssa.
Perustan mielipiteeni siihen, että olen asunut 5 maassa, työskennellyt 30 maassa ja yli 60 kansallisuuden kanssa ja oppinyt, että Suomi on, onneksi, yksi maailman tasa-arvoimmista ja vähiten luokkaeroja synnyttäviä maita. Ruotsi, jota on pidetty edelläkävijänä, omaa suuren vanhaa rahaa perinteen eliittiyläluokan mitä Suomeen ei koskaan päässyt syntymään.
Tän takii rikkaat pukeutuu Suomes vaatimattomasti, koska häpeilevät rahaa ja sen käyttämistä. Ehkä kyseessä on myös sairasta piheyttä, että ei osteta palveluja ja tuotteita tai makseta kelvollista palkkaa työntekijöille.
Saituuttakin voi olla mukana.
Samalla porukka toivoo että heitä verotettaisi vielä kovemmin, kun on se häpeällistä olla varakas Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutettu keskiluokkainen ihminen pukeutuu hillitysti. Ei välttämättä kalliisti, koska vihreillä arvoilla on kysyntää ja vaatteet voivat olla kierrätettyjäkin, mutta hillittyjä ja siistejä. Naisilla ei rinnat tursua ulos topeista eikä tatuointeja tai sähäkkää shokkivärjäystä käytetä. Ei mitään halpoja lisäkkeitä kuten ripsiä tai huuliturvokkeita. Myös käytös on hillittyä, äänenvoimakkauus ei nouse, kirosanoja ei käytetä. Työväenluokkainen ihminen pukeutuu rennommin, voi olla enemmän suloja esillä tai sitten ihan haalari - verkkariosastoa. Ei ole merkkivaatteita, edes käytettynä. Monesti on koristeltu tatuoinneilla, irtoripsillä, rakennekynsillä jne. Meikki on yleensä vahvaa. Ääni voi suuttuessa nousta ja kirosanoja käytetään.
Hmm. Mä olen työväenluokkaisesta perheestä ja suvussa on yhtä lailla korkeasti koulutettuja, keskiluokkaa. Pukeudun siististi ja ostan vaatteita vähillä rahoillakin ja meikkaan töihin joka päivä. Ostin äsken siistin Guessin laukun kun Ted Baker alkaa olla kulunut. Ei siis mitään kovin kallista ja ei huippulaadukastakaan, mutta siistiä.
Käyn suihkussa päivittäin, kampaajalla säännöllisesti ja hoidan ihoa ja hampaita. Mulle ainakin merkitsee oman itsetunnon kannalta paljon se, että olen ulkoisesti siisti vaikka tekisin hanttihommaa tai olisin työtön. Ei ole tatuointeja vaikken niitä vastusta ja en yleensä kiroile ilman syytä. En vain näe mitään syytä näyttää karsealta kun ei se niin paljoa maksa olla siisti. Jos ei välitä mistään merkeistäkään niin kirppareilta saa vaikka mitä.
Guess on ultimate wt-merkki.
Oman ulkonäön puunaaminen on tyypillistä lähihoitaja-kampaajille.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä luokka näkyy usein painoindeksissä.
Millä tavalla? Itse en ole huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa Suomessa ei edes ole sosiaaliluokkia vaan olemme kaikki samaa massaa, käymme samat koulut ja yliopistot, syömme samoissa henkilöstöravintoloissa, ostamme samat vaatteet ja elämme hyvin samanlaista elämää ja verottaja pitää huolen siitä, että tuloerot ovat maailman pienimmät. Ei tarvitse mennä kuin Britanniaan kun ymmärtää, miten eri maailmassa siellä eri sosiaaliluokat elävät, saattikka sitte kehitysmaat ja Venäjä, missä eliitti ei edes kohtaa muita luokkia.
Todellisuudessa sinä ole tynnyrissä kasvanut keskiluokkainen, jonka sosiaalinen liikkumapinta ei yllä muulla tavoin eläviin ihmisiin. Lienetkö ikinä edes jutellut vaikkapa postinkantajasi tai lähikauppasi kassan kanssa.
Perustan mielipiteeni siihen, että olen asunut 5 maassa, työskennellyt 30 maassa ja yli 60 kansallisuuden kanssa ja oppinyt, että Suomi on, onneksi, yksi maailman tasa-arvoimmista ja vähiten luokkaeroja synnyttäviä maita. Ruotsi, jota on pidetty edelläkävijänä, omaa suuren vanhaa rahaa perinteen eliittiyläluokan mitä Suomeen ei koskaan päässyt syntymään.
Tän takii rikkaat pukeutuu Suomes vaatimattomasti, koska häpeilevät rahaa ja sen käyttämistä. Ehkä kyseessä on myös sairasta piheyttä, että ei osteta palveluja ja tuotteita tai makseta kelvollista palkkaa työntekijöille.
Saituuttakin voi olla mukana.
Samalla porukka toivoo että heitä verotettaisi vielä kovemmin, kun on se häpeällistä olla varakas Suomessa.
Ei ihme että Suomi ei nouse, kun nämä kirpparivaatteisiin pukeutuvat rikkaat ei käytä parturin palveluihin useita satoja, vaikka pystyisivät. Kyttäävät ahneesti punalappuisia tuotteita kaupoissa, vaikka ne voisi jättää opiskelijoille ja työttömille...
Ei ihme kun talous ei nouse, kun ei niitä rahoja käytetä. Istutaan vaan kakun päällä ja haudotaan sitä.
Suomessa varakkuus ei näy vaatteissa ja on sääli, kun porukka on ihan nukkavierua. Kun ei kuluta, niin ei ne yrittäjät ja työntekijätkään saa rahaa mistään.
Oletko nostanut ytöttömyyskorvausta? Yläluokkainen perijä, joka ei tee töitä on se kaikkein vanhin yläluokkaisuuden tunnusmerkki, joten periaatteessa sinun ei pitäisi olla mikään musta lammas, vaan ihan tavallinen sukusi lammas, jos olet yläluokkainen. Esimerkiksi aateliset eivät ole tehneet töitä, vaan ainoastaan hoitaneet omaisuuttaan - se on perinteisin malli olla yläluokkainen eli olla tekemättä palkkatyötä.
Ja kun tässä on moitittu alaluokkaisia velkaantumisesta, niin historian valossa myös raju velkaantuminen on ollut aina aatelissukujen eli perinteisen yläluokan vitsaus. Aatelisen elämän vaatimukset ovat kovat, mutta tulot eivät kuitenkaan välttämättä olleet sen mukaiset syrjäisellä Suomen maaseudulla tai maaorjien Venäjällä tai aina Pariisissakaan (jos vaikka mies kuoli tai joutui kuninkaan epäsuosioon). Siksi pikkuhiljaa siirryttiin naimaan patruunoita ja pohatoita tai heidän jälkeläisiään, jolloin feodaaliyhteiskunta pikkuhiljaa katosi .